Arnaq inuunerluttoq tusaamasaanerluttoq — Taassuma suujunnaarsitaanissaa

’Aliiluujaa, annaassut naalannaallu pissaanerlu Guutitta pigai, eqqartuussineri ilumoormata iluarlutillu, uersartorsuaq uersarnermigut nunamik aseruisoq eqqartuukkamiuk, kiffamilu aavi assaanit apeqqutigigamigit.’ — SARKÚMERSITAT 19:1, 2.

1. Qanoq iliornermigut arnap inuunerluttorsuup ’nunap kunngii’ kanngunartuliorfigisarsimavai, tamatumalu suna kingunerisimavaa?

ATUAGASSIAP matuma siuliani Babylon pillugu sammisavut pingaaruteqartorujussuupput. Malugisariaqarparpulli aammattaaq arnap inuunerluttorsuup ’nunap kunngiinik’ kanngunartuliorfiginnittarnera sarĸúmersitat 17:2-mi eqqartorneqarmat. Naak uppissimagaluarluni suli silamiut ikinngutigisorujussuuai, silarsuarmilu naalakkersuisut sapinngisamik sunniiviginiartarpai anguniagapiluni anguniarlugit. (Jâko 4:4) Anersaakkut ittumik arnatut akilersilluni atortittutut iliornera, tassa Babylon Angisuup politikkikkut naalakkersuisunik kanngunartuliorfiginninnera, inuit pisuunngitsut qulilinnik millionilikkuutaat toqunerannik kinguneqarsimavoq! Arnap inuunerluttorsuup sorsunnersuarmi siullermi akerleriit tamaasa iligalugit peqataanera ajorluinnartuuvoq, sorsunnersuulli aappaani ajortai suli ajornerugamik ’qilammut apississimapput’! (sarĸúmersitat 18:5) Tamanna qanoq paasisariaqarpa?

2. (a) Franz von Papenip qanoq ililluni Adolf Hitler Tysklandimut naalaganngorniarnerani ikiorpaa, Tysklandimilu kansleriusimasup paavimit ataqqinaammik saqqarmiuligaasimasoq taanna qanoq oqaaseqaatigaa? (b) Nazistit Vatikanillu isumaqatigiissutigisaasa immikkoortortaasa ilaat marluk suut isertuunneqarsimappat? (Quppernerup aterpiaani ilanngussaq takuuk.)

² Assersuut ataasiinnaq taariartigu. Qunutitsisup Adolf Hitlerip Tysklandimi naalagaaffimmi qullersanngornini — kingusinnerusukkullu kisermaassilluni naalakkersuisunngornini — qanoq ililluni iluatsissimavai? Politikkikkut peqqusersusaarnerit angutip paavimit ataqqinaammik saqqarmiuligaasimasup isumassarsiarisimasai iluaqutigalugit. Tysklandimi kansleriusimasup (naalagaaffimmi qullersaasimasup), Kurt von Schleicherip, angut taanna tassaanerarpaa „killuussisoq ima ajortigisoq allaat taassumunnga naleqqiullugu Judas Iskariot iluartuutitatut isigineqarsinnaassagaluartoq“. Angut taanna tassaavoq Franz von Papen, taassumalu Katuullit Mumisitsiniaqatigiit nioqqutissiorfissuaatillillu sunnerpai Hitlerimit siulersorneqarlutik tyskit tamaasa kattutiteqqullugit kommunistiussuseq assortorsinnaaqqullugu. Taarseraannikkut niuernermik taaneqarsinnaasup ilaatut Hitlerip von Papen naalagaaffimmut qullersanngortippaa taannalu siulersortigitillugu aallartitatut qinikkat Romamut aallartillugit nazistit naalagaaffiata Vatikanillu akornanni isumaqatigiissutissioriartortillugit. Paavi Pius XI tyskit aallartitaannut oqarpoq nuannaarutigigini „Tysklandimi naalakkersuisut angut kommunistiussutsimut akerliulluinnartoq qullersarilersimammassuk“, taavalu julip ulluisa 20-anni 1933-mi isumaqatigiissutigisaq, Vatikanimi nalliuttorsiorpalungaartumik, kardinali Pacellimit (Pius XII-mik taaguuteqarluni tamatuma kingunitsianngua paavinngortumit) atsiorneqarpoq.a

3. (a) Oqaluttuarisaanermik atuakkiortup nazistit naalagaaffiata Vatikanillu isumaqatigiissutigisaat qanoq allaaseraa? (b) Vatikanimi nalliuttorsiutigiitigalugu Franz von Papen qanoq nersornaaserneqarpa? (c) Nazistit Østrigimi pissaanermik tigusiniarneranni ikiuilluni Franz von Papen qanoq iliuuseqarpa?

