Te uiui nei te mau taurearea . . .
Nafea e fanaˈo maitai ai i te mau putuputuraa kerisetiano?
“UA riro te itiraa mai te feia e haere i te pureraa ei tapao e eita ta te Ekalesia e nehenehe e huti e e tapea atoa hoi i te ara-maite-raa o to ˈna mau melo apî.” Te haapapu nei te mau faataaraa parau mai teie te huru no roto mai i te ao atoa nei, i teie mau parau a te arii epikopo katolika ra o Emmett Carter.
Teie râ, ua faaite mai te numera i mairi aˈenei o te A ara mai na! e, te ite nei tau tausani mau taurearea i te taa-ê-raa i rotopu i te mau putuputuraa e tupu nei i roto i te mau Piha o te Basileia a te mau Ite o Iehova e te mau pureraa haumani a te mau ekalesia. E tauturu mau â taua mau putuputuraa ra i te taata tataitahi ia haere i mua i te pae varua. Teie râ, ia faufaahia te hoê taata, eita noa e navai ia tae atu oia i reira.
No reira, ua farii te hoê taurearea, a tahi ra oia a haere ai i te hoê putuputuraa i roto i te hoê Piha o te Basileia e, ua au roa o ˈna i te mau taata ta ˈna i farerei, tera râ, “aita o ˈna i taa i te mea i parauhia mai na mua mai”. Oia mau, mai te peu e aita outou i matau i taua mau putuputuraa ra, e riro ïa te mau parau ra mai ia “Aramagedo”, “feia rahi roa” aore ra “toea” ei mau parau fifi mau mai to te hoê reo ěê ra te huru. Eita iho â ïa e maerehia inaha, te haapapu maitai ra te Bibilia i te reira ia faaau oia i te mau parau mau a te Atua mai te hoê “[reo] maitai” ra. — Zephania 3:9.
E huru ê roa paha outou i taua ‘reo’ ra i te haamataraa, eiaha râ e haaparuparu. Teie ta Jeannette, 15 matahiti, te haere apî mai nei i te mau putuputuraa, i faˈi: “I te haamataraa, ua uiui noa vau e eaha râ hoi te auraa o teie mau parau, teie râ, te taa mǎrû noa nei au i te reira.” E ere i te mea ohie ia haapii i te hoê reo ěê. Ia au i te hoê buka, e tia “ia faaoromai e ia tamau noa i te haapii” no te paraparau maitai i te hoê reo apî. E titau-atoa-hia “te faaohiparaa i te mau mahana atoa”. No reira, te taata e hinaaro ra e paraparau ohie i te reo maitai no nia i te mau parau mau bibilia, e tia ïa ia ˈna ia haere i te vahi e paraparauhia ˈi oia, oia hoi i te mau putuputuraa kerisetiano.
Tera râ, te haere-tamau-raa ˈtu i taua mau putuputuraa ra, o te taahiraa matamua noa ïa. No te tautururaa ia outou ia fanaˈo maitai outou i te mau putuputuraa, te faaitoito atu nei matou ia outou ia pee i teie mau titauraa ohie e toru nei.
A tahi: a faaineine ia outou
Na mua iti noa ˈˈe i te poheraa o Iesu, ua ani atura ta ˈna mau pǐpǐ ia ˈna e: “Ei hea mâua faanahonaho ai i te pasa na oe?” Ua pahono atura Iesu ia ratou e, “Ua na reira ˈtura na pǐpǐ ta Iesu i faaue ra, e ua faanahonaho ihora i te pasa”. (Mataio 26:17-19.) E putuputuraa taa ê teie, e hiˈoraa atoa râ te reira no te mau putuputuraa hebedoma e ravehia ra i roto i te Piha o te Basileia. Mai te peu e e hinaaro outou ia fanaˈo i te reira, ia ‘faaineine’ iho â ïa outou e tia ˈi. Mea nafea ïa?
“E faataa vau i te mau taime papu maitai no te haapii i te mau buka aore ra mau vea o ta matou e faaohipa i roto i te putuputuraa”, ta Anita ïa, 16 matahiti, i parau. I to ˈna aˈe pae, e haere o Madeleine, 11 matahiti, e farerei i to ˈna mama na mua ˈˈe i te mau putuputuraa “no te ani atu ia ˈna eaha te auraa te tahi mau parau fifi roa i roto i Te Pare Tiairaa”, te vea bibilia ta te mau Ite o Iehova e haapii i te mau hebedoma atoa i roto i te hoê o ta ratou mau putuputuraa. E ani atoa o Anne, 13 matahiti, e ia tauturuhia oia. “I te mau mahana pae atoa, e faaineine vau i te afaraa o te haapiiraa o Te Pare Tiairaa e to ˈu papa, e te tahi afaraa, i te mahana maa ïa”, ta ˈna ïa e parau ra. I te na reiraraa, e manaˈo papu ïa to ratou no nia i te tumu parau ia tae ratou i te putuputuraa e e nehenehe ïa ratou e haapao hau atu â i te mau tuhaa iti. Te manaˈo ra o Anne e “ia na reira anaˈe vau, mai te mea ra e no ˈu iho teie parau e mea ohie aˈe na ˈu ia haapii”. — Hiˈo Maseli 14:6.
