Ella

Xaa yannara nafa Kiristoositi wodote kakkalo kaaꞌlitanni noonke. Lawishshaho, Yihowa wodo kaima assiꞌre cubbonke gatona yaanno. Isira cubbonke gatona yaate giddeeti dinosi. Kayinni isi hatto assa hasiꞌranno. (Far. 86:5; 103:3, 10-13) Mitootu Yihowa maaro afiꞌrate ikkado diꞌꞌikkoommo yite hedannoha ikkara dandaanno. Noore coyiꞌniro ninke baalunku Yihowa maaro afiꞌrate ikkadda diꞌꞌikkinoommo. Soqqamaasinchu Phaawuloosi tenne huwatino daafira, “Soqqamaasincho ikke woshshama dihasiissannoeho” yiino. Ikkirono isi lede “Maganu eltonni xa noommo gedeeha ikkoommo” yiino. (1 Qor. 15:9, 10) Loonsoommo cubbira maaro eꞌnummoro Yihowa gatona yaannonke. Mayira? Ninke tennera ikkadda ikkinoommo daafira ikkikkinni isi baxannonke daafiraati. Ditidhoommoho yite hedattoha ikkiro, Yihowa wodo qixxeessinohu cubbu noonsakki mannira ikkikkinni cubbo loosse maaro eꞌannorira ikkinota qaagi.—Luq. 5:32; 1 Xi. 1:15. w25.01 26-27 guf. 3-4

Wolu manni coyiꞌrannonkere woy assannonkere hoola didandiineemmo; kayinni ninkeneeto eemadha dandiineemmo. Duucha woyite qole woyyanno coyi gatona yaate. Mayira? Korkaatuno Yihowa banxeemmo hattono isi gatona yinammora hasiꞌranno. Hanqine keeshshineemmohanna gatona yineemmokkiha ikkiro, gowwimmate looso loonsammoranna mannimmanke gawajjannore assinammora dandiineemmo. (Law. 14:17, 29, 30) Koma amandeemmokkiha ikkiro xissiisiꞌne woloota digawajjineemmo. Qoleno umonke kaaꞌlannoha dancha coye assineemmo yaano xissonke heda agurre bashshonte gede hagiirsiisannonke coye assa hananfeemmo. Hanqo woy koffi yaa aguratto gede kaaꞌlannoheri maati? Tennera kaaꞌlannohehu mittu coyi mite yanna saꞌa geeshsha agarate. Lowo geeshsha madiꞌrino manchi akimete minira haꞌre xagisiꞌrihu gedensaanni hurate yanna hasiissannosi. Hatteente gede mitto mancho godowinta gatona yaate yanna hasiissannonkeha ikkara dandaanno. (Ros. 3:3; 1 Phe. 1:22) Yihowa gatona yaattoha ikkatto gede kaaꞌlahera huucciꞌri. w25.02 16-17 guf. 8-11

Xinta ikkino rosi giddo gamu maaro eate, ammanate, cuuamatenna kaote. (Ibi. 6:1, 2) Kiristaanu rosannohu safote rosi giddo gamu konneeti. Hakko daafira soqqamaasinchu Pheexiroosi Phenxeqosxete ayyaani yannara konne roso rosiisino. (Soq. 2:32-35, 38) Kiristoosi rosaancho ikkate konne umi roso rosa hasiissannonke. Lawishshaho, Phaawuloosi kaote daafira kulanno roso giwannohu Kiristaancho ikkannokkita kule qorowisiisino. (1 Qor. 15:12-14) Ikkollana, Qullaawu Maxaafiha qara roso ronse calla kassi yaa dihasiissannonke. Kaajjado ayyaanaamittete sagale Yihowa seera calla ikkikkinni xintu seerano amaddinote; xintu seeri qole Yihowa hedo maatiro huwanteemmo gede kaaꞌlannonke. Ayyaanaamittete sagalenni horo afiꞌrate Maganu qaale xiinxalla, hiincanna ronsoommore loosu aana hosiisa hasiissannonke. Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowa hagiirsiisanno doorsha doodhinanni gara ronseemmo. w24.04 5 guf. 12-13

Maganu Yoonaasira Nennewete manni ‘bushanna dancha bade afinokkita’ qaagiissinosi. (Yon. 1:1, 2; 3:10; 4:9-11) Gedensoonni Yesuusi Yihowa taashshonna maaro daafira rosiisate konne lawishsha horoonsiꞌrino. Nennewete manni ‘kaeenna yoo yinanninsa’ yaa mayyaate? Yesuusi albillitte ‘yoote kao’ heedhannota rosiisino. (Yoh. 5:29) Isi yoote kao heedhannohu Kumu Diri Gashshooti yannara ikkinota kulanni no; hatte yannara ‘keeraanono cubbaataammuno’ reyotenni kaꞌanno. (Soq. 24:15) Cubbaataammu ‘reyotenni kaꞌeenna yoo yinanninsa.’ Hatto yaa Yihowanna Yesuusi akattansanna rosiinsanninsa roso loosu aana hosiissannoronna teꞌee seekkite laꞌe keentanno yaate. Reyotenni kaꞌꞌannohu Nennewete manni halaalu magansiꞌrara halama giwiro Yihowa baꞌꞌanno gede yoo yaanno. (Isa. 65:20) Kayinni ammanante Yihowa magansidhanni heeꞌra doodhitannorira baalaho dancha yoo yinanninsa. Insa hegerera heeꞌrate faro afidhanno!—Dan. 12:2. w24.05 5 guf. 13-14

Yesuusi Annisinte gede maarannoha ikkasi leellishino. (Yoh. 14:9) Isi coyiꞌrinorinninna assinorinni shaqqadunna maaranno Annisi manna baxannotanna cubbo qeeltanno gede kaaꞌlansara hasiꞌrannota leellishino. Yesuusi cubbaataamu manni heeshshonsa woyyeessiꞌranno gedenna iso harunsa hasiꞌranno gede kaaꞌlino. (Luq. 5:27, 28) Yesuusi albillitte mayi iillannosiro afino. Isi harunsaanosira lame sase hige mannu angara sayinse uyinannisitanna haqqaho sunte shinannisita kulino. (Mat. 17:22; 20:18, 19) Yesuusi isiti wodote kakkalo alamete cubbo huntannota afino. Qoleno Yesuusi heeshshosi kakkalo asse shiqishihu gedensaanni, “duuchunku gari manna” isiwa abbannota kulino. (Yoh. 12:32) Cubbaataammu mannu ooso Yesuusa Mootichansa assite adhitenna iso harunsite Yihowa hagiirsiisa dandiitanno. Insa hatto assitannoha ikkiro, jeefote ‘cubbu borojjimmanni wolaphitanