O Justin—Philosopho, taata paruru, o tei haapohehia no to ˈna faaroo
“TE ANI nei matou ia hiˈopoahia te mau pariraa i tuuhia i nia i te mau kerisetiano, e mai te peu noa ˈtu e mea tano, ia faautuahia ratou mai tei titauhia . . . Mai te peu râ e aita hoê taata e nehenehe e pari ia matou i te tahi hapa, te opani ra te haavaraa tia ia outou, na nia noa i te tahi parau faaino, ia hamani ino i te mau taata hapa ore . . . E mai te peu noa ˈtu e, a ite ai outou i te parau mau, eita outou e rave i te parau-tia, aita ïa ta outou e otoheraa faahou i mua i te aro o te Atua.”
Mea na roto i teie mau parau to Justin Maratiri, te hoê kerisetiano o te senekele piti o to tatou nei tau, tiaororaa ˈtu i mua i te emepera roma o Antoninus Pius. Ua ani o Justin ia ravehia te hoê titorotororaa papu i te pae no te haavaraa i roto i te oraraa e te mau tiaturiraa a te mau kerisetiano. Teie titauraa i te parau-tia, ua faahitihia ïa e te hoê taata e oraraa e e manaˈo philosopho anaanatae mau to ˈna.
Te omuaraa o to ˈna oraraa e ta ˈna tuatapaparaa
E taata no te nunaa ěê o Justin, e ua fanauhia oia i te area matahiti 110 o to tatou nei tau i Samaria i te oire no Flavia Neapolis, oia hoi o Nablus i teie nei tau. Ua parau oia e e ati Samaria oia, noa ˈtu e e taata Roma aore ra Heleni to ˈna metua tane e to ˈna metua tupuna. Maoti to ˈna paariraa i roto i te mau peu etene, apitihia e to ˈna poiha no te parau mau, i tuatapapa maite ai oia i te haapiiraa philosopho. No to ˈna mauruuru ore i ta ˈna maimiraa i rotopu i te mau Setoiko, te mau pǐpǐ a Aristote, e te feia a Pythagore, ua pee atura oia i te mau manaˈo o Platon.
I roto i te hoê o ta ˈna mau buka, ua faaite o Justin i to ˈna hinaaro e tauaparau e te mau philosopho e ua na ô oia e: “Ua haafatata ˈtu vau i te tahi taata Setoiko; e mea maoro to ˈu faaearaa i pihai iho ia ˈna, e aita i noaa mai ia ˈu i te tahi ite apî no nia i te Atua (no te mea aita o ˈna iho i ite), . . . inaha, faarue atura vau ia ˈna e ua haere atura vau na muri i te tahi.”—Aparauraa a Justin, philosopho o tei haapohehia no to ˈna faaroo, e o Trypho, te hoê ati Iuda, (beretane).
Ua haere atura o Justin na muri iho i te hoê pǐpǐ na Aristote o tei anaanatae rahi aˈe i te moni maoti i te parau mau. Te faaite ra o Justin e: “Ua titau maira teie taata, i muri aˈe i to ˈna fariiraa ia ˈu i roto i te mau mahana matamua, ia aufau atu vau i te hoê tino moni, ia noaa mai te tahi apî na roto i ta mâua tauaparauraa. Ua faarue atoa ˈtura vau ia ˈna no teie nei tumu, inaha, i to ˈu manaˈoraa, e ere roa ˈtu oia i te philosopho.”
No to ˈna hiaai ia faaroo i te “haapiiraa philosopho faahiahia roa ˈˈe,” “ua haere atura [o Justin] i te hoê taata a Pythagore, e taata tuiroo hoi teie—o tei faatiatia i to ˈna iho paari.” Te na ô ra o Justin e: “I to ˈu anianiraa ia ˈna, no to ˈu hoi hinaaro e faaroo atu ia ˈna e e riro atoa ei pǐpǐ na ˈna, ua parau maira oia, ‘Eaha râ? Ua ite anei oe i te upaupa, te hiˈopoaraa i te mau fetia, e te faitoraa i te reva? Nafea e noaa ˈi ia oe te maramarama o teie mau ohipa [paieti] e aratai tia ˈu i te oraraa oaoa, ahiri e aita oe i haapii na mua ˈˈe i [teie mau mea]?’ . . . Ua tiahi atura oia ia ˈu i to ˈu faˈiraa ˈtu i to ˈu taa ore.”