E nehenehe te faaineineraa e haere atu â i mua. “E tamau vau i te mau himene i faataahia no te putuputuraa, ta Simon ïa, 14 matahiti, e parau ra. E himene au ma te apee i te mau ripene e vai ra i ǒ matou. I te tahi taime, e apiti atoa mai to ˈu teina iti ia ˈu. I muri iho, i te putuputuraa, e nehenehe ïa ta ˈu e himene haapuai.” (Salamo 105:2). Eaha ˈtu â ta ˈna e rave no te faaineine ia ˈna? “Te mahana na mua ˈˈe i te putuputuraa, e tuu vau i ta ˈu Bibilia, ta ˈu buka himene e ta ˈu buka haapiiraa i roto i ta ˈu pute, ta ˈna ïa e parau faahou ra. Ia haere atu vau i te putuputuraa i te mahana i muri iho, e rave noa ïa vau i ta ˈu pute.”
A piti: a apiti atoa ˈtu
I te ahuru ma pitiraa o to ˈna matahiti, aita o Iesu i faaea noa ia haere oia e haamori i te Atua. Te parau ra te Bibilia e ua itehia o ˈna i roto i te hiero i Ierusalema ‘e te faaroo atura e te ui atura ia ratou, e te horoa atura i te mau pahonoraa’. (Luka 2:46, 47.) Te apitiraa ˈtu, o te tahi atu â ïa ravea e fanaˈo ai i te putuputuraa. E titau râ te reira i te mau tutavaraa.
E faaea anaˈe na i nia i te parau ra faaroo. Ua papai te hoê taata e, “mea pinepine i te itehia e mea fifi aˈe ia faaroo i te hoê oreroraa parau i te orero atu”. Na mua roa, fatata e maha taime vitivitiraa to tatou feruriraa i te paraparau a te hoê taata orero parau. E nehenehe ïa outou e farerei i te hoê â huru tupuraa e to Joseph, 11 matahiti, o tei faaite e: “I roto i te mau putuputuraa, e nehenehe to ˈu feruriraa e nevaneva haere noa, e e manaˈo noa vau i ta ˈu ohipa no te haapiiraa.” E nehenehe te mau taata atoa e farerei i teie huru haapao ore, no reira, a pee na i teie ravea ohie roa, ia ore outou e topa atoa i roto i teie huru. E afai na te mau kerisetiano no te senekele I i te mau huˈahuˈa auˈa potera i ta ratou mau putuputuraa. “A faaroo noa ˈi ratou i te taioraa o te mau Papai, ta te Auxiliaire pour une meilleure intelligence de la Bible ïa e faataa ra, e nehenehe ta ratou e tapaopao i te mau irava e te inita i nia i te huˈahuˈa auˈa potera.”
I to tatou nei tau, ua monohia te mau huˈahuˈa auˈa potera i te mau buka iti, mea faufaa noa râ teie ravea. “E tapao vau i te mau irava atoa e faahitihia i roto i te oreroraa parau, ta Anita ïa i parau. Ia na reira anaˈe vau, e nehenehe ïa ta ˈu e hiˈo faahou i te tumu parau i te fare.” Te faataa ra o Michaël, 16 matahiti e: “E tapao vau i te mau parau faufaa roa ˈˈe, na te reira e tauturu ia ˈu ia haamau i to ˈu feruriraa i nia i tei parauhia ra.” Oia mau, e tauturu te mau tapaopaoraa ia outou ia “haapao i te mau parau ta [outou] i faaroo aˈenei”. — Hebera 2:1.
Mai ta matou i faahiti aˈenei, i to ˈna tamarii-rii-raa ra, ua uiui Iesu i te mau uiraa e ua pahono atoa oia ia ui-anaˈe-hia oia. Hoê â huru i teie mahana, e rave rahi mau taurearea teie e rave nei i te hoê tuhaa i roto i te mau putuputuraa e faatupuhia i roto i te mau Piha o te Basileia. Ei hiˈoraa, i Suriname, ua faaite te hoê titorotororaa apî nei e 70 % o te mau taurearea mai te 12 e tae atu i te 20 matahiti, e haere nei i te mau putuputuraa, te pahono nei ïa ratou i te mau tumu parau hebedoma e faataahia ma te mau uiraa e te mau pahonoraa.