³ Oqaluttuarisaanermik atuakkiortoq ima allappoq: „[Vatikanimik] isumaqatigiissut tamanna Hitlerimut ajugaarujussuarneruvoq. Silarsuarmit avatangiisiminit, qutsinnerpaasumit allaat, anguniakkaminut tamanna tapersersorneqaqqaatigaa.“ Vatikanimi nalliuttorsiornermi Pacellip von Papen nuimasumik paavimeersuusumik nersornaaserpaa, sanningasulissuarmik Piusip nersornaasiuttagaanik.b Atuakkiamini Uvejret trækker op-imik (Ullut ajornartorsiorfiusut nalliutilersut) taaguutilimmi, 1948-mi saqqummersimasumi, Winston Churchill oqaluttuarpoq kingornagut von Papenip nazistit Østrigimi pissaanermik tigusiniarneranni ilagiinnit tapersersuisussarsiornermini „katuuliulluartutut tusaamasaanini“ iluaqutigiuarsimagaa. 1938-mi katuullit kardinaliat Innitzer peqqusivoq Hitlerip inuuia nalliuttorsiutigalugu Østrigimi oqaluffiit tamaasa nazistit ilisarnaataannik erfalasulersorneqassasut, siarngit sianertinneqassasut kisermaassillunilu naalakkersuisoq nazistiusoq qinnunneqassasoq.

4, 5. (a) Qanoq ililluni Vatikani annertoorujussuarmik aammik kuiseqataasimagami pillarneqartariaqarpa? (b) Tysklandimi biskoppit katuuliusut qanoq iliuuseqarlutik Hitler saqqumisumik tapersersorpaat?

⁴ Taamaattumik Vatikani annertoorujussuarmik aammik kuiseqataasimanini pissutigalugu pillarneqartariaqarpoq! Babylon Angisuumut nuimanerulluni ilaagami Hitlerip pissaanilinngorniarnerani annertuumik suleqataasimavoq anguniagaasigullu „ileqqussatigut“ tapersersuisuusimalluni. Aap, Hitlerip naalliutsitsineri Vatikanip nipangiinnarluni akuerai. Ukiut arlallit ingerlaneranni akerliusumik isumalinnik nazistit peqqarniitsuliorfiginninneranni paavi nipangersimaannarsimavoq, sakkutuut katuuliusut hundredelinnik tuusintillit nazistit naalakkersuinerat tapersersorlugu toqummata naakkinartullu arlalinnik millionillit allat Hitlerip ineeraataani gassi atorlugu ipititsiviusartuni piuneerunneqarmata.

⁵ Tysklandimi biskoppit katuuliusut Hitler saqqumisumik allaat tapersersortarsimavaat. Ullormi Japanip — Tysklandip sorsunnerup nalaani iligisaata — Pearl Harborimi Amerikamiut umiarsuaqatigiivinik sorsuutaasunik saassussiffiani, aviisi The New York Times ima allappoq: „Tysklandimi biskoppit katuuliusut, Fuldami ataatsimeersuartut, peqqussutigaat ’sorsunneqartillugu qinnut’ immikkut ittoq atorneqartassasoq, naalagiarnerit aallartinneranni naanerannilu tamani atuffassissutigineqartalissasoq. Qinnummi Guuti qinnuigineqassaaq tyskit sakkuisa ajugaanissaannik pilluaqqoqqullugit sakkutuullu tamaasa inuunerat peqqissusiallu sernissoqqullugit. Aammalu palasit katuuliusut biskoppinit inanneqarput qaammammut minnerpaamik ataasiarlutik sapaammi immikkut oqaluuseqartaqqullugit sakkutuut tyskit ’nunasiortut, imarsiortut silaannarsiortullu’ eqqaaneqaatigisaannik.“

6. Vatikani nazistillu anersaakkut peerariissutut iliorsimanngitsuuppata, silarsuarmiut immaqa qanoq naalliutsitaasimassanngikkaluarpat?

