Faahaere â i te tau haapiiraa i mua aore ra eiaha?

EAHA mau na te faufaaraa o te hoê haapiiraa no te haamaitai atu â i te oraraa? Ua rau te pahonoraa i tera e tera fenua. E au e i roto e rave rahi mau fenua, e mea teitei aˈe te faito haapiiraa i titauhia no te turu ia ˈna iho i to te mau matahiti i mairi aˈenei. I roto i te tahi mau tupuraa, eita e navai te faito iti o te haapiiraa titauhia e te ture.

No reira iho â ïa e rave rahi feia haere haapiiraa faatuitehia o te faahaere faahou ra i te tau haapiiraa i mua maoti râ i te imi i te ohipa. Oia mau, e noaa mai iho â te mau haamaitairaa faahiahia. Te faahiti nei te vea ra The New York Times i te hoê tabula o te Pu politita i te pae faanavairaa faufaa e ua itehia e “ua topa te faito moni e 7,4 i nia i te hanere a te feia rave ohipa e parau tuite o te haapiiraa tuatoru anaˈe ta ratou mai te mau matahiti 1979 e tae atu 1987, area râ te faito moni a te mau taata faatuitehia i te haapiiraa tuatoru, ua maraa ïa i te faito e 7 i nia i te hanere.”

E haamatara te faito parau tuite o te haapiiraa tuatoru i te uputa no te titau i te ohipa. Te parau nei o William B. Johnston, te hoê taata maimi faito teitei no te Pu haapiiraa i Hudson e: “Ua riro te faito o te fare haapiiraa tuatoru, aore ra aita oia i hope roa, ei haapapuraa faufaa roa ˈˈe no te titau i te ohipa.”

I te tahi aˈe pae, e tia ia faˈihia e rave rahi feia faatuitehia no te fare haapiiraa tuatoru o te tutava ra i te imi i te ohipa, e aita ratou i paruruhia i te tihatiraa. Te parau nei o Karl e 22 matahiti e: “Aita e ohipa ta te rahiraa o to ˈu mau hoa tei faatuitehia e o vau.” Ua noaa ta Jim, e 55 matahiti, parau aravihi tuatoru i te hoê fare haapiiraa tuatoru teitei, ua tihatihia râ oia i te avaˈe febuare 1992. Aita ta ˈna parau tuite i paruru ia ˈna i te tihatiraa, aita ˈtoa i tauturu ia ˈna ia ite i te ohipa papu. Te parau nei oia e: “Te paruparu noa ˈtura te niu.”

Mai ia Jim, e rave rahi feia faatuitehia i te fare haapiiraa tuatoru tei ite i te mea ta te vea ra U.S.News & World Report e pii ra “te vahi tamâraa o te feia rave ohipa i roto i te mau piha toroa teitei”—apî roa no te tatuhaa, e ruau roa no te tihepu e te tahi atu taiete.

E mea papu maitai e, noa ˈtu e e horoa mai te haapiiraa tuatoru i te mau haamaitairaa, e ere râ te reira i te hoê ravea maitai aˈe. E ere atoa i te maitiraa otahi. Te papai nei o Herbert Kohl i roto i te buka ra The Question Is College e: “E mea rahi te feia tuiroo aita i haere i te fare haapiiraa tuatoru e e rave rahi mau ohipa tano aita e titau ra i te mau parau tuite tuatoru.” Ei hiˈoraa, te tihepu nei te hoê taatiraa i te feia aita i faatuitehia no te mau tiaraa haapaohia e te feia faatuitehia i roto i te tahi atu mau taatiraa. Maoti râ i te imi i te mau faito parau tuite, te imi ra te taatiraa i te feia aravihi no te haamaitai i te ohipa. Te parau ra te hoê auvaha e: “I te taime matamua e ite ai matou i taua taata ra, e manaˈo matou e e nehenehe matou e haapii [ia ˈna] i te mau ite aravihi taa ê o te ohipa.”

E, e rave rahi tei turu maitai ia ratou iho e to ratou utuafare i te pae moni e aita hoi e parau tuite. Te rave nei vetahi o ratou i te mau faaineineraa i te mau fare haapiiraa toroa, mau fare e haapii ra i te mau tuhaa aravihi, aore ra i te fare haapiiraa tuatoru, ma te ore e haamâuˈaraa i te taime e te moni.a Ua faatupu vetahi i te hoê tapihooraa aore ra hoê tuhaa hamaniraa afata teata e aita roa ˈtu e faaineineraa taa ê. No te mea e nehenehe ratou e tiaturihia, ua manuïa ratou i te tapea i te hoê ohipa papu.

