A rave i te faaotiraa paari no nia i te haapiiraa teitei

1-2. (1) Eaha te titauhia i te feia apî? (2) Eaha te auraa ia parauhia “haapiiraa teitei”? (A hiˈo “No te taa maitai atu â.”)

“IA PAARI mai oe, eaha te ohipa ta oe e maiti?” Pinepine teie uiraa i te uihia i te feia apî. Parau mau te mea faufaa roa ˈˈe ta oe e nehenehe e maiti, o te taviniraa ïa taime taatoa. Noa ˈtu râ, e titau-atoa-hia ia rave oe i te ohipa. (Tes. 2, 3:10) Eita e ore, ua feruri aˈena paha oe i ta oe e nehenehe e rave.

² Ia noaa mai ta ratou ohipa, e faaoti vetahi feia apî e haere i te haapiiraa teitei.a Papu, ua ani atoa ratou i te manaˈo o to ratou mau metua. E oe, te feruri ra anei oe e haere i te haapiiraa teitei? Mai te peu e e, teihea huru haapiiraa ta oe e maiti? E faahiti teie tumu parau i te mau aratairaa Bibilia o te tauturu ia oe ia rave i te faaotiraa paari. Noa ˈtu o te feia apî na mua te faufaahia i teie haapiiraa, e fanaˈo atoa tatou pauroa. Aita e hiˈoraa ehia matahiti to tatou. Ia opua noa ˈtu hoê e haere i te haapiiraa teitei, e faufaahia o ˈna i teie tumu parau. E tauturu atoa te mau aratairaa horoahia i te mau metua.

E TITAUHIA ANEI IA HAERE AU I TE HAAPIIRAA TEITEI?

3. No te aha vetahi mau Kerisetiano e hinaaro ai e haere i te haapiiraa teitei?

³ I te tahi mau fenua, mea ohie ia noaa mai te ohipa noa ˈtu aita oe i haere i te haapiiraa teitei. I te tahi râ mau vahi, mea faufaa te haapiiraa teitei no te fanaˈo i te hoê ohipa aufau-maitai-hia aore ra mea au roa te hora ohipa. E tano maitai tera huru ohipa no te hoê Kerisetiano. E vata ïa o ˈna no te pororaa e no te tahi atu mau ohipa pae varua. Teie râ, no te haere i te haapiiraa teitei e titauhia ia rave i te tahi mau haapaeraa. Te vai atoa nei râ te mau fifi ia faaruru.

4. Na vai e faaoti e haere anei i te haapiiraa teitei aore ra eita? (A hiˈo atoa i te nota.)

⁴ Te parau ra te Bibilia: “E amo hoi te taata tataitahi i ta ˈna iho hopoia.” (Gal. 6:5) Te auraa ïa, na te Kerisetiano tataitahi e faaoti e haere anei i te haapiiraa teitei aore ra eita.b E hopoia atoa ta te mau metua no nia i te haapiiraa ta te mau tamarii e maiti. (Eph. 6:1) E nehenehe ratou e faaineine i ta ratou mau tamarii ia rave i te faaotiraa e tano, oia hoi e fanaˈo anei i te haapiiraa hau aore ra eita.—Mas. 22:6.

5. I teihea taime e feruri ai te hoê taata e haere anei i te haapiiraa teitei, e no te aha? (A hiˈo atoa i te hohoˈa.)

⁵ E titauhia i te feia apî ia faaoti e haere anei i te haapiiraa teitei, hou a hope ai ta ratou tau haapiiraa. E aparau ïa ratou i to ratou mau metua hou a rave ai i te hoê faaotiraa. E taime ïa to ratou no te ohipa amui e no te imi i te mau ravea atoa e vai nei ia ratou. E maiti paha te mau metua i te tahi mau tuhaa o te faaineine i ta ratou tamarii no te hoê ohipa taa maitai. E titauhia anei ia faaoti ratou hou a hope ai ta ratou tau haapiiraa? Eita paha. (Mas. 21:5) Ua tiai vetahi ia hope roa ta ratou haapiiraa, ia noaa mai ta ratou ohipa e ia haamata i te taviniraa pionie no te feruri e haere anei i te haapiiraa teitei aore ra eita. No reira, eita te taatoaraa e faaoti oioi, te vai ra o te rave i ta ratou faaotiraa i muri aˈe roa.

