“Te hoê faaaifaitoraa ati”

“AITA te mau potii apî e taa ra i te auraa o te poroi tei faataehia ia ratou ra,” o ta te vea ra The Toronto Star ïa e faaite ra. Teihea poroi? E peu atâta pohe te puhipuhiraa i te avaava. Ua faaite te hoê maimiraa ravehia i te matahiti 1991 e e 25 i nia i te hanere potii no Kanada i roto i te 15 e te 19 matahiti e feia puhipuhi avaava ratou, ia faaauhia e 19 i nia i te hanere tamaroa e hoê â matahiti. I rotopu atoa i te feia paari, ua hau atu te numera o te mau vahine puhipuhi avaava i te mau tane. “Ua riro te puhipuhiraa i te avaava i rotopu i te mau vahine ei faaaifaitoraa ati,” o ta te mau taote ïa i tapao o te turu nei i te hoê taatiraa piihia te Puhipuhiraa avaava tamoni ore i Kanada.

No te aha te mau potii apî i haamata ˈi i te puhipuhi i te avaava? No te tamata, te faaheporaa a te mau hoa, e te orure-hau-raa e mau tumu ïa teie. Tera râ, ua riro te hinaaro eiaha ia hiˈo-ino-hia mai ei faaiteiteraa tapihaa, o te pata ra i te mau vahine puhipuhi avaava pararai maitai. E, e rave rahi o te puhipuhi nei no te tamata i te arai i te amu-hua-raa, e te taiâ nei ratou e e poriahia ia faaea anaˈe ratou i te puhipuhi. Ma te peapea, ua tapitapi rahi aˈe teie mau vahine no nia i te kilo maoti râ i te mariri ai taata. Teie ta Robert Coambs, te hoê orometua haapii tauturu i te Fare haapiiraa tuatoru i Toronto, i faahiti poto no nia i to ratou huru feruriraa: “Te mariri ai taata o te mahaha tei roto ïa e 20 matahiti i mua nei. Area râ te kilo i teie nei ïa.”

Te arato atoa ra te tapihaaraa avaava i te mau vahine na roto i te faatuatiraa i te puhipuhiraa i te avaava e te tiamâraa. Teie râ ta Jean Kilbourne, vahine aˈo tahito i na taote tâpû rahi e piti no te Hau Amui i parau, ma te paari: “E nehenehe noa te hoê taata e faariro i te puhipuhiraa i te avaava ei tiamâraa mai te peu noa e e faariro o ˈna i te pohe ei tiamâraa hopea.”