Ia au i te Bibilia

Te haafaufaa ore ra anei te Bibilia i te haapiiraa?

“O TE MAAMAA ANAˈE TE HAAVAHAVAHA I TE HAAPIIRAA.”—Publilius Syrus, Moral Sayings, senekele matamua hou to tatou tau.

TE FAAUE ra te Bibilia ia tatou ia ‘tapeâ i te paari maitai e te [“aravihi o te feruriraa,” MN].’ (Maseli 3:21) Te hinaaro nei o Iehova, te Atua ite, e ia riro te feia e haamori ra ia ˈna ei feia haapiihia. (Samuela 1, 2:3; Maseli 1:5, 22) Teie râ, te faahiti nei te tahi mau parau i roto i te Bibilia, i te mau uiraa. Ei hiˈoraa, no nia i te mau mea o ta ˈna i tapapa na i mutaa iho, e tae noa ˈtu hoi i ta ˈna mau haapiiraa teitei, ua papai te aposetolo Paulo e: “Te faariro nei au i te reira atoa mai te pehu noa.” (Philipi 3:3-8, Today’s English Version) I roto i te tahi atu rata faauruahia, ua parau oia e: “O te paari hoi o teie nei ao, e mea maamaa ïa i te Atua.”—Korinetia 1, 3:19.

Te haafaufaa ore ra anei ïa te Bibilia i te haapiiraa? Eaha te maororaa o te tau haapiiraa te tia i te hoê Kerisetiano ia rave? E navai noa anei te faito titauhia e te ture, aore ra e tia anei ia faaroa ˈtu â i te tau haapiiraa?

Te haapiiraa i te senekele matamua

I te senekele matamua ra, ua rau te faito ite i rotopu i te mau Kerisetiano o taua tau ra. Ua faariro na te tahi feia tiaraa teitei i te mau aposetolo Galilea ra o Petero raua o Ioane, ei ‘pue taata haapii-ore-hia e te itea ore.’ (Ohipa 4:5, 6, 13) Te auraa anei e aita teie nau taata i ite i te taio aore ra aita raua i haere aˈe i te haapiiraa? Aita. Teie râ te auraa, aita raua i haere i te mau fare haapiiraa teitei Hebera no Ierusalema. I muri aˈe, ua haapapu te mau papai a teie nau feia tei paruru i te Kerisetianoraa ma te mǎtaˈu ore e, e feia ite raua, e feia maramarama, tei nehenehe e vauvau i te mau Papai ma te aravihi. I roto i te ite i noaa mai ia raua, ua haapii raua i te rave i te ohipa no te aupuru i te mau hinaaro o to raua mau utuafare i te pae materia. E hoa rave ohipa raua i roto i te hoê ohipa hoona maitai, oia hoi te ohipa ravaai.—Mareko 1:16-21; Luka 5:7, 10.

I te tahi aˈe pae, ua haere o Luka, te pǐpǐ tei papai i te hoê o na Evanelia e i te buka Ohipa atoa, i te haapiiraa teitei atu â. E taote hoi oia. (Kolosa 4:14) Ia au i teie ite taote to ˈna, ua horoa oia i te tahi mau haamaramaramaraa taa i roto i ta ˈna mau papai i faauruahia.—A hiˈo i te Luka 4:38; 5:12; Ohipa 28:8.

Hou oia a riro mai ai ei Kerisetiano, ua haapiihia te aposetolo Paulo i te ture ati Iuda, i raro aˈe i te tiairaa a te hoê o te feia ite maramarama roa ˈˈe o taua tau ra, o Gamaliela. (Ohipa 22:3) Ua tuea noa te faito haapiiraa i noaahia e Paulo i te faito haapiiraa tuatoru i teie nei tau. Hau atu, i roto i te totaiete ati Iuda, e ohipa faahiahia roa no te mau taurearea ia haapii i te hoê toroa, noa ˈtu e e haere atu â ratou i te haapiiraa i te mau matahiti i muri iho. E au ra e ua haapii o Paulo i te toroa hamani fare iˈe i to ˈna apîraa ra. Na teie huru ite i tauturu ia ˈna ia faaamu ia ˈna iho i roto i ta ˈna taviniraa ma te taime taatoa.