Noa ˈtu to ˈna paruparu, ua tamau noa o Justin i te maimi i te parau mau na roto i te fariuraa ˈtu i nia i te mau pǐpǐ tuiroo a Platon. Te faataa ra oia e: “Ua horoa ˈtura vau i te rahiraa o to ˈu taime e te hoê taata o tei parahi aˈenei i roto i to matou oire—te hoê taata paari, e tiaraa teitei to ˈna i rotopu i te mau pǐpǐ a Platon,—e ua haere noa ˈtura vau i mua, e ua rave au i te mau tauiraa rahi i te mau mahana atoa . . . , e aita i maoro i muri iho, ua manaˈo atura vau e ua noaa ia ˈu te paari; e te reira mau to ˈu maamaa,” o ta Justin ïa e faahope ra.
Mea faufaa ore to Justin maimiraa i te parau na roto i ta ˈna mau farereiraa e te mau philosopho. Teie râ, a feruri ai oia i te pae tahatai, ua farerei ihora oia i te hoê kerisetiano ruhiruhia, “te tahi taata ruau, e taata hiˈoraa haihai roa, e ta ˈna mau peu haehaa e te tura.” Na roto i ta raua aparauraa, ua hutihia ˈtura to ˈna ara-maite-raa i nia i te mau haapiiraa tumu a te Bibilia e tuu ra i te tapao i nia i te imiraa i te ite papu no nia i te Atua.—Roma 10:2, 3.
Ua parau atura te kerisetiano aita to ˈna iˈoa i faaitehia ia Justin e: “I vai na, i mutaa ihora, i te tahi mau taata tahito roa ˈtu â i te mau philosopho atoa e faaturahia nei, e feia parau-tia tei herehia e te Atua, o . . . tei faaite atea i te mau ohipa e tupu, e e tupu ra hoi i teie nei. Ua piihia ratou e peropheta. O ratou anaˈe o tei ite e o tei faaite i te parau mau i te taata, . . . no te mea ua faauruahia ratou e te Varua Moˈa.” Ma te faaaminamina faahou atu â i te hiaai o Justin, ua parau maira te kerisetiano e: “Te vai noa nei ta ratou mau papai, e te taata o tei taio i teie mau parau, e tauturuhia ïa oia i roto i to ˈna ite no nia i te omuaraa e te hopea o te mau mea.” (Mataio 5:6; Ohipa 3:18) Mai ta teie taata mǎrû i faaitoito ia ˈna, ua tuatapapa hohonu ihora o Justin i te mau Papai e ua noaa maira ia ˈna i te tahi ite no nia i teie mau Papai e te mau parau tohu a te Bibilia, mai te itehia ra i roto i ta ˈna mau buka.
E hiˈopoa anaˈe na i ta ˈna mau ohipa
Ua maere roa o Justin i te mǎtaˈu ore o te mau kerisetiano i mua i te pohe. Ua haafaahiahia atoa oia i te mau haapiiraa parau mau a te mau Papai Hebera. No te turu i te mau manaˈo i roto i ta ˈna buka Aparauraa e o Trypho, ua huti mai o Justin i te mau faahitiraa a te mau buka Genese, Exodo, Levitiko, Deuteronomi, Samuela 2, Te mau Arii 1, Salamo, Isaia, Ieremia, Ezekiela, Daniela, Hosea, Ioela, Amosa, Iona, Mika, Zekaria, e Malaki, e oia atoa te mau Evanelia. Te itehia ra to ˈna haafaufaaraa i teie mau buka a te Bibilia na roto i te aparauraa e o Trypho, i reira o Justin e tatara ˈi i te faaroo ati Iuda o tei tiaturi i te Mesia.
Te faaitehia ra e ua riro o Justin ei poro evanelia, o tei faaite i te parau apî oaoa i te mau taime atoa. E au ra e ua rave oia i te mau tere rahi. Ua faaea rii oia i Ephesia, e ua parahi paha oia i Roma no te hoê tau maoro.