Ia au i te hiˈoraa o Iesu, te faaitoito nei ratou i te horoa i te mau pahonoraa maramarama maitai ia au i te auraa o te tumu parau. Eita noa ratou e taio i te mau pereota i roto i te buka aore ra te vea e tuatapapahia ra, e pahono râ ratou na roto i ta ratou iho mau parau. E papai te tahi pae i ta ratou mau pahonoraa i roto i te hoê buka iti a taio atu ai i te putuputuraa. Ia matau anaˈe ratou, e vaiiho ïa ratou i te buka iti e a horoa ˈtu ai i te mau pahonoraa no roto roa mai i to ratou mafatu e e riro hoi te reira ei oaoaraa na te mau taata i amui mai. Te faaite ra o Annie, 13 matahiti, e: “Ia na reira anaˈe au, e nehenehe ïa te tahi pae e fanaˈo rahi atu â e o vau atoa hoi.” — Maseli 15:28.
Parau mau, te ite atoa ra paha outou hoê â huru manaˈo e to Anita tei parau e: “E riaria roa vau ia parau i mua i te rahiraa taata.” Eita râ e maoro e manaˈo outou mai ia Michaël, tei haapapu e: “Mea au roa na ˈu ia pahono.” Teie ta te Maseli 15:23 e faaite ra: “E oaoa te taata i te parau a tana vaha.”
A toru: a faaohipa i te mea o ta outou e haapii
Te toru o te titauraa, o te haapapuraa ïa e te mea o ta outou e haapii ra “o tei rave puai [ïa] i roto ia outou”. (Tesalonia 1, 2:13.) No reira, e tia ïa ia outou ia faaohipa i te mau mea o ta outou i haapii. Te faaite ra o Tammy, te hoê tamahine marite e: “Mai to ˈu iho â haereraa i te mau putuputuraa, ua taui roa to ˈu huru.”
E ite paha to outou mau hoa haapiiraa i taua tauiraa ra e e ani mai paha ratou e eaha te tumu. Tera ïa te taime maitai e nehenehe ai outou e faataa ˈtu i te haapiiraa tei noaa ia outou i te mau putuputuraa. E titauhia te itoito, mea faufaa râ ia na reira. No reira o Susan, te hoê tamahine no Canada, i parau ai e: “E oaoa roa vau ia faaite i te parau i to ˈu mau hoa haapiiraa.” (Maseli 3:27). Eiaha e feaa, maoti te faaohiparaa i te haapiiraa no roto mai i te mau putuputuraa, e rahi atu ai to outou oaoa ia haapii.
Teie te aˈoraa hopea: a faaohipa tamau i teie na manaˈo e toru nei. A faaineine i te mau putuputuraa, a apiti atu, e i muri iho, a faaohipa i te mea ta outou i haapii. Ia na reira outou, e oaoa roa ïa outou i te mau putuputuraa i te Piha o te Basileia. Ia au i te hiˈoraa o Iesu, a faariro i te haere-tamau-raa i te mau putuputuraa ei “peu” matauhia. — Luka 4:16.
[Tumu parau tarenihia i te api 15]
Mau putuputuraa e mau ohipa i te pae no te haapiiraa
“I te mea e mea rahi roa ta ˈu ohipa ia hoˈi mai au mai te fare haapiiraa mai, e hinaaro iho â ïa vau e mairi i te putuputuraa no te rave i ta ˈu ohipa haapiiraa”, ta Anita ïa i faˈi. Tera atoa paha to outou huru manaˈo. E hiˈo anaˈe na mea nafea ta te tahi atu mau taurearea kerisetiano e faatitiaifaro nei i teie fifi.
“E rave au i te hoê tuhaa o ta ˈu ohipa haapiiraa na mua ˈˈe i te putuputuraa e te toea ra, ia hoˈi mai au i te fare, ta Véronique ïa e faataa nei. I taua mau po ra, e ara maoro atu â vau, mea faufaa roa ˈˈe râ te mau putuputuraa.” (Mataio 6:33). Area o Simon ra, mea au roa na ˈna ia faaea maoro ia oti te putuputuraa no te paraparau, te parau nei râ oia e, “mai te peu e e ohipa haapiiraa ta ˈu, e hoˈi oioi ïa vau i te fare”.
Te mǎtaˈu ra anei outou e e taui ta outou mau numera i te fare haapiiraa mai te peu e e haere atu outou i te mau putuputuraa? Tera mau hoi te ohipa e tupu, eiaha râ i te pae ino. Oia mau, ua tapao te hoê orometua haapii i te fenua Ecosse e “e mau tamarii haere haapiiraa maitai roa” te mau tamarii a te mau Ite o Iehova “no te mea, mai to ratou aruaruraa mai â, e haamatauhia ratou ia parahi noa, ia faaroo e ia faaohipa i te mau mea ta ratou e haapii ra”.
[Hohoˈa i te api 16, 17]
No te fanaˈo maitai i te mau putuputuraa, e tia ia faaineine ia outou, ia apiti atu e ia faaohipa i te mau mea ta outou i haapii.