Noa ˈtu râ, ua farii o Paulo e, ia faaauhia i te faufaa hau aˈe o te ite o te Atua, mea iti te faufaa o te haapiiraa a teie nei ao—noa ˈtu e mea titau-atoa-hia. Ia au i te reira manaˈo, te haafaufaa rahi aˈe ra te Bibilia i te haapiiraa i te ite o te Atua e o te Mesia. I teie mahana, e mea maitai no te mau Kerisetiano ia pee i teie nei hiˈoraa papu no nia i te haapiiraa a teie nei ao.—Maseli 2:1-5; Ioane 17:3; Kolosa 2:3.

A feruri maitai

Ua itea mai i te tahi mau Kerisetiano e, na roto i te haere-faahou-raa ˈtu â i te haapiiraa, i te haapiiraa ite aore ra i te haapiiraa toroa, ua tauturuhia ratou ia aupuru i to ratou mau utuafare i te pae materia. E mea tano iho â ia aupuru i to ˈna utuafare, no te mea ua riro te ‘hamani-maitai-raa i to ˈna utuafare’ ei hopoia moˈa. (Timoteo 1, 5:8) Te noaaraa mai te mau aravihi e titauhia no te reira, ua taaihia ïa i te paari maitai.

Teie râ, e tia i te feia e manaˈo ra e titau hau atu â i te faito haapiiraa matauhia no teie nei fa, ia feruri maitai i te mau haamaitairaa e te mau fifi e noaa mai. Te mau haamaitairaa e nehenehe e noaa mai, oia ïa, e ineine te hoê taata no te fanaˈo i te hoê ohipa o te tauturu ia ˈna ia faaamu ia ˈna e i te hoê utuafare ma te au a tamau noa ˈi oia ma te itoito i te taviniraa kerisetiano. Hau atu, e nehenehe paha oia e tauturu ia vetahi ê i te paeau materia, “ia faufaahia ta ˈna ia horoa na tei ere ra.”—Ephesia 4:28.

Eaha vetahi mau fifi e nehenehe e farereihia? Te haapiiraa ïa i te mau tumu parau o te haaparuparu i te faaroo i te Atua e i roto i te Bibilia. Ua faaue o Paulo i te mau Kerisetiano ia ara i ‘te parau i haavarehia e e ite’ e “te haapiiraa philosopho e te haavare faufaa ore ra ia au i te peu tutuu a te taata, MN.” (Timoteo 1, 6:20, 21; Kolosa 2:8) Ma te papu maitai, e nehenehe te haapiiraa i te tahi mau huru tumu parau, e faaino i te faaroo o te hoê Kerisetiano. E tia i te feia e feruri nei e haere atu â i te haapiiraa, ia ara i te atâtaraa o teie mau mana iino.

Ua tapea o Mose, ‘tei haapiihia i te mau parau paari a to Aiphiti ra,’ i te faaroo puai noa ˈtu e ua fanaˈo oia i te hoê haapiiraa tei anoihia i te mau haapiiraa atua rau o tei faahanahana ore i te Atua. (Ohipa 7:22) Oia atoa, e haapao maitai te mau Kerisetiano i teie mahana eiaha ratou ia hema i te mau mana iino noa ˈtu eaha te vahi tei reira ratou.

Te tahi atu ati e nehenehe e tupu, ia ravehia te haapiiraa teitei aˈe, oia hoi e faatupu te ite i te teoteo e te faatiatiaraa. (Korinetia 1, 8:1) E rave rahi o te tapapa nei i te ite na roto i te haapiiraa, no te mau tumu miimii, e tae noa ˈtu i te tapaparaa i te ite ma te hinaaro e tano, e nehenehe atoa e faatupu mai i te mau manaˈo faateitei aore ra faaoru. Aita te Atua i au i teie mau huru haerea.—Maseli 8:13.

