‘Taua peu hairiiri ra oia hoi te puhipuhiraa i te avaava’
‘HAIRIIRI mau no te mata, au ore roa no te ihu, ino mau no te roro, atâata roa no te mau mahaha.’
Ua papaihia teie faataaraa te tahi tau maha hanere matahiti i teie nei, e te faaoti nei teie parau i te papai i parauhia Pahonoraa i te feia e turu nei i te avaava (beretane). Na Jacques I i papai i teie parau, e arii oia no Beretane e na ˈna i haapao i te huriraa a te Bibilia na roto i te reo beretane o te matahiti 1611 i mairihia i to ˈna iˈoa.
Na te aha i turai i teie arii ia papai i teie huru parau, e eaha te mau haapiiraa ta tatou e nehenehe e huti mai?
Faaohipahia ei ravea rapaauraa e no te tahi atu mau tumu
I to Christophe Colomb iteraa i te fenua Marite i te matahiti 1492, ua afai mai oia i Europa te tahi mau huero o te hoê raau i au-roa-hia e te feia Inidia no to ˈna mau maitai i te pae rapaauraa. I muri iho, ua ite atura o Nicholas Monardes e teie raau o te avaava ïa (aore ra picielt no te mau Inidia). Ua ite te feia haru fenua no Paniora i te faufaa o teie raau i to ratou faaohiparaa ia ˈna no te rapaau i to ratou mau pepe, ‘e ua tamǎrû roa hoi teie raau i to ratou mauiui’. — Parau apî oaoa no te Ao Apî mai (beretane).
Teie râ, ua huti te tahi atu faaohiparaa o teie raau i te ara-maite-raa o te feia haru fenua. Te faataa ra o Monardes e:
‘Hoê vahi faahiahia roa o teie raau — e haafaahiahia-rahi-hia nei —, mea nafea ïa te mau tahuˈa Inidia i te faaohiparaa ia ˈna. Ia tuatapapa anaˈe te mau Inidia i te hoê ohipa faufaa roa e titau ra ia ani atu te mau raatira i te manaˈo o te mau tahuˈa, e rave ïa te tahuˈa rahi i te tahi mau rauere avaava e e taora ˈtu ai i roto i te auahi. Na roto i te hoê tito, e huti oia i te auauahi na roto i te vaha e te ihu, e i muri iho, e tarava ˈtu ai i muri, mai te hoê taata pohe ra te huru; e faaea noa oia mai te reira te huru te tahi taime, ia au i te faito o ta ˈna i huti mai. Ia hope anaˈe te mana o te raau, e hoˈi faahou mai to ˈna hiroa e e horoa mai oia i te mau pahonoraa i noaa mai ia ˈna na roto i ta ˈna mau orama e te mau aoaoaraa o ta ˈna i ite. E peu matauhia atoa na te toea o te nunaa ia hâuˈa i te auauahi o te avaava.’
Ua faariro o Sir Walter Raleigh i te fenua Virginie ei fenua aihuaraau i te matahiti 1584. A rahi noa ˈi te nunaa aihuaraau, ua rahi noa atoa ˈtura te feia i rave mai i te peu inidia oia hoi te puhipuhiraa i te avaava. I to ˈna hoˈiraa ˈtu i te fenua Beretane, ‘na Raleigh iho â râ i faaitoito i teie peu e ua haamau atoa ˈtura oia i te haapaoraa [o te avaava]’, o ta te taata tuatapapa aamu o A. Rowse ïa e parau ra.
Te “Pahonoraa”
Aita roa ˈtu te arii iho, o Jacques I, i farii i teie peu apî. Ma te rave i ta ˈna penitara, ua opua aˈera oia e faaara i to ˈna mau taata no nia i te mau ati i taaihia i te avaava.
‘No te haamaramarama roa ˈtu â i te mau faainoraa e rave rau ta teie peu hairiiri oia hoi te puhipuhiraa i te avaava e faatupu, mea tano mau â ia hiˈopoa na mua e no hea mai teie peu e te mau tumu no reira oia i faaôhia mai ai i roto i to tatou fenua.’ Mea na reira te Pahonoraa tuiroo roa i te haamataraa. I muri aˈe i to ˈna tatararaa i te parau no nia i teie raau ‘hâuˈa ino e te hairiiri mau’, oia hoi te faaohiparaa i te auauahi o te avaava no te rapaau i te taata, ua faahiti te arii Jacques e maha parau ta te feia turu i teie peu e faaohipa ra ei haapapuraa i to ratou manaˈo:
1. Mea toetoe e mea rarirari atoa te roro o te taata nei, e no reira, mea maitai roa te taoˈa veavea e te mǎrô, mai te auauahi o te avaava, no ˈna.