⁶ Vatikani nazistillu peerariissutut iliorsimanngitsuuppata, immaqa silarsuarmiut taama amerlatigisunik naalliutsitaasimassanngikkaluarput — tassami inuit sakkutuut sakkutuujunngitsullu millionilippassuit sorsunnermi toqutaapput, juutit arfinilinnik millionillit arikkormiunik naggueqateqannginnertik pissutigalugu toqunneqarput, aamma, Jehovap isaani pingaarnerpaasoq, nalunaajaasuisa ilaat tuusintillit, tanitat aamma ’savat allat’, ingasattumik naakkittaatsuliorfigineqarmata ilarpassui nazistit pillaavittut najugarititaanni toqullutik. — Juánase 10:10, 16.

Arnaq inuunerluttoq qanimut isigalugu

7. Apustili Johannesip arnaq inuunerluttorsuaq qanimut isigalugu qanoq allaatigaa?

⁷ sarĸúmersitat kapitaliisa 17-ianni, versit 3-mit 5 ilanngullugu, takorruugaq aamma alla takussaalerpoq. Johannes inngili pillugu ima oqarpoq: ’Anersaakkullu puilasuitsumut pisimmanga, arnaq takulerpara nersut aappalujattoq issiavigigaa tamatigut aternik mitalliutaasunik pilik arfineq-marlunnillu niaqulik qulinillu nassulik. Arnarlu taanna aappallarissumik atisaqartoq aappalujattumillu kuultimillu ujaqqanillu erlinnartunik sapanngarissunillu pilersorsimalluni, ermuserlu kuultiusoq tigumiarigaa, maajunnartunik mingunnartunillu uersarnerata piinik ulikkaartoq, qaavanilu ateq anngigisaq allassimasoq: „Babylon Angisooq, uersartut maajunnartullu nunami pisartut arnaat.“’

8. (a) Arnap inuunerluttorsuup ermutsiminiittoq qanoq ilisarnaatigaa? (b) Babylon Angisooq assersuutikkut ’aappallarissumik aappalujattumillu atisaqartoq kuultimillu ujaqqanillu erlinnartunik sapanngarissunillu pilersorsimasoq’ qanoq paasisariaqarpa?

⁸ Tamaani Johannesip Babylon Angisooq qanimut isigaa. Puilasuitsumi, nersutit nujuartat tassaniittut akornanni, taanna ilumut najugaqartussaavoq. Arnap inuunerluttorsuup ermutsiminiittoq ilisarnaatigaa, naak ermuseq qaamigut kusanartutut akisuutullu isikkoqaraluartoq. Guutip isaani maajunnartuusoq taassuma imerpaa. Silamiunik ikinngutiginninnera, ajoqersuinerluutai, ileqqorlunneri, naalakkersuinikkut pissaanilinnut qaninniarujoortarneri — Jehovap, ’silarsuarmut eqqartuussisup’, tamakkua arlaannaalluunniit iluarinngilaa. (1 Môrsase 18:22-26; sarĸúmersitat 18:21, 24) Ata ingasattumik pinnersagaassusia! Tusaamasaassutigai oqaluffissaarsuit alutornangaartut tupinnaannartumik kusanartunik ilusilersugaasut ataatsimut katitigaasunik assigiinngitsunik qalipaatilinnik igalaallit, nunani kangillerni naalaffissuit ujaqqanik erlinnartunik pinnersarsimasut naalaffiillu illernartuutiliallu nutaanngeqisut pingaartunik pisimasoqarfiusut. Arnaq inuunerluttorsuaq nammineq ilaarlugu, palasertaasa mattuttortaasalu aappillarissumik, aappalujattumik taamaaqataanillu akisuunik atisaqartarput. — sarĸúmersitat 17:1.

9. Ukiorpassuit ingerlaneranni Babylon Angisooq qanoq iliorluni aammik kuiseqataasimava, tamatuminngalu allaaserinninnini Johannesip qanoq naleqqulluartumik naggaserpaa?