A rave na i te mau Pharisea. Ua faatiatia na te mau melo o teie pǔpǔ faaroo amaha teitei i to ratou ite e ua faahua parau-tia na. Mea ite roa ratou i te rahiraa o te mau peu tutuu a te rabi, e e hiˈo ino na ratou i te huiraatira, o tei ore hoi i haere i te haapiiraa teitei, ma te faariro ia ratou ei feia mauˈa, te vahavaha, e te faainohia atoa. (Ioane 7:49) E feia nounou moni atoa te mau Pharisea. (Luka 16:14) Te faaite ra to ratou hiˈoraa e, ia ravehia te haapiiraa ma te mau hinaaro tano ore, e nehenehe oia e faatupu i te teoteo i roto i te hoê taata aore ra e aratai ia ˈna ia nounou i te moni. No reira, no te faaoti e eaha te huru e eaha te faito haapiiraa e ravehia, e mea maitai ia aniani te hoê Kerisetiano ia ˈna iho e, ‘Eaha mau na ta ˈu e hinaaro ra?’

Na te taata tataitahi e maiti

Mai te senekele matamua ra, ua rau te faito ite i rotopu i te mau Kerisetiano i teie nei tau. I raro aˈe i te aratairaa a to ratou mau metua, e riro paha te mau taurearea o te faaoti i ta ratou tau haapiiraa faahepohia, e haere â i te haapiiraa. Oia atoa, e nehenehe te mau taata paari e anaanatae ra i te haamaitai i ta ratou mau imiraa no te faaamu i to ratou mau utuafare, e opua e haere faahou atu â i te haapiiraa ia naeahia teie tapao.a E riro paha vetahi mau tuhaa o te haapiiraa matauhia i te haafaufaa i te faarahiraa i te ite feruriraa, maoti hoi i te mau aravihi i te pae no te ohipa aore ra no te toroa. No reira, e ite atu paha te hoê taata e, i muri aˈe i to ˈna horoaraa e rave rahi taime ia noaa mai teie huru ite, te erehia ra oia i te mau aravihi no te matete o te ohipa. No teie tumu, te maiti nei vetahi i te mau porotarama haapiiraa toroa aore ra i te mau fare haapiiraa i te mau ihi aravihi, ia nehenehe ratou e haapii i te mau toroa e hinaarohia ra i roto i te matete o te ohipa.

Noa ˈtu râ, na te taata tataitahi e maiti. Eiaha te mau Kerisetiano ia faaino aore ra ia faahapa i te tahi e te tahi i roto i teie tuhaa. Ua papai o Iakobo e: “O vai hoi oe na a faahapa ˈi ia vetahi ê?” (Iakobo 4:12) Mai te peu e te feruri ra te hoê Kerisetiano e faaroa ˈtu â i ta ˈna tau haapiiraa, e mea maitai ia hiˈopoa oia i to ˈna iho mau hinaaro, no te haapapu e e ere anei te mau fa miimii e te materia o te turai ra ia ˈna ia na reira.

Mea papu e te faaitoito ra te Bibilia i te hoê manaˈo aifaito no nia i te haapiiraa. Te farii nei te mau metua kerisetiano i te faufaa hau aˈe o te haapiiraa pae varua niuhia i nia i te Parau faauruahia a te Atua, e te horoa nei ratou i te mau aˈoraa aifaito i ta ratou mau tamarii no nia i te haapiiraa hau. (Timoteo 2, 3:16) No te mea e hiˈoraa papu to ratou no nia i te oraraa, te farii nei ratou i te faufaa o te haapiiraa a teie nei ao ia noaa mai te mau aravihi titauhia, ia nehenehe ta ratou mau tamarii paari e faaamu ia ratou iho e i to ratou mau utuafare a muri aˈe. No reira, no te faaoti e e tia anei ia haere â i te haapiiraa, e i roto i teihea faito, e nehenehe te Kerisetiano tataitahi e rave i ta ˈna iho mau faaotiraa feruri-maitai-hia niuhia i nia i to ˈna pûpûraa ia ˈna i te Atua ra o Iehova, “e faufaa ïa to te reira i te mau mea atoa nei, e [tǎpǔ] tei faaitehia mai no . . . teie nei [oraraa] e te [oraraa] a muri atu.”—Timoteo 1, 4:8; MN.

[Nota i raro i te api]

[Parau iti faaôhia i te api 19]

Ia ‘tapeâ i te paari maitai e te [“aravihi o te feruriraa,” MN].’—Maseli 3:21

[Parau iti faaôhia i te api 20]

Ia feruri oia e e rave anei oia i te tau haapiiraa hau, e mea maitai ia aniani te hoê Kerisetiano ia ˈna iho e, ‘Eaha mau na ta ˈu e hinaaro ra?’