Te amui ra te mau pueraa papai a Justin i te mau parururaa i papaihia no te turu i te faaroo kerisetiano. I roto i ta ˈna Parururaa Matamua, te imi ra oia i te haapae i te poiri faufau o te haapiiraa philosopho etene na roto i te maramarama o te mau Papai. Te faaite ra oia e mea hape e mea faufaa ore te paari o te mau philosopho ia faaauhia i te mau parau e te mau ohipa puai a te Mesia. (A faaau e te Kolosa 2:8.) Ua turu o Justin i te mau kerisetiano haavahavahahia e ua apiti atoa ˈtu oia i roto ia ratou. I muri aˈe i to ˈna riroraa mai ei kerisetiano, ua tapea noa oia i te tiaraa philosopho, ma te parau e ua naeahia ia ˈna te haapiiraa philosopho mau hoê roa.
No to ratou patoiraa i te haamori i te mau atua etene, ua faarirohia te mau kerisetiano o te senekele piti ei feia tiaturi ore i te Atua. “E ere matou i te feia tiaturi ore i te Atua,” o ta Justin ïa e faataa ra, “inaha te haamori nei matou i te Poiete o te ao taatoa nei . . . O Iesu Mesia to matou Orometua o tei haapii mai i teie mau parau . . . O ˈna te Tamaiti a te Atua mau ra.” No nia i te peu haamori idolo, ua parau o Justin e: “Te hamani nei ratou i te mea ta ratou e pii ra e atua; te hiˈo nei matou i te reira ei ohipa maamaa, hau atu râ, ei haavahavaharaa i te Atua . . . Auê te maamaa e! ia tarai e ia hamani te mau taata tia ore i te mau atua no ta outou haamoriraa.”—Isaia 44:14-20.
Ma te faahiti e rave rahi taime i te mau Papai Heleni kerisetiano, ua faaite o Justin e te tiaturi ra oia i te tia-faahou-raa, te morare kerisetiano, te bapetizoraa, te mau parau tohu a te Bibilia (no nia iho â râ i te Mesia), e te mau haapiiraa a Iesu. No nia ia Iesu, te faahiti ra o Justin ia Isaia, i te na ôraa e: “E tuuhia te faatereraa i nia i te tapono [o te Mesia].” Te parau atoa ra o Justin e: “Mai te peu e e titau tatou i te hoê basileia taata nei, e tia atoa ïa ia tatou ia huna i to tatou Mesia.” Te tuatapapa ra oia i te mau tamataraa e te mau hopoia a te mau kerisetiano, te turu ra oia e te titau ra te taviniraa tia i te Atua ia rave i To ˈna hinaaro, e i muri iho, te na ô ra oia e “e tono Oia i te mau taata i roto i te mau nunaa atoa no te faaite i teie mau parau.”
Ua faataehia Te piti o te Parururaa a Justin (te manaˈohia ra e e tuatiraa teie e te papai matamua) i te Apooraa no Roma. Te tiaoro ra o Justin i to Roma na roto i te faatiaraa i te mau aamu o te mau kerisetiano, o tei hamani-ino-hia i muri aˈe i te noaaraa mai ia ratou i te ite papu no nia ia Iesu Mesia. E au ra e e faufaa iti haihai roa to te tiaraa morare teitei o te mau haapiiraa a Iesu, tei faahohoˈahia i roto i te haerea o te mau melo huiraatira kerisetiano, i mua i te feia mana toroa roma. Inaha hoi, ia farii noa ˈtu te hoê taata e e pǐpǐ kerisetiano oia, e nehenehe oia e roohia i te ati. No nia i te hoê taata haapii tahito o te mau haapiiraa kerisetiano, ua faahiti o Justin i te hoê taata o Lucius to ˈna iˈoa, o tei ani e: “Eaha te tumu outou i faautua ˈi i teie taata, e ere hoi oia i te faaturi, te taiata, te taparahi taata, te eiâ, te taata haru, aita oia i parihia i te tahi ohipa ino, inaha, ua faˈi noa oia e ua mairihia oia i te iˈoa kerisetiano?”