⁹ Assuarnarnerpaarli tassaavoq toqutsiumatussusia. Ukiorpassuit ingerlaneranni tamatumuuna ajortuliaanik Jehovap nassueqquniarpaa! Ukiuni nutaanerusuni kisermaassilluni naalakkersuisunik toqutsiumatuunik tapersersuisarsimavoq, ukiulli hundredelippassuit ingerlaneranni, upperisat pillugit sorsuunnerni, nammineq upperisaminit allaasumik ajoqersuuteqartunik killisiuisartoqarfiusuni, ilerfiarnerni, aap, apustilit ilaasa upperisartik pillugu toqunneqarneranni aammattaaq Guutip nammineq ernerata, Naalakkap Jesus Kristusip, toqunneqarnerani, allaallu tamatuma siornatigut toqutsinerni, aammik kuiseqataasutut assuarnaqisumik oqaluttuassartaqarpoq. (apustilit suliait 3:15; Eprîarit 11:36, 37) Tamakkununnga ilanngunneqarsinnaapput ukiuni nutaanerusuni Jehovap Nalunaajaasuinik aallaallugit qimillugilluunniit toqutsinerit, ulimaat, niaquiissussuit imaluunniit pana atorlugit niaquiinerit, aammalu parnaarussivinni naalliutsitsisarfinnilu naakkittaatsorsuarmik iliorfiginninnerit. Tupinnanngilaq Johannesip allaaserisaminik naggasiilluni ima oqarmat: ’Arnarlu taanna takuara iluartut aavinit Jesusillu nalunaajaasortaasa aavinit putumasoq’! — sarĸúmersitat 17:6.

’ANNGIGISAQ ARNAP PIA NERSUTILLU PIA’

10. (a) Qanoq ililluni arnap inuunerluttorsuup ulloq manna tikillugu Jehovap Nalunaajaasui malersortuarsimavai? (b) Babylon Angisuup palasertai siulersuisutut qanoq ittuuppat?

¹⁰ Takusani Johannesip ’tupigusunnermik angisuumik tupigusuutigai’. Uaguttaaq ullumikkut tupigusoqaagut! 1930-kkunni 1940-kkunnilu Jehovap nalunaajaasuinik aalajaatsunik malersuisitsinermigut sulinerannillu inerteqqutiginninnermigut arnap inuunerluttorsuup Katuullit Mumisitsiniaqatigiit naalakkersuinermillu ingerlatsinikkut peqqusersusaarnerit sakkugisarpai. Ulloq manna tikillugu nunani naammattumik sunniuteqarfigisamini Babylon Angisuup Jehovap Nalunaajaasuisa, Guutip naalagaaffianik neriugisamik nuanningaartumik tusarliussaqartut, sulinerat akornusersorniarsaralugulu, killilersorniarsaralugulu oqaatiginerlunneqalersinniartuarpaa. Arnap inuunerluttorsuup palasertaasa inuit hundredelinnik millionillit upperisarsiornikkut peqatigiissortaani tiguaqqavaat, taamaalillutik palasertai taakku tassaapput ’tappiitsunik tasiuisut tappiitsut’, itersamut aserorfiusumut nakkaqatigiiffissaminnut ingerlatitsisut. Arnaq inuunerluttoq tusaamasaanerluttoq taanna apustili Paulusitut ima oqarsinnaanngivippoq: ’Nalunaajaaffigaassi tamarmik aavinut pinngitsuusunga.’ — Matîuse 15:7-9, 14; 23:13; apustilit suliait 20:26.

11, 12. Anngigisaq ’nersutip aappalujattup’ arnamit inuunerluttumit tusaamasaanerluttuusumit qimusserfigineqartup pia suua, anngigisarlu tamanna pillugu Jehovap Nalunaajaasui 1942-mi qanoq paasissutissarsisinneqarpat?

¹¹ Johannesip tupigusunnera inngilip malugaa, oqarfigalugulu: ’Sooq tupigusuppit? Nalunaarfigissavakkit anngigisamik arnap taassuma pianik nersutillu taassuminnga nammattup arfineq-marlunnik niaqullup qulinillu nassullup pianik.’ (sarĸúmersitat 17:7) Sunaana ’nersut’? Ukiut 600-nit amerlanerusut tamatuma siornagut pruffiiti Daniel nersutinik takusaqartinneqarpoq oqarfigineqarlunilu taakku ’naalagaaffinnut’, tassa nunami naalakkersuinermik ingerlatsinernut, assersuutaasut. (Dâniale 7:2-8, 17; 8:2-8, 19-22) Maani Johannesip takorruukkakkut takuai naalakkersuinermik ingerlatsinerit peqatigiiusut — ’nersut aappalujattoq’. Tassaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit Folkeforbundimik taasaq inuit pilersitaat 1920-mi silarsuarmut takkuttoq sorsunnersuulli aappaata 1939-mi aallartinneragut itinersuarmut sunniisinnaassuseqanngiffiusumut nakkartoq. Sunaliuna ’anngigisaq arnap pia nersutillu pia’?