6. Eaha te tauturu ia oe ia rave i te faaotiraa maitai no nia i te haapiiraa teitei?

⁶ Eaha te tauturu ia oe ia rave i te faaotiraa maitai no nia i te haapiiraa teitei? A ani i ta Iehova tauturu na roto i te pure. (Iak. 1:5) A feruri atoa i teie na manaˈo faufaa. A tahi, a hiˈopoa i te tumu oe e hinaaro ai e haere i te haapiiraa teitei. (Sal. 26:2) A piti, a feruri i te mau faahopearaa. (Mas. 14:15) E hiˈopoa mai ïa tatou i teie na manaˈo e piti.

A HIˈOPOA I TO OE MAU MANAˈO TURAI

7. Ia opua oe e haere i te haapiiraa teitei, e ara oe i te aha?

⁷ Ia opua oe e haere i te haapiiraa teitei, a feruri na: ‘No te aha vau e hinaaro ai e fanaˈo i te haapiiraa hau?’ Mea rahi o te rave i tera faaotiraa ia noaa mai te hoê ohipa aufau-maitai-hia aore ra ta ratou e au roa. Mea ino anei teie manaˈo? Eita. (Tim. 1, 5:8) Tera râ, te faaara mai ra te Bibilia i te mau fifi ia imi noa tatou i te moni, e ia tiaturi na te moni e paruru ia tatou. (Mas. 23:4, 5; Tim. 1, 6:8-10; Ioa. 1, 2:17) Mai te peu tera aˈe ta oe fa, e riro mai ei taata moni aore ra ei taata faahiahia, eita oe e oaoa. Hau atu, e ino roa to oe auhoaraa e o Iehova.

8-9. (1) Eaha te manaˈo tano no nia i te haapiiraa hau? (Mataio 6:33) (2) Eaha ta oe i apo mai i te faatiaraa a Josefina, Morine e Iris?

⁸ Eaha te manaˈo tano no nia i te haapiiraa hau? A haamanaˈo, aita ˈtu ohipa faufaa aˈe maori râ te taviniraa ia Iehova. (Mat. 22:37, 38; Phil. 3:8) No reira, a hiˈo i te haapiiraa hau ei ravea no te aupuru ia oe a tiatonu noa ˈi i ta oe taviniraa ia Iehova.—A taio i te Mataio 6:33.

⁹ A tapao na eaha tei tauturu i te tahi mau Kerisetiano ia tapea i te manaˈo tano no nia i te haapiiraa teitei. Te na ô ra Josefina no Tireni: “Ua riro te haapiiraa teitei ei ravea no ˈu no te tavini atu â ia Iehova. O te mau fa pae varua ta ˈu i haafaufaa na mua, ua vaiiho noa vau i te haapiiraa teitei i to ˈna vairaa.” Ua maiti tuahine Morine i te hoê faaineineraa tâpû rouru hoê matahiti. No te aha? Te na ô ra o ˈna: “Ua opua vau e tavini i te vahi e hinaaro-rahi-hia te feia poro. Ua imi ïa vau i te tahi faaineineraa o te tauturu mai ia naea tera fa. I te hoperaa ta ˈu haapiiraa, ua haamata vau i ta ˈu ohipa tâpû rouru e ua tuu vau maa moni i te hiti no te reva. I to ˈu taeraa ˈtu i te vahi e hinaarohia te tauturu, ua nehenehe ta ˈu e rave i teie ohipa tâpû rouru.” Ua maiti Iris i te hoê faaineineraa no te riro ei taote niho. Mea huru maoro tena haapiiraa. Te faatia ra o ˈna: “Ia maiti oe i te haapiiraa teitei, te vai ra te vahi maitai. Eita râ te reira e hopoi mai i te oaoa mau. Ua tapea vau i teie manaˈo: Mai te peu o Iehova te niu o to tatou oraraa, papu maitai e oaoa noa tatou e e manuïa tatou.” Oia mau, ia haafaufaa tatou i to tatou auhoaraa e o Iehova, e oaoa tatou e a muri noa ˈtu.