Te hoê hiˈoraa aifaito

Oia mau, eita te hoê huru haapiiraa—te fare haapiiraa tuatoru aore ra te tahi atu haapiiraa taa ê—e haapapu ra i te manuïaraa. Hau atu râ, te tapao nei te Bibilia ma te tano e “te mou nei hoi te huru o teie nei ao.” (Korinetia 1, 7:31) E nehenehe te mea titauhia i teie mahana e riro ei mea faufaa ore ananahi.

No reira, e tia ïa i te hoê taata o te hinaaro e faahaere atu â i te haapiiraa i mua ia faito maitai i te mau vahi maitatai e te mau fifi. ‘E nehenehe anei ta ˈu e horoa i tei titauhia? Eaha te huru o te mau mea e haaati ia ˈu e te mau amuimuiraa ta ˈu e farerei? E tauturu anei te mau haapiiraa tufahia i roto i te faaineineraa ohie ia ˈu i te pae moni? E tauturu anei te reira ia ˈu ia amo i te hopoia o te hoê utuafare ia faaipoipo noa ˈtu vau?’ E nehenehe anei te mau metua turu e horoa mai i te mau aˈoraa faufaa ia au i te hopoia ta te Bibilia i tuu atu ia ratou ra. (Deuteronomi 4:10; 6:4-9; 11:18-21; Maseli 4:1, 2) Mai te peu e te hiˈo maite ra outou te mau haamaitairaa e noaa mai i te pae moni aore ra te tahi noa ˈtu tuhaa o te reira, e mea tano ïa te mau parau a Iesu e: “O vai ïa taata i ǒ outou nei ia opua i te fare e faatia, e ore e mata na i te parahi i raro, a taio ai i te taoˈa e oti ai, i te navairaa ta ˈna taoˈa?”—Luka 14:28.

E, e tia mau â ia faito-maite-hia te faaotiraa e faahaere â i te haapiiraa i mua. Ia haamanaˈo noa te kerisetiano i te mau parau a Iesu i roto i te Mataio 6:33 e: “E mata na râ outou i te imi i te basileia o te Atua, e te parau-tia na ˈna; e amui-atoa-hia mai taua mau mea ra ia outou.” I rotopu i te mau kerisetiano mau, aita te feia tei ore i faahaere i te haapiiraa i mua e hiˈo-ino-hia ra aore ra e faahaehaahia ra, aita atoa te feia tei haere atu â i te haapiiraa e au-ore-hia ra aore ra e manaˈohia e feia feruriraa faateitei. Ua papai te aposetolo Paulo e: “O vai hoi oe na a faahapa ˈi i to vetahi ê ra tavini? tei to ˈna ra fatu to ˈna mau e to ˈna hiˈa: e haamauhia râ oia, e e tia hoi i te Atua ia haamau ia ˈna.”—Roma 14:4.

Ua faaite o Iesu i teie manaˈo aifaito. Aita oia i hiˈo ino i te feia ‘haapii-ore-hia e te itea ore,’ e aita atoa oia i faahaehaa i te taata haapii-maitai-hia ra o Paulo ia rave i te hoê ohipa pororaa puai. (Ohipa 4:13; 9:10-16) I roto i te tahi atu tupuraa, e tia ia vaiihohia te haapiiraa i to ˈna parahiraa, mai ta te tumu parau i muri nei e faaite mai.

[Nota i raro i te api]

[Tumu parau tarenihia i te api 13]

Te haapiiraa hau atu

Ua tapaohia i roto i Te Pare Tiairaa no te 1 no novema 1992 no nia i te mau Ite no Iehova e te taviniraa ma te taime taatoa e: “Te itehia ra e mea teitei aˈe te faito haapiiraa e titauhia no te fanaˈo i te moni ohipa au maitai ia faaauhia i te mau matahiti na mua ˈtu. . . . E mea fifi roa ia itea mai i te ohipa ma te moni ohipa au maitai i muri aˈe i te faaotiraa i te faito haapiiraa iti roa ˈˈe titauhia e te ture . . .

“Eaha te auraa o te parau “moni ohipa au maitai”? . . . E nehenehe e parauhia e “e tano,” aore ra “e navai,” ta ratou moni ohipa mai te peu e e nehenehe ta ratou e ora ma te au maitai a fanaˈo ai i te taime e te puai no te faatupu i ta ratou taviniraa kerisetiano.”

No reira i parauhia ˈi i roto i Te Pare Tiairaa e: “Eiaha e haamau i te mau ture etaeta roa no te parau e e tia aore ra eita e tia ia faahaere faahou i te tau haapiiraa i mua.”