¹² Guutip siulersuineratigut Jehovap Nalunaajaasui 1942-mi anngigisamut tamatumunnga tunngasumik paasissutissarsisinneqarput. Sorsunnersuup aappaa taamani sakkortuseruttorpoq, inuppassuillu isumaqarput annertusiartuinnassasoq Harmagedonimilu nangiinnassasoq. Jehovalli tamanna siunertarinngilaa! Suli suliassarpassuaqarpoq nalunaajaasuisa naammassiumaagassaannik! 1942-mi oktoberip ulluisa 18-iannit 20-at tikillugu „Silarsuup nutaassap teokratiimik ataatsimeersuarnera“-mi — ataatsimeersuarneq pingaarneq Clevelandimi, Ohiomi, illoqarfiit USA-miittut 51-it allat atassuserneqarfigiitigalugit, pisimasoq — Vagttårnip Peqatigiiffiata præsidentia Nathan H. Knorr tamanut ammasumik oqalugiarpoq qulequtalimmik „Eqqissinissaq — ataavarsinnaassava?“ Oqalugiaammini sarĸúmersitat 17:8 oqalugiaatigaa, tassani allassimammat ’nersut aappalujattoq’ ’siornagut ikkaluartoq maannakkullu innani, itinersuarmillu qaqiumaartoq tammarsimaffimmullu aallarumaarluni’. Oqalugiartup tikkuarpaa Folkeforbundi 1920-miit 1939-mut ’ikkaluarsimasoq’. Folkeforbundili peerummat, nersutip ’innginnera’ pivoq. Oqaatigaa sorsunnersuup aappaata kingornagut naalagaaffiit kattuffiat tamanna itinersuarmit qaqissasoq. Bibeli tunngavigalugu siulittuut tamanna piviusunngorpa? Aap, piviusunngorpoq! 1945-mi ’nersut’ naalagaaffinnik tamalaanik ilalik itinersuarmit sunniisinnaassuseqanngiffigisaminit qaqivoq Naalagaaffiit Peqatigiit-mik taaneqarluni.

13. Babylon Angisuup qanoq iliorluni ’nersut’ FN-iusoq kanngunartuliorfigiuarsinnarpaa?

¹³ Naak uppissimanermigut sanngiillisimagaluarluni Babylon Angisuup FN nersutitut ittoq kanngunartuliorfigiuarsinnarpaa. Assersuutigalugu, 1965-imi junip qaammataani silarsuup upperisarsioqatigiivini nuimanerusuni arfineq-marluusuni pisortaasut — kristumiutut taaneqartartut kristumiuunngitsullu, nunarsup inuisa affaannut sinniisuunerarneqartut — FN-ip 20-liinera nalliuttorsiutigiartorlugu San Franciscomi katersuupput.c Ukiumi tassani paavi Paul VI-ta FN taavaa „aaqqiagiinneqarnissamut eqqissineqarnissamullu neriuutit nunngutaat“, kingusinnerusukkullu paavi Johannes Paul II-ta neriuunni ersersippaa „eqqissineqarnissamik naapertuilluarneqarnissamillu oqaloqatigiissutiginnittarfiit Naalagaaffiit Peqatigiit nuimanerpaartariuassagaat“. 1986-imi FN-ip nunani tamalaani Eqqissinermut Ukiorititaanik tapersersuinermut eqqunngitsumik upperisarsiornerup silarsuarmi tamarmi naalagaaffissua siulersortaavoq. Upperisarsiortulli qinnutaasa akineqarnerattut eqqissineq isumannaassuserlu piviusut pilersinneqarpat? Naamerluinnaq! Naalagaaffiit FN-imut ilaasortaasut ersersikkaluttuinnarpaat arnaq inuunerluttorsuaq asannissuseqarfiginngikkitsik.