A FERURI I TE MAU FAAHOPEARAA

10. E tano anei ia faaohipa i te Deuteronomi 32:29 no te haapiiraa teitei? A faataa na.

¹⁰ Te manaˈo ra paha oe i te hoê haapiiraa aore ra porotarama faaineineraa no te tahi ohipa taa maitai. Mea au atoa râ ia feruri oe i te tahi atu mau ravea. I roto noa i tera tuhaa aore ra e ohipa ê atu. (A hiˈo atoa i te Maseli 18:17.) I teie mahana, ua rau te mau ravea apî mai te faaineineraa na roto i te natirara. E mai te peu eita oe e haere i te haapiiraa teitei, e fanaˈo anei oe i te mea hinaarohia no te oraraa? A hiˈo na ia Johanna no Filelane. Aita o ˈna i haere i te haapiiraa teitei. Te parau ra o ˈna: “Ua haamata vau i te rave i te ohipa afa taime e te taviniraa pionie. Ua rau te ohipa ta ˈu i rave, e ua ite roa vau mea nafea Iehova i te aupururaa mai.” Ia faaoti noa ˈtu oe e haere i te haapiiraa teitei, a haamanaˈo te vai ra te vahi maitai e te mau fifi. No reira, a ui ia oe iho: ‘Ia feruri au, mea hoona anei? Mea rahi anei te vahi maitai aore ra mea rahi aˈe te fifi e tupu?’ (A taio i te Deuteronomi 32:29; Kor. 1, 10:23) E hiˈo mai ïa tatou i te tahi atu â mau manaˈo o te tauturu mai ia ite i te pahonoraa.

11. No te aha mea faufaa ia feruri ehia hora e titauhia no tena haapiiraa? (A hiˈo atoa i te hohoˈa.)

¹¹ Ehia rahiraa hora? A feruri na ehia hora e titauhia i te mau hebedoma atoa. E taime faahou anei to oe no te mau ohipa pae varua e no te mau ohipa i te fare? (Phil. 1:10) No to oe rohirohi, e haere anei ia oe ia faaineine maitai i ta oe mau putuputuraa? E taime anei to oe no ta oe iho haapiiraa Bibilia? A hiˈo na i ta Jeroz no Initia e faatia ra. Te na ô ra oia: “Mea fifi roa no ˈu ia haapao i te mau ohipa pae varua, mai te pororaa anei. I te tahi taime, ua mairi au i te mau putuputuraa. Ia feruri au i tei tupu, mâuˈa noa to ˈu taime e itoito no tera haapiiraa.” Tera râ, te vai ra te tahi mau haapiiraa aore ra faaineineraa poto noa, e afa taime. Ei hiˈoraa, ua oaoa roa Rabeca no Mozambique i te haapiiraa hau ta ˈna i maiti. Te parau ra o ˈna: “E titau-noa-hia e piti hora i te mahana tataitahi. Ua nehenehe ïa vau e faaea i roto i te taviniraa pionie tamau.”

12. Eaha te mau uiraa e tano ia feruri hou a haere ai i te haapiiraa teitei? (Koheleta 12:1)

¹² Ehia maororaa? A feruri ehia avaˈe aore ra matahiti e titauhia no teie haapiiraa. E faaohipa maitai anei oe i to oe taime i tera roaraa? (Eph. 5:15-17) Mai te peu mea apî oe, e tauturu anei te haapiiraa teitei ia oe ia horoa i te mea maitai roa ˈˈe na Iehova i te roaraa o to oe apîraa, peneiaˈe i roto i te taviniraa taime taatoa? (A taio i te Koheleta 12:1.) Aita anei e faaineineraa poto aˈe no tera ohipa ta oe e hinaaro? Ei hiˈoraa, i roto i te tahi mau fare haapiiraa aore ra vahi faaineineraa, e nehenehe oe e haapii oioi i te mau aravihi titauhia e mea mâmâ roa ia faaauhia i te haapiiraa tuatoru. Te faatia ra Mario no Tireni: “Ua maiti au i te tahi faaineineraa e piti matahiti te maoro. Mea mâmâ aˈe i tei itehia i te haapiiraa tuatoru. E maha noa mahana haapiiraa ta ˈu i te hebedoma, ua nehenehe ïa vau e rave i te taviniraa pionie i tera roaraa.”

