Ia au i te Bibilia
Te pure e te ohipa faaetaetaraa tino: Te faaroo maira anei te Atua?
E MANAˈO itoito rahi to te taata. Te tomo maira te mau tausani taata i roto i te tahua taaro ma te pii hua i te mau parau no te turu i ta ratou pǔpǔ hauti. No oti noa ˈtura te feia hauti i te rave i ta ratou mau ohipa faaineine, e fatata roa te taime e haamata ˈi te hautiraa. I te hoê pae o te tahua, te parahi noa ra te feia hauti ma te haaati i to ratou raatira e tuturi noa ra e o tei haamata i ta ˈna pure i te na ôraa e: “E ta ˈu Atua, a haamaitai i ta matou pǔpǔ, a horoa mai i te re e a paruru mai ia matou i te mau pepe. Amene.” I muri iho, ua vahi atura te pǔpǔ na roto i te hoê tuô puai. Haere atura te feia hauti i to ratou vahi i faataahia i nia i te tahua, e ua horoahia ˈtura te tapao no te haamata i te hautiraa: ua haamata te huenane nahonaho maitai o te hautiraa popo marite.
Mea matauhia i teie nei ia ite i te feia taaro, te taata tataitahi aore ra te pǔpǔ, ia pure na mua ˈˈe, i roto aore ra i muri iho i te hoê tataˈuraa. Te faaroo ra anei te Atua i teie mau pure? Aore ra, mai ta vetahi e parau ra, te haafaufaa-ore-hia ra anei te pure?
“Te vavahiraa i te tahi”
Na te ao atoa nei, te itehia ra te haavîraa uˈana i roto fatata i te mau ohipa faaetaetaraa tino atoa, o te tupu nei i nia i te tahua hautiraa e tae noa ˈtu i nia i te mau vahi mataitairaa. Teie ta te hoê taata e hauti na i te hautiraa popo marite i papai: “E nehenehe e parau e te tapao mau o teie hautiraa, o te tupairaa ïa i te taata hauti o te tahi atu pǔpǔ, mai te tapao o te tamaˈi ra, o te haapoheraa ïa aore ra te haaparuparuraa i te enemi.” Te na ô faahou ra oia e: “E tuhaa te haavîraa uˈana i faanahohia, i reira te tataˈuraa e hauti ai, no to matou oraraa, e ua riro te hautiraa popo ei hoê o te mau hiˈo e faaite maira ma te maramarama maitai e (...) mea au roa e mea faahiahia roa ia vavahi i te tahi atu taata.”
Te vavahiraa i te tahi atu taata? Aita anei o Iesu i parau e e tia ia here, i taua taata ra (Mataio 22:39)? Ia hiˈohia te faufaaraa e horoahia ra i te upootiaraa, noa ˈtu e eaha te hoo, eita e nehenehe e manaˈo e tei roto atoa te hoê Atua aroha i te hoê tataˈuraa faaetaetaraa tino e te haamaitai ra oia i teie ohipa. — Ioane 1, 4:16.
Tei roto atoa anei te Atua i te mau tataˈuraa?
I roto i te hoê tuhaa, na te haapiiraa faaroo e na ô ra e tei te mau vahi atoa te Atua oia hoi tei reira oia i te mau taime atoa, i te mau vahi atoa e i roto i te mau mea atoa, e faaitoito ra i te faaohiparaa i te pure i roto i te ohipa faaetaetaraa tino. Ei hiˈoraa, teie te nehenehe e taiohia i roto i te buka Te haere atoa ra te Atua i te mau hautiraa tueraa popo (beretane), i papaihia e te hoê ekalesiatiko tei haapao na i te mau pǔpǔ faaetaetaraa tino i mutaa ihora, o L. Hollingsworth e: “Ia au i to tatou huru hiˈoraa i te Atua, te vai ra iho â te manaˈo no te vairaa i te mau vahi atoa, manaˈo e na ô ra e ma te papu maitai, tei roto atoa O ˈna i to tatou nei oraraa (...). Oia hoi, te haere nei te Atua i te fare pure e te haere atoa ra i te mau hautiraa tueraa popo.”
Teie râ, aita te Bibilia e haapii ra e tei te mau vahi atoa te Atua. Teie ta te aposetolo Paulo i papai: “Tei te raˈi mau râ [te Mesia] ia faaite oia ia ˈna iho i mua i te aro o te Atua no tatou.” (Hebera 9:24). Te tauturu maira teie irava ia tatou ia taa e piti manaˈo faufaa roa: a tahi, e taata tino varua te Atua; i muri iho, te vai ra to ˈna te hoê vahi nohoraa papu maitai, oia hoi te raˈi (Te mau arii 1, 8:49; Ioane 4:24). No reira, eita o ˈna e nehenehe e faaea e piti vahi i te hoê â taime.