2. Maoti to ˈna veavea, to ˈna puai e to ˈna maitai, e faaore roa teie auauahi i te huru maˈi hupe atoa i roto i te upoo e e rapaau atoa i te mau fifi atoa o te vairaa maa.
3. Eita matou e riro roa i teie peu ahiri e aita te ohipa i tamatahia i faaite mai e e peu maitai te reira.
4. E faatupu oia i te hoê tamǎrûraa i te feia maˈi e rave rahi. I te tahi atu pae, aita te puhipuhiraa i te avaava i faaino aˈenei i te taata.
Ia hiˈohia te mau ite i te pae rapaauraa no teie nei tau, e farii iho â ïa tatou i te tanoraa o te mau manaˈo o ta te arii Jacques i vauvau atu ei patoiraa. E ere noa te auauahi o te avaava i te mea veavea e te mǎrô: ‘te vai atoa ra te tahi taoˈa taero i roto i to ˈna veavea.’ ‘E ere roa ˈtu i te mea maitai ia huti i teie auauahi no te rapaau i te maˈi hupe mai te amuraa i te iˈo e te inuraa i te mau inu faahu i te taata no te arai i te maˈi hî!’ I te tahi atu pae, mai te peu e te parau nei vetahi e ua puhipuhi ratou i te avaava e rave rahi matahiti te maoro tera râ aita ratou i roohia i te fifi, te auraa anei ïa e e peu maitatai teie?
Te faataa ra te arii i te hoê huru feruriraa puai mau: ‘Te parau nei paha te mau vahine taiata ruau e te ora maoro nei ratou maoti ta ratou mau peu tia ore, tera râ, aita ratou e haapao ra i te mea e e rave rahi mau potii taiata teie e pohe oioi nei’ na roto i te maˈi purumu. Eaha ˈtu ïa no teie mau taata inu ava ruau e manaˈo nei e e nehenehe ratou e ora maoro ‘maoti to ratou huru oraraa e au i to te puaa ra’ inaha hoi, te pohe nei vetahi pae ‘na roto i te inu-hua-raa i te ava hou te afaraa o to ratou oraraa’?
Te mau hara e te faufaa ore
I muri aˈe i to ˈna patoiraa i te mau manaˈo o te feia turu i te avaava, te huti nei te arii Jacques i teie nei i te ara-maite-raa i nia i ‘te mau hara [a te taata puhipuhi avaava] e te faufaa ore’ o ta ˈna ra peu. Te na ô ra oia e i roto i teie mau hara, te hara rahi roa ˈˈe, o te nounou ïa: eita te rahiraa o te feia puhipuhi avaava e huti noa maa auauahi iti; tera râ, te titau nei ratou hau atu â. Inaha, ua riro roa te matauraa i te taoˈa avaava ei peu matauhia i teie mahana.
Eaha ïa no te ‘faufaa ore’ o teie peu? Te patoi uˈana ˈtu nei te arii i te mau taata puhipuhi avaava i te na ôraa e: ‘E ere anei i te mea faufaa ore roa e te reporepo roa ia puhipuhi atu, i te taime moˈa roa o te tamaaraa, i te auauahi viivii mau e te hâuˈa ino o te haaviivii i te mataˈi, inaha, mea au ore roa hoi na te feia e tamaa ra i taua peu nei?’
Mai te mea ra e ua taa maitai ia ˈna i te mau fifi huru rau i te pae no te oraora-maitai-raa o te tino e nehenehe e roohia ˈtu i te feia puhipuhi avaava, te horoa faahou ra oia i te tahi atu manaˈo: ‘Inaha, mea matau-aˈe-hia ia ite i te auauahi i roto i te hoê fare tutu maoti hoi i roto i te fare tamaaraa; tera râ, te faahaamanaˈo nei te aau o te taata puhipuhi avaava i te hoê fare tutu, no te mea ua viivii roa e ua taero roa oia i teie rehu hinuhinu e te meumeu, mai ta te hiˈopoaraahia vetahi mau taata puhipuhi avaava rahi i faaite mai.’
No te faahope i ta ˈna tatararaa, te na ô râ te arii Jacques e: ‘Aita e ite-noa-hia te faufaa ore rahi i roto i teie peu, te hoê atoa râ tâuˈa ore rahi no te mau ǒ nehenehe mau a te Atua, inaha, ua horoa mai oia i te aho au mau na te taata nei tera râ, ua viivii roa na roto i teie auauahi hâuˈa ino!’
[Hohoˈa i te api 16]
Te arii Jacques I
[Faaiteraa i te tumu]
Ashmolean Museum, Oxford
[Hohoˈa i te api 16]
Sir Walter Raleigh
[Faaiteraa i te tumu]
Ma te parau faatia a te feia haapao i te British Museum