13. Eaha te nehenehe e tupu ia faaea oe i ǒ te feia o teie nei ao?

¹³ Teihea roa tena haapiiraa? E nehenehe oe e ite mai i te hoê porotarama haapiiraa piri i to oe faaearaa. E mai te peu e titauhia ia reva oe i te tahi atu fenua? E titauhia anei ia faaea oe i te fare haapiiraa e te tahi atu mau piahi? A haamanaˈo, e nehenehe oe e fifihia ia faarue oe i te utuafare no te faaea i ǒ te fetii aore ra te feia o teie nei ao. (Mas. 22:3; Kor. 1, 15:33) Ua maiti Matias no Mozambique hoê faaineineraa i te roaraa hoê matahiti. Ua tatarahapa râ o ˈna i muri mai. No te aha? Te faatia ra o ˈna: “Inaha mea atea to ˈu faaearaa i te fare haapiiraa, ua taoto ïa vau i reira. Hopea ore au i te faahemahia ia rave i te mea ino. I teie nei e parau roa ˈtu vau, ia maiti oe i te hoê haapiiraa, mea au aˈe eiaha e faaatea ê i to oe utuafare.” Te na ô ra hoê tuahine no Rusia: “Ua faaea vau i ǒ to ˈu na metua, eiaha râ i te fare haapiiraa. Aita ïa vau i fifihia i te pae varua. Aita vau i û i te mau faahemaraa a teie nei ao.” Te vai atoa ra te tahi haapiiraa na roto i te natirara.

14. E nafea te Luka 14:28 e tauturu ai ia oe i roto i ta oe faaotiraa?

¹⁴ Ehia moni e pau? Te vai ra te mau faaineineraa mea mâmâ, aore ra na te hau fenua e aufau. Mea ohie ïa ia apiti atu no te fanaˈo i te mau ite e aravihi titauhia. I te tahi râ taime, mea moni roa teie mau faanahoraa. E titau-atoa-hia paha ia haapiihia oe e te hoê orometua taa ê no te fanaˈo i tera faaineineraa. No reira e rave rahi piahi i tarahu ai i te moni. Aita râ i pee oioi ta ratou mau tarahu. Te faatia ra Adilson no Mozambique: “Tatarahapa roa vau i ta ˈu faaotiraa. E haapaeraa rahi ta to ˈu utuafare i rave, te maa anei e te mea hinaarohia, ia fanaˈo vau i te haapiiraa e maha matahiti.” Hou oe a faaoti ai, a feruri na: ‘Ehia moni e pau? E pee anei ia ˈu aore ra i to ˈu utuafare ia aufau? Aita anei e haapiiraa mâmâ aˈe?’ (A taio i te Luka 14:28.) ‘Ia tarahu vau i te moni, ehia matahiti e pee ai tera tarahu? Ia noaa mai ta ˈu ohipa, e pee anei ta ˈu mau haamâuˈaraa e ta ˈu mau tarahu?’—Mas. 22:7.

15. Hou a maiti ai i ta oe e hinaaro e haapii, no te aha mea faufaa ia feruri oe i te ohipa e vai nei i to oe fenua?

¹⁵ E noaa anei ta oe ohipa? A feruri eaha te ohipa e vai nei i to oe fenua aore ra i te vahi e reva ˈtu oe. E tauturu anei teie haapiiraa ia noaa mai ta oe ohipa? I te rahiraa o te taime, eita oe e faaineinehia no te rave i te ohipa. E fanaˈo oe i te maramarama e te mau ite no nia i te tahi tuhaa, aita râ e faaohiparaa. Eita ïa oe e fanaˈo i te mau aravihi titauhia no te rave i te ohipa. (Kol. 2:8) Te na ô ra hoê tuahine no Initia: “Aita vau i haapii i te mau aravihi ta te mau paoti ohipa e titau. Aita ïa i noaa ta ˈu ohipa ia au i te haapiiraa ta ˈu i maiti.” Te vai ra te tahi mau faaineineraa mea iti roa te ohipa e matara mai. Te faatia ra Sublime no te Repupirita Afirika no ropu: “Ua haapii au e nafea ia tataî i te mau faatoˈetoˈeraa mataˈi. I ǒ nei râ, ua ite te rahiraa e nafea ia tataî i ta ratou iho mau matini. E ere ïa mea ohie ia noaa mai te ohipa.”

