Te ino ra te mau fare haapiiraa

Te afai nei te mau metua i ta ratou mau tamarii i te fare haapiiraa ia ite ratou hau atu i te taio, te papai, e te numera. Te hinaaro ra ratou e ia haapii-maitai-hia ratou i te mau fare haapiiraa, no te faaineine i te mau taurearea ia riro ei feia paari o ta te mau metua e teoteo. E pinepine, aita râ to ratou hinaaro i faatiahia. No te aha? No te mea te ino ra te mau fare haapiiraa.

I ROTO e rave rahi mau fenua, no te ereraa o te moni e te mau orometua haapii i ati ai te haapiiraa i te mau tamarii. Ei hiˈoraa, na roto i te Hau amui no Marite, ua faahepo te toparaa o te faanavairaa faufaa i teie mau matahiti i mairi aˈenei i te tahi mau fare haapiiraa ia faaapî ‘i te mau buka tahito maoti râ i te hoo mai i te mea apî, ia tataˈi i te aroaro fare tei pe, ia faaore i te mau ohipa hamaniraa tauihaa e te mau porotarama ohipa taaro, aore ra ia ore roa ˈtu e horoa i te hoê noa ˈˈe haapiiraa i te mau mahana atoa,’ o ta te vea Time e tapao ra.

I Afirika, aita e navai ra te mau ravea no te haapii. Ia au i te vea beretane Daily Times i Lagos, te vai ra 1 noa orometua haapii no na tamarii haere haapiiraa e 70 i te fenua Nigeria, “e mea papu e hoê i nia e toru orometua, e ere ïa i te mea aravihi.” I Afirika Apatoa—taa ê atu i te ereraa i te mau orometua haapii—ua rahi roa te mau tamarii haere haapiiraa i roto i te mau piha e te turu atoa ra te mau haapeapearaa politita i ta te vea South African Panorama e pii ra “te huananeraa i roto i te mau fare haapiiraa no te feia ereere.”

E parau mau, aita te rahiraa orometua haapii aravihi e te mau fare haapiiraa faanaho-maitai-hia e haapapu ra i te manuïaraa o te haapiiraa. Ei hiˈoraa, i Auteteria, fatata e hoê i nia e toru tamarii e 14 matahiti, ia au i tei parauhia, e aita i ite i te numera aore ra i te taio maitai. I Beretane, “e mea iti roa [te faito o te feia haapii tei manuïa i ta ratou hiˈopoaraa i te pae numera, ite aivanaa, e te mau reo o te fenua] i to Helemani, Farani e Tapone,” o ta te vea The Times no Lonedona e tapao ra.

I te Hau amui no Marite, te amuamu nei te mau orometua haapii e noa ˈtu e te manuïa maitai ra te mau tamarii haere haapiiraa i roto i te mau hiˈopoaraa, e rave rahi râ aita i ite i te papai maitai i te hoê tumu parau, e numera, aore ra e faaineine poto noa i te mau manaˈo faufaa o te mau tumu parau e rave rau aore ra mau parau haamaramaramaraa. No reira, te hiˈopoa faahou ra te mau mana faatere i te pae haapiiraa na te ao nei i te mau porotarama haapiiraa e te mau ravea faaohipahia no te faito i te haereraa i mua o te tamarii haere haapiiraa.

Te haavîraa uˈana i roto i te mau fare haapiiraa

Te faaite ra te mau parau apî i te faito ino e te rahi o te haavîraa uˈana i roto i te mau fare haapiiraa. I Helemani, ua parauhia i roto i te hoê apooraa a te mau orometua haapii e 15 i nia i te hanere mau tamarii haere haapiiraa tei “ineine i te haavî uˈana—e e 5 i nia i te hanere aita e feaa ra i te rave i te mau ohipa iino rahi, ei hiˈoraa, e nehenehe ratou e tue i te hoê taata paruru ore ra e tarava noa ra.”—Frankfurter Allgemeine Zeitung.

Te haapeapea ra te hamani-ino-raa rahi i roto i te mau tupuraa tataitahi. Ua turai te maferaraahia te hoê taurearea tamahine e 15 matahiti e na taurearea e maha i roto i te fare haumitiraa i te fare haapiiraa teitei i Paris i te feia haere haapiiraa ia haere na te mau aroâ no te titau i te faanahoraa etaeta no te paruru i te fare haapiiraa. Te haapeapea nei te mau metua no nia i te mau hamani-ino-raa i te pae taatiraa, te eiâraa i te moni ma te faahepo, e te haavîraa i te pae o te mau manaˈo horuhoru. Aita teie mau ohipa e tupu ra i Europa noa, na te ao atoa nei râ.

Te faaite ra te Faatereraa hau o te haapiiraa i Tapone e o te feia haere haapiiraa no te haapiiraa tuatoru e tuarua teie e haavî nei. Ua faaau te vea no Afirika Apatoa The Star, i raro aˈe i te upoo parau iti “Te afai nei te mau tamarii haere haapiiraa i te mau pupuhi i te mau fare haapiiraa,” i te huru tupuraa i roto e rave rahi fare haapiiraa i Soweto i to te fare haapiiraa no “te Tooa o te râ taehae” i te Hau amui no Marite i te roaraa o te senekele 19. Ua maraa atoa te roo o te oire no New York no nia i te haavîraa uˈana, ia au i te vea The Guardian no Lonedona, “i te hoê faito teitei apî na roto i te parau faaara o te titau ra e ia hoohia i te mau ahu paruru ofai pupuhi no te mau tamarii haere haapiiraa.”

Te ite-atoa-hia ra te haavîraa uˈana i roto i te fare haapiiraa i Beretane. Te parau nei te hoê faanahoraa tia mana no te mau orometua haapii e: “I na matahiti e 10 i mairi, ua ite matou i te hinaaro-rahi-raa e faaohipa te mau pupuhi. Te rave atoa nei te mau taurearea i te reira mai te mau tane e te mau vahine.”

E ere ïa i te mea maere e opua ˈi te tahi mau metua e tatara i ta ratou mau tamarii i te fare haapiiraa e e haapii ia ratou i te fare. Te feia o te ore e nehenehe e tapea i ta ratou mau tamarii i te fare, te peapea nei ïa ratou i te mana ino o te fare haapiiraa i nia i ta ratou mau tamarii, e te feruri nei ratou e nafea ia aro i te reira. Eaha ta te mau metua e nehenehe e rave no te tauturu i ta ratou mau tamarii ia faaruru i te mau fifi i te fare haapiiraa? E nafea te mau metua ia rave amui i te ohipa e te mau orometua haapii ia noaa mai i te mau tamarii te mea maitai aˈe i te haapiiraa? Te pahono ra te mau tumu parau i muri mai i taua mau uiraa ra.