E faaroo te Atua i te parau a to ˈna mau hoa
Mai te peu e aita te Atua e haere ra i te mau tataˈuraa faaetaetaraa tino, te faaroo ra anei oia i te mau pure? Ia tae atu te hoê pure i te Atua o te raˈi ra, i mua i to ˈna aro to Iesu tiaraa ˈtu, e titauhia i te taata e faahiti i te pure ia noaa ia ˈna i te tahi ite: te ite no nia i te mau opuaraa a te Atua, to ˈna huru, to ˈna mau maitai, ta ˈna mau huru raveraa e te iˈoa iho o te Atua (Iakobo 4:3). Ua faaite o Iesu e mea titauhia ia ite i te Atua ia ˈna i pure i te na ôraa e: “Teie hoi te ora mure ore, ia ite ratou ia oe i te Atua mau ra.” — Ioane 17:3.
No te ite i te huru o te hoê taata, e tia ia aparau atu ia ˈna. Te paraparau maira te Atua i te taata nei na roto i te Bibilia, te ravea e nehenehe ai tatou e ite i te Atua o te raˈi ra. Te faaite maira oia i to ˈna iˈoa: o Iehova (Salamo 83:18). Te haapii atoa maira oia e ua here oia i te ao nei e ua tono maira i ta ˈna Tamaiti otahi ra, o Iesu, i nia i te fenua nei ia nehenehe te taata e ora e a muri noa ˈtu (Ioane 3:16). A taio noa ˈi tatou e a tuatapapa ˈi tatou i te Bibilia, e riro roa mai Iehova ei taata mau no tatou, e e hutihia tatou ia ˈna ra na roto i te arai o Iesu (Ioane 6:44, 65; Iakobo 4:8). I te mea e e taata mau o Iehova, e nehenehe tatou e faatupu i te mau auraa fatata roa e o ˈna.
Teie râ, te titau ra te auhoaraa e te Atua i te hoê aparauraa i rotopu i na pae e piti, oia hoi ia paraparau atu tatou ia ˈna na roto i te ravea o te pure. Te parau ra te Bibilia e ‘te faaroo nei te Atua i te pure’ e ‘aita oia i atea ê atu ia tatou atoa nei’. (Salamo 65:2; Ohipa 17:27.) Teie râ, e ere ïa te auraa e te faaroo nei te Atua i te mau pure atoa (Isaia 1:15-17). Eaha ïa te mau pure ta te Atua e hinaaro ra e faaroo?
Ua parau te papai salamo ra o Davida e: “Te parau moe a Iehova ra, tei te feia ïa i mǎtaˈu ia ˈna ra.” (Salamo 25:14). I roto i te papai hebera, te auraa o te parau tumu no reira mai te parau i hurihia na roto i te parau ra “parau moe” (sôd), e “tapiri” ïa. No reira, te haapapu maira teie irava e e nehenehe tatou e ô atu i roto i te pǔpǔ iti o te mau hoa o Iehova aore ra i roto i te hoê faaauraa auhoa e o ˈna. Te feia anaˈe e haamori ra ia ˈna ma te faatura o te nehenehe e ô atu i roto i teie pǔpǔ. No reira, no te taairaa piri i rotopu ia tatou e te Atua, te mǎtaˈu nei tatou i te faaino i teie mau auraa nehenehe roa na roto i te raveraa i te hoê ohipa o ta ˈna e ore e au, mai te faariroraa i te pure ei taoˈa haamanuïa e nehenehe e horoa mai i te re i roto i te hoê hautiraa faaetaetaraa tino.
Te faaroo maira Iehova i te mau pure a te feia aau rotahi o te imi nei i to ˈna auhoaraa, e eita o ˈna e hiˈo i te huru o te taata. Eita o ˈna e faateitei aore ra e hiˈo taa ê i tera nunaa, tera taata aore ra tera pǔpǔ hauti (Salamo 65:2; Ohipa 10:34, 35). Mai te peu e te faaroo ra te Atua i te pure a te feia hauti e mai te peu e e pure na pǔpǔ hauti e piti ia noaa ia raua i te re, o vai ïa ta ˈna e faaupootia? Aore ra, mai te peu e e pepe ino roa te hoê taata hauti i roto i te tataˈuraa, na te Atua anei ïa te hape?
No reira, e tia ia tatou ia pure no te mau mea e tano, mai ta te aposetolo Ioane e faataa maira i te na ôraa e: “Ia ani noa ˈtu tatou i te mau mea atoa i au ia ˈna ra, te faaroo maira ïa oia ia tatou.” (Ioane 1, 5:14). Oia mau, te faaroo nei Iehova i te mau pure e au maite i to ˈna hinaaro. No reira, e tia ia tatou ia ite i to ˈna hinaaro e ta ˈna mau opuaraa, e e tuati maite ïa ta tatou mau pure i te mea o ta ˈna e titau ra.
Te hinaaro, te mau opuaraa e te iˈoa hanahana o te Atua, aita roa ˈtu ïa e taairaa e te ao hamani ino e te tataˈuraa o te ohipa faaetaetaraa tino i teie mahana. E ere te Atua i te Atua pae tahi. No reira, ia pure noa ˈtu te feia hauti i roto i te hoê tataˈuraa, e faaroo anei te Atua? Eita ïa!