16. No te aha mea maitai ia feruri i te huru ohipa e matara mai?

¹⁶ A feruri atoa i te huru ohipa ta oe e imi. E au anei oe? (Koh. 3:12, 13) E te taata o tera taiete, mai te aha to ratou huru? Mea atâta anei tera ohipa? E faahepohia anei oe ia tataˈu e te mau hoa ohipa no te ite o vai te mea aravihi aˈe? Ehia moni ta oe i te avaˈe? E navai anei no ta oe mau haamâuˈaraa? E titauhia anei te haapiiraa hau no te tapea i ta oe ohipa? Te mea faufaa ˈtu â, e haere anei ia oe ia tuu i te mau ohipa pae varua i te parahiraa matamua? (Koh. 12:13) Parau mau, mea fifi te oraraa. Eita ïa tatou e maitiiti i te ohipa. Tera râ, tei te huru haapiiraa ta oe e maiti e noaa ˈi ta oe ohipa aore ra eita. Ua maiti Tabitha no Initia i te hoê faaineineraa nira ahu e ono avaˈe. Te na ô ra oia: “Ua feruri au e tauturu teie ohipa ia ˈu ia rave i te taviniraa pionie. Eita hoi teie ohipa e mou. Na ˈu e faanaho i te hora e te mahana. Eita atoa e pau rahi te moni no te haamata i tera ohipa.” Oia nei, maoti te haapiiraa ta Tabitha i maiti, ua noaa ta ˈna ohipa o tei tauturu ia ˈna i roto i ta ˈna taviniraa pionie.

17. (1) Eaha te rave ia noaa mai te tahi mau haamaramaramaraa no te rave i te faaotiraa paari? (2) Eaha te mau aratairaa Bibilia e tauturu ia oe? (A hiˈo i te tumu parau tarenihia “A feruri i teie mau aratairaa Bibilia.”)

¹⁷ Ua ite mai tatou i te tahi mau mea faufaa ia feruri no nia i te haapiiraa teitei. Eaha ïa te rave ia noaa mai te tahi mau haamaramaramaraa no te rave i te faaotiraa paari? A hiˈo eaha te mau faaineineraa e haapiiraa e vai nei ma te haere e mataitai i te fare haapiiraa aore ra ma te imi i nia i te reni natirara. A hiˈo i te mau ohipa e horoahia mai e a feruri te vai ra anei teie huru ohipa i to oe fenua. A farerei atoa i te feia tei maiti i tera haapiiraa aore ra o te rave nei i te ohipa i roto i teie tuhaa. (Mas. 13:10) A ui atu: “Eaha te fifi ta oe i faaruru? Eaha te vahi maitai ta oe i ite?” A tauaparau atoa i te mau taeae e tuahine e oaoa ra i te tavini ia Iehova. (Mas. 15:22) No ratou, eaha te ohipa aore ra te porotarama haapiiraa e tano ia maiti oe? E faahiti mai paha ratou i te hoê ohipa aore ra tuhaa ta oe i ore i manaˈo.

18. Ia haamanaˈo tatou i te aha?

¹⁸ Mai ta tatou i ite mai, i roto i te mau haapiiraa teitei, te vai ra te mau vahi maitai e te mau fifi. A pure ïa ia Iehova. A haamanaˈo, e noaa mai paha ta oe ohipa aufau-maitai-hia, tera râ na te auhoaraa piri e o Iehova e horoa mai i te oaoa mau. (Sal. 16:9, 11) E aupuru Iehova pauroa ta ˈna mau tavini, tae noa ˈtu tei ore i haere i te haapiiraa teitei. (Heb. 13:5) E mai te peu, e hinaaro iho â oe e fanaˈo i te haapiiraa hau? Eaha te tauturu ia oe ia vai piri noa ia Iehova? E hiˈo mai ïa tatou i to muri nei tumu parau haapiiraa.