Te taio ra anei tatou i te mau vea?
1 Teie ta te hoê nau hoa faaipoipo mitionare i Afirika i parau no nia i te mau vea: “E tauturu Te Pare Tiairaa ia mâua ia vai ara noa i te pae varua i roto i ta mâua tuhaa fenua. E fanaˈo mai mâua i te faaitoitoraa e te puai i roto i te mau vea atoa.” Te haafaufaa ra anei tatou i te mau vea? Te hinaaro oioi ra anei tatou i te taio atu?
2 E titauhia te hoê taime maoro no te faaineine i te hoê tumu parau o tei taiohia i roto tau minuti noa. I te iteraa i te reira, e mauruuru noa anei ïa tatou i te huriraa i te mau api o ta tatou mau vea, te mataitairaa i te mau hohoˈa e, e te tahi taime, te taioraa i te hoê tumu parau o te huti i to tatou ara-maite-raa? E haerea paari te rave-hau-atu-â-raa. E tia ia tatou ia rave i te taime no te taio e no te tuatapapa i te mau tumu parau atoa o te mau vea atoa. I roto iho â ra i Te Pare Tiairaa tatou e fanaˈo ai i te hoê maa pae varua tano. E mea anaanatae roa e mea faufaa roa te mau tumu parau o te A ara mai na!, e e tuatapapa oia e rave rau tumu parau. E faaitoito te mea o ta tatou e haapii ra na roto i te taioraa i ta tatou mau vea ia tatou i te pae varua, e tauturu atoa râ te reira ia aravihi atu â tatou i roto i te taviniraa. E opere tatou i ta tatou mau vea ma te anaanatae mau mai te peu e e feia taio tuutuu ore tatou iho.
3 E haamaitai anaˈe i ta tatou mau peu taioraa: E nehenehe anei tatou e haamaitai i ta tatou mau peu taioraa? Teie e piti manaˈo e hiˈohia ra e vetahi ê e mea maitai roa. 1) E haamau anaˈe i te hoê porotarama tamau no te taioraa. Ma te faaherehere noa 10 tae atu i te 15 minuti i te mahana no te taioraa, e maere tatou i te iteraa i te taatoaraa o ta tatou e nehenehe e taio i roto hoê hebedoma. 2) E faaohipa anaˈe i te hoê tapao ia haamanaˈo tatou i te mea o ta tatou i taio ihora. Ei hiˈoraa, e nehenehe tatou e tapao i te api matamua o te tumu parau i taiohia. Aita anaˈe, e nehenehe e moehia ia tatou i te hoê tumu parau, aore ra i te vea taatoa. Te mea faufaa, te raveraa ïa i te mau peu taioraa e au ia tatou e te tapea tamauraa i te reira.—Hiˈo Philipi 3:16.
4 Te taui nei te tau. Te haafaufaa nei “te tavini haapao maitai e te paari” ma te paari e te nenei nei oia i te mau tumu parau o te pahono i te mau hinaaro mau o te taata. (Mat. 24:45) E ohipa papu te mau vea i nia i to tatou oraraa. Ua tuatihia to tatou haere-vitiviti-raa i mua i te pae varua, i nia i te hoê faito rahi, e te huru maitatai o tatou mau peu taioraa teotaratia. E fanaˈo te feia atoa o te rave nei i te taime no te taio i te mau vea atoa i te mau haamaitairaa i te pae varua.