E pee anaˈe i te hiˈoraa o Iehova na roto i te tapitapi-mau-raa no vetahi ê
1 O Iehova te hiˈoraa hau aˈe i te faahiahia no te taata e tapitapi mau ra no vetahi ê. Ei Fatu Mana hope o te ao atoa nei, mea tâuˈa roa oia i te mau hiaairaa o te mau taata o ta ˈna i poiete. (Pet. 1, 5:7) Ua faaitoito Iesu i ta ˈna mau pǐpǐ ia faaite i te mau huru o to ˈna Metua, o te faahiti nei i te mahana e o te haamairi nei i te ûa i nia i te feia parau-tia e te parau-tia ore. (Mat. 5:45) E nehenehe tatou e pee i te hiˈoraa o Iehova na roto i te anaanatae-mau-raa ia vetahi ê, na roto i te ineineraa i te faaite i te poroi o te Basileia i te mau taata atoa o ta tatou e farerei. Mai te peu e ua ite maitai tatou eaha to roto i te mau vea iti o ta tatou e faaohipa i roto i te taviniraa i te avaˈe Tiurai, e ineine maitai ïa tatou no te tauturu atu ia vetahi ê i te pae varua. Te horoa ra te mau faaiteraa i muri nei i te tahi mau manaˈo e faataa ra e nafea ia faaineine i te aparauraa matamua e i muri iho, ia atuatu i te anaanatae na roto i te mau hoˈi-faahou-raa e farerei tano maitai.
2 Ia pûpû tatou i te vea iti ra “Te haapao mau ra anei te Atua ia tatou?” e nehenehe tatou e parau e:
◼ “Ua aniani aˈena anei oe e, no te aha te Atua e faatia noa ˈi i te mauiui, mai te peu e te haapao mau ra oia i te taata? [A vaiiho i te taata ia pahono.] Aita noa teie vea iti e horoa ra i te pahonoraa tano i taua uiraa ra, te faaite atoa ra râ e, ua tǎpǔ te Atua e tumâ i te mau faainoraa atoa ta te taata i rave i nia i to ˈna taata-tupu e i nia atoa i te fenua.” A taio i te paratarapha 23 i te api 27. A faaite i te hohoˈa i raro mai e a taio i te Salamo 145:16 faahitihia i te paratarapha 22. A pûpû atu i te vea iti. Mai te peu e e farii te taata, a faahiti i te hoê uiraa o ta tatou e pahono i te taime i muri iho, peneiaˈe: “E hinaaro anei oe e ite e nafea te Atua ia faatupu i ta ˈna opuaraa e hopoi mai i te mau haamaitairaa na te mau taata e e faariro i te fenua nei ei paradaiso?”
3 Ia hoˈi atu tatou e farerei i te feia ta tatou i vaiiho i te vea iti ra “Te haapao mau ra anei te Atua ia tatou?” e nehenehe tatou e haamata i te piti o te aparauraa mai teie te huru:
◼ “I te taime i mairi aˈenei, ua hiˈo mai tâua e te haapao mau ra te Atua ia tatou e te opua nei oia e tumâ i te mau faainoraa atoa ta te taata i rave i nia i to ˈna taata-tupu e i nia atoa i te fenua nei.” A huri i te vea iti i te mau api 2 e te 3, te vai ra te hohoˈa, e a na ô atu e: “Teie te uiraa hopea ta tâua i faahiti: nafea te Atua ia faatupu i ta ˈna opuaraa e hopoi mai i te mau haamaitairaa na te mau taata e e faariro i te fenua nei ei paradaiso? Eaha to oe manaˈo?” I muri aˈe i te faarooraa i ta ˈna pahonoraa, a taio i te paratarapha 2 i te api 17 e te Daniela 2:44. I muri iho, a taio i te paratarapha 12 i te api 18. A ani i te taata mai te peu e e farii anei oia ia tuatapapa orua i te tuhaa 9 o te vea iti. Ia farii oia, a tuatapapa ˈtu ïa e o ˈna.
4 Teie te hoê omuaraa parau ta tatou e nehenehe e faaohipa, ia pûpû tatou i te vea iti ra “Ia pohe tei herehia e outou na.” A faaite i te api rapaeau e a parau atu e:
◼ “I teie mahana, te pûpû nei matou i teie vea iti o tei tamahanahana e o tei horoa atoa i te hoê tiaturiraa no te mau mirioni taata tei moe te tahi taata i herehia e ratou. Ua aniani aˈena anei oe e eaha te tiaturiraa no te feia pohe? [A faaroo i te pahonoraa.] Te faaite papu ra te Bibilia e, ua tǎpǔ te Atua i te hoê tia-faahou-raa.” A taio i te Ioane 5:28, 29. A iriti i te vea iti e a faataa i te mau tatararaa e horoahia ra i te paratarapha hopea o te api 28 e i te paratarapha i muri iho i te api 31. A faaite atoa i te mau hohoˈa. A pûpû atu i te vea iti. E nehenehe tatou e faaineine i te hoˈi-faahou-raa i muri iho ma te ani atu e: “Nafea tatou ia papu e e faaore-mau-hia iho â te pohe?”