Arnap inuunerluttup suujunnaarsinne- qarnissaa

14. ’Nersut’ FN-iusoq taanna immikkut ittumik sumik suliassaqarpa naammassisariaqakkaminik, tamannalu Guutip inngilianit qanoq oqaatigineqarpa?

¹⁴ Naggataatigut ’nersut aappalujattoq’ nammineq suujunnaarfissaminut aallarumaarpoq. Tamannali pitinnagu, naggataamillu nersutitut pilluni Guutip innuttaanik saassussitinnagu, nersut taanna FN-iusoq immikkut ittumik suliassaqarpoq naammassisariaqakkaminik. Jehovap isumaliuunni naammasseqqusani nersummut taassumalu nassuinut sakkutuulersugaasunut uummammiuliutissavaa. Sumik kingunilimmik? Guutip inngilia ima akivoq: ’Nassuillu qulit takusavit nersutillu uersartoq taanna uumissorumaarpaat suerullugu tamataarullugulu, neqaalu neriumaarpaat, innermillu ikikkarumaarpaat.’ ’Usornartinniarpoq inuulluapilullunilu,’ maannali suut tamarmik allanngorluinnarput. Illussaarsuit upperisarsiorfiliani pigisarpassuanilu annaanneqaatigissanngilai. Soorlu inngili oqarsimasoq: ’Perluutissai ullormi ataatsimi nalliussapput, toqulu aliasunnerlu kaannerlu, innermillu ikikkarneqassaaq, nakuummat Jehova Guuti taassuminnga eqqartuussisoq.’ — sarĸúmersitat 17:16, 17; 18:7, 8.

15. Arnap inuunerluttup kanngunartuliorfigisartarisimasaasa naalakkersuinermik ingerlatsisuusut, niuertorsuit oqartussaasut ilanngullugit, taassuma suujunnaarsinneqarnera qanoq qisuariarfigissavaat?

¹⁵ Naalakkersuisut kanngunartuliorfigisartagarisimasaasa peerussimanera qissatigissavaat oqarlutik: ’Eqqanaq, eqqanaq, uumaa illorpassuaqarfik angisooq, Babylon illorpassuaqarfik nakuusoq, eqqartuunneqarnerit nalunaaqquttap akunnerani ataatsimi nalliummat.’ Niuertorsuit oqartussaasut taanna ikiortigalugu peqquserluttumik iluanaarniuteqartarsimasut aamma ’qiallutillu aliasullutillu oqassapput: „Eqqanaq, eqqanaq, nalunaaqquttap akunnerani ataatsimi pisuussutit taama atsigisut piuneerummata.“’ — sarĸúmersitat 18:9-16.

16. Arnap inuunerluttorsuup suujunnaarsinneqarnera Guutip innuttaasa qanoq qisuariarfigissavaat, tamannalu sarĸúmersitat-ni qanoq uppernarsarneqarpa?

¹⁶ Guutilli nammineq innuttai qanoq qisuariassappat? Taakku tamarmik inngili oqaasiinik ukuninnga ingiorpaat: ’Tipaatsuutiguuk, qilak uumaa, iluartullu apustilillu pruffiitillu ukorsii, eqqartuussinikkut Guutip taassumunnga innarlernaveersimmasi.’ Babylon Angisooq tassanngaannaq iginneqassaaq, Jehovap aqqa illernartoq mamarleqqissinnaassanagu. Arnap inuunerluttorsuup suujunnaarsinneqarnera ajugaanersiutinik erinarsuutigineqassaaq Jehovap naalannaatissaanut. Hallelujaartaqattaarnerit siulliattut uteqattaartagaq nuannaarpaluttoq imaappoq: ’Aliiluujaa [Jah unnersiutigisiuk!] Annaassut naalannaallu pissaanerlu Guutitta pigai, eqqartuussineri ilumoormata iluarlutillu, uersartorsuaq uersarnermigut nunamik aseruisoq eqqartuukkamiuk, kiffamilu aavi assaanit apeqqutigigamigit.’ — sarĸúmersitat 18:20–19:3.