Te haapapuhia ra te rahi o te ino i ravehia i nia i te mau kerisetiano i taua tau ra i roto i teie faaiteraa a Justin: “No reira, te titau nei au ia faahapa-atoa-hia vau e ia rîhia vau i nia i te pou, na te feia o ta ˈu i faahiti na, aore ra na Crescens, taua taata here ra i te faatiatia e te faaooo; inaha, eita e tia ia mairihia i te iˈoa ra philosopho, te taata o te patoi tia ˈtu nei ia matou i nia i te mau ohipa o ta ˈna e ore e taa ra, ma te parau e eita te mau kerisetiano e tiaturi i te Atua e e feia paieti ore ratou, e te na reira nei oia ia auhia mai oia e te nahoa tei varehia, e no te faatia i to ratou manaˈo. Mai te peu e e aro mai oia ia matou e aita hoi oia i taio i te mau haapiiraa a te Mesia, ua hape roa ïa oia, e mea ino roa ˈtu oia i te feia ite ore i te taio, o te haapae nei hoi i te paraparau aore ra i te turu i te pariraa haavare no nia i te mau ohipa o ta ratou e ore e taa.”
To ˈna poheraa
Noa ˈtu na roto anei i te rima o Crescens aore ra te tahi atu feia o te pǔpǔ philosopho Cyniques, ua parihia o Justin i mua i te mau mana toroa Roma ei taata orure hau e ua faautuahia oia i te utua pohe. I roto i te area matahiti 165 o to tatou nei tau, ua tâpûhia to ˈna arapoa i Roma e ua riro maira oia ei “taata haapohehia no to ˈna faaroo” (aore ra “maratiri” te auraa ra “taata ite”). No reira oia i mairihia ˈi i te iˈoa ra Justin Maratiri.
Peneiaˈe te erehia ra te huru papairaa a Justin i te taˈi navenave e te au a te tahi atu feia ite o to ˈna ra tau, teie râ, ua faatupu oia i te itoito haavare ore no te parau mau e te parau-tia. Aita i papu-maitai-hia e i roto i teihea faito to ˈna oraraa ia au maite i te mau Papai e te mau haapiiraa a Iesu. Teie râ, mea faufaa te mau papai a Justin no ta ratou mau faataaraa i te pae no te aamu e te mau faahitiraa e rave rahi taime no nia i te mau Papai. Te haamaramarama maira te reira no nia i te oraraa e te ohipa i farereihia e te mau kerisetiano o te senekele piti.
E nehenehe atoa e tapaohia i te mau tutavaraa a Justin no te faaite i mua i te mau emepera i te tia ore o te hamani-ino-raa i ravehia i nia i te mau kerisetiano. Te faahaamanaˈo maira to ˈna patoiraa i te haapaoraa e te philosopho etene no te farii i te ite mau no nia i te Parau a te Atua, e i Ateno, ua paraparau atu te aposetolo Paulo ma te mǎtaˈu ore i te mau philosopho Epikuro e Setoiko no nia i te Atua mau e no nia ia Iesu Mesia tei faatiahia.—Ohipa 17:18-34.
Ua noaa atoa ia Justin i te tahi ite no nia i te tia-faahou-raa o te feia pohe i roto i te Mileniuma. Ua riro mau â te tiaturiraa mau a te Bibilia no te tia-faahou-raa ei manaˈo o te faaitoito i te faaroo! Ua turu oia i te mau kerisetiano i mua i te hamani-ino-raa e ua tauturu oia ia ratou ia faaoromai i te mau haamauiuiraa rahi, e tae roa ˈtu i te pohe.—Ioane 5:28, 29; Korinetia 1, 15:16-19; Apokalupo 2:10; 20:4, 12, 13; 21:2-4.
No reira, ua maimi o Justin i te parau mau e ua patoi oia i te ite philosopho Heleni. Ei taata paruru, ua turu oia i te mau haapiiraa e te mau peu a te mau kerisetiano. E no to ˈna tiaraa ˈtu ei kerisetiano, ua haapohehia oia no to ˈna faaroo. E tia atoa ia tapao i te ite o Justin no nia i te parau mau e to ˈna faaiteraa i te parau ma te mǎtaˈu ore i mua i te hamani-ino-raa, inaha, te ite-atoa-hia ra teie mau huru maitatai i roto i te oraraa o te mau pǐpǐ mau a Iesu i teie mahana.—Maseli 2:4-6; Ioane 10:1-4; Ohipa 4:29; Ioane 3, 4.