5 Ia hoˈi atu tatou e farerei i te feia tei farii i te vea iti ra “Ia pohe tei herehia e outou na,” e nehenehe tatou e parau e:
◼ “I te taime i mairi aˈenei, ua tauaparau tâua no nia i te tiaturiraa faahiahia mau o te tia-faahou-raa. Te faataa ra te vea iti o ta ˈu i vaiiho atu e, no te aha tatou e papu ai e e faaore-mau-hia iho â te pohe. Aita anei oe e manaˈo ra e, ua riro teie mau parau tǎpǔ a te Atua ei tamahanahanaraa e ei tamǎrûraa atoa no tatou?” A vaiiho i te taata ia pahono. I muri iho, a huri i te vea iti i te api 31 e a taio i te piti e te toru o te paratarapha, e te Apokalupo 21:1-4. A haamatara i te tiaturiraa e vai ra i mua ia tatou, e ora ma te ore e roohia i te pohe. Ia au i te anaanatae o te taata e te huru tupuraa, a pûpû atu i te hoê haapiiraa Bibilia i nia i te buka ra Te ite, aore ra a faahiti i te tahi atu uiraa te riro ei niu no te farereiraa i muri iho.
6 Teie ta tatou e nehenehe e parau ia pûpû tatou i te vea iti ra “Eaha te tumu o te oraraa? Nafea outou e ite ai i te reira?”:
◼ “E rave rahi mau taata o te uiui nei e, eaha te tumu o te oraraa. Te aniani nei ratou e: ‘No te aha vau e ora ˈi? Te haere ra vau i hea? Eaha te ohipa e tupu a muri aˈe?’ I to oe manaˈoraa, ihea roa e noaa mai ai te mau pahonoraa? [A faaroo i ta ˈna e parau mai.] A hiˈo na eaha ta te Bibilia e parau ra. [A taio i te Salamo 36:9.] Eita anei e tano ia manaˈo e, o te Poiete o te taata te nehenehe e faataa mai i te tumu tatou e ora ˈi i nia i te fenua nei? [A vaiiho i te taata ia pahono.] Te faataa ra teie vea iti i te opuaraa rahi a te Atua no tatou nei.” A huri i te vea iti i te mau api 20 e te 21, a taio i te parau i raro mai i te hohoˈa e a faataa ˈtu i te hohoˈa, e i muri iho, a pûpû atu i te vea iti. Mai te peu e e farii te taata, a ani atu e: “Nafea tatou ia papu e te opua noa râ te Atua ia ora te taata e a muri noa ˈtu i roto i te Paradaiso i nia i te fenua nei?” A faanaho i te hoê taime farereiraa.
7 Mai te peu e ua vaiiho tatou i te vea iti ra “Eaha te tumu o te oraraa? Nafea outou e ite ai i te reira?” ei hiˈoraa, e nehenehe tatou e parau i te piti o te farereiraa e:
◼ “I te taime i mairi aˈenei, ua au roa vau i ta tâua aparauraa no nia i te Bibilia, oia hoi e tumu mau to te oraraa.” A faaite i te hohoˈa i te api 31 e a ani atu e: “Nafea tatou ia papu e te hinaaro noa râ te Atua e ia ora te taata e a muri noa ˈtu i roto i te Paradaiso i nia i te fenua nei?” A taio i te paratarapha 3 i te api 20. A tuatapapa i te mau manaˈo e vauvauhia ra i raro aˈe i te upoo parau iti ra “Tera noâ te opuaraa a te Atua,” i te api 21. A taio i nia i te api hopea roa o te vea iti, te pûpûraa no nia i te haapiiraa Bibilia tamoni ore i te fare o te taata. A pûpû i te buka ra Te ite e a parau atu i te taata e e nehenehe tatou e faaite ia ˈna nafea tatou ia faaohipa i teie buka no te haapii i te Bibilia.
8 E tia ia itehia i roto i ta tatou taviniraa to tatou tapitapi mau i te tautururaa i te taata aau mehara “ia noaa te ite [papu, MN] i te parau mau.” (Tim. 1, 2:4) Oia atoa, a faataa i te taime i roto i ta tatou porotarama ohipa no te hoˈi atu e farerei i te feia atoa ta tatou i vaiiho i te vea iti. Ia na reira tatou i te faaite i te anaanatae haavare ore, peneiaˈe e nehenehe ta tatou e tauturu i te feia e autâ ra e e pii hua ra i te mau ohipa faufau e ravehia ra i roto i te haapaoraa hape, ia tapaohia ratou no te ora. (Ezek. 9:4, 6) E oaoa e e popou atoa tatou ia ite tatou e, te pee ra tatou i te hiˈoraa o Iehova na roto i te tapitapi-mau-raa no vetahi ê.—Hiˈo Philipi 2:20.