17. Arnap inuunerluttorsuup suujunnaarsinneqarnerata kingornagut Guutip eqqartuussutai qanoq naammassineqassappat?

¹⁷ Guutip eqqartuussutaanik naammassinninniarneq ingerlanasuassaaq inaarutaasumillu naammassineqassalluni ’kunngit kunngiata naalakkallu naalagaata’, Kristus Jesusip, ’viinnimut tunguiaaffik Guutip ajugaqanngitsup kamannerata katsungaatsup pia’ Harmagedonimi tummaappagu. Taamanikkussaq naalakkersuisut ajortut Satanillu peqatigiissortaanut ilaasut nunami sinneruttut tamaasa suujunnaarsikkumaarpai. Taakkua timaat timmissanit qillornianit nungullugit nerineqassapput. (sarĸúmersitat 16:14, 16; 19:11-21) Illernaatsut, minguttuut aserornartullu nunarsuatsinnit alianaaqisumit piiagaanissaannut piffissaq Guutip aalajangersagaa qaneqimmat ila pilluarnassusia!

18. sarĸúmersitat-ni eqqartorneqartut nuanningaartoq suna pingaarnersaraat?

¹⁸ sarĸúmersitat-ni eqqartorneqartut tamanna pingaarnersaraat? Naagga! 144.000-it tamarmik qilammi inuunissaminnut makitinneqareerpata, Savaaqqap katinnissaa pissaaq. Nuliassaa, uissaminut assuarsimasutut piareersagaasoq, ’qilammut nutaamut’ inissinneqassaaq, tassanngalu Jehovap siunertaa, ’suut tamarmik nutaanngortinneqarnissaat’, naammassiartorlugu uissaminut ikiortaalluni assersuutikkut aggissaaq. Nuliassap anersaakkut ittumik kusanassusia alutornangaassutsikkut illoqarfiup illernartup, Jerusalemip nutaap, ilisarnaatigisaatigut, ersersinneqarpoq; Jehova Guuti Ajugaqanngitsup naalannassutsimigut illoqarfik taanna qaammarsarpaa, Savaararlu qaammaqqutigaa. (sarĸúmersitat 21:1-5, 9-11, 23) Tassaavoq sarĸúmersitat pingaarnerusortaat nuanningaartoq — Jehovap aqqata illernarsisinneqarsimanera aammattaaq Savaaqqap, tassa Kristus Jesusip, nuliassani, tassa Jerusalem nutaaq, ilagalugu inunnik naalattunik pilluaqqusilernera, paratiisimi nunamiittumi naassaanngitsumik inuuneqartillugit.

19. (a) Babylon Angisuumit aninissap saniatigut annaanneqarusuttut aammattaaq qanoq iliortariaqarpat? (b) Kajumissaarut kimittusaartoq suna tutsiuttuarpa, uagullu tamanna qanoq qisuariarfigisariaqarparput?

¹⁹ Eqqunngitsumik upperisarsiornerup ilumoortuusaarnera paasereersimaviuk aamma Babylon Angisuumit anereersimallutit? Aammalu Jehova Guuti, Kristus Jesus aqqutigalugu, qanilliviuk uummatikkut iluunngarlutit taassumunnga tunniulluinnarsimallutit kuisikkumallutit? Annaanneqarumaguit taamaaliortariaqarputit. Jehovap inaarutaasumik eqqartuussutaata naammassineqarfissaanut piffissaq aalajangersagaq qanilliartortillugu, kajumissaarut una ilungersornerujartortumik tutsiuttarpoq: ’Anersaaq nuliassarlu oqarput: „Aggerna!“’ Kajumissaarummut tamatumunnga qisuariartut tamarmik Jehovamut tunniulluinnarlit allanullu ilungersorlutik oqarlit: „Aggerna!“ Aap, ’imerusuttoq aggerli; piumasullu imeq inuunartoq akeqanngitsumik piliuk’. (sarĸúmersitat 22:17) Kajumissaarut suli tutsiuttuarpoq. Guutip Savaaqqallu issiavissaarsuata saani aalajangeruit, taavalu Jehovap Nalunaajaasuisa tunniulluinnarsimasut kuisimasullu ilaattut aalajangiusimannittuaruit, ilumut pilluangaassaatit. Piffissaq aalajangersagaq immaqa ilimagisannit qaninneruvoq! Aap, sarĸúmersitat-ni eqqartorneqartut pingaarnerusortaat nuanningaartoq qaneqaaq! (wD 15/4 89)

Matuma kingulianiippoq aalajangersagaq Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimeersuarnerini „Guutip naapertuilluassusia“-mik qulequtaqartuni 1988-imi nunarsuarmi tamarmi pisimasuni, oqalugiaatip „Arnaq inuunerluttoq tusaamasaanerluttoq — uppissimanera suujunnaarsitaanissaalu“-mik qulequtaqartup naanerani, saqqummiunneqarsimasoq.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 5-mi ungalusaq]

PAAVIP NIPANGERSIMAANNARNERA

Atuakkiamini Franz von Papen — His Life and Times-imi (Franz von Papen — inuunera nalaalu), 1939-mi saqqummersumi, H. W. Blood-Ryanip paavimit ataqqinaammik saqqarmiuligaasimasup taassuma peqqusersusaarnermigut Hitlerimik pissaanilissuanngortitsisimanera aammattaaq nazistinik Vatikanimillu isumaqatigiissuteqalersitsiniarnera annikitsualuttaat ilanngullugit oqaluttuarai. Juutinik Jehovap Nalunaajaasuinillu inunnillu allanik naakkittaatsumik malersuisimaneq pillugu atuakkiortoq ima oqarsimavoq: „Suna pissutigalugu Pacelli [paavi Pius XII] nipangersimaannarpa? Pissutigalugu tyskit killiit siulersuisoralugit Romamiut naalagaaffissaannik illernartumik pilersitsiniarluni von Papenip pilersaarutaani siumut takusinnaagamiuk ilagiit katuullit pissatsisimanissaat, Vatikanillu nunami pissaaneqarnerpaanngoqqinnissaa . . . Pacelli taannarpiaq maannakkut tarninik arlalinnik millionilinnik anersaakkut kisermaassilluni pissaaneqarfiginnittuuvoq, Hitlerilli saassusseqattaarneri malersuisitsinerilu avoqqaarillugit isussunnerinnaq tusarneqatsiarsimavoq. . . . Oqaatsinik makkuninnga allatsillunga, ulluni pingasuni toqoraanersuaqarsimavoq, sorsuuttulli, affaat katuuliusut, tarnaat Vatikanimit ataasiaannarluniluunniit qinnunneqarsimanngilaq. Ulloq eqqartuutiffissaq amiilaarnartorujussuussaaq angutit taakku, nunamiunut sunniissuseerulluinnarsimallutik, Guutimik saanut sassartitaallutik, Taassumannga nassueqquneqarunik. Suna utoqqatsissutigisinnaassavaat? Utoqqatsissutissaqanngivipput!“

[Qupp. 9-mi ungalusaq]

VATIKANIP AKULIUNNERA

The New York Times-imi 6. martsi 1988-imi saqqummersumi ilisimatitsissutigineqarpoq Vatikanip aatsaat taama annertutigisumik, dollarinik 61,8 millioninik, amigartooruteqarnissartik 1988-imi ilimagigaa. Aviisimi tassani ima allassimasoqarpoq: „Aningaasartuuterpassuit ilaata aalajangersimasup pissutigisimassavaa 1984-imi neriorsuutigisimasaq aningaaserivimmik Banco Ambrosianomik akiligassarsisitsisimasut dollarinik 250 millioninik akilerumaarlugit. 1982-imi akiliisinnaajunnaarnerata siornatigut Vatikani aningaaserivimmut Milanomiittumut taassumunnga annertoorujussuarmik akuliusimavoq.“ Aap, Vatikani pisimasumut assuarnangaartumut tamatumunnga ima akuliusimatigigami atorfikkaami nuimasut katuuliusut ilaat pingasut — biskoppiunermik Amerikamiuusumik ilaqartut — Italiami eqqartuussassanngortinneqartussaagaluit pisortanut tunniukkumanngittuarsinnarpaat.

[Qupp. 6-mi assiliartat]

von Papen Hitlerilu kiisalu Vatikani annertoorujussuarmik aammik kuiseqataasimagamik pillarneqartariaqarput

[Suminngaanneernera]

UPI/Bettmann Newsphotos

UPI/Bettmann Newsphotos

[Qupp. 9-mi assiliartaq]

Guutip naalagaaffia tapersersornagu paavit FN ’eqqissinissamut neriuutit nunngutaat’-mik taasarsimavaat

[Suminngaanneernera]

Assit ilanngussat: FN-imit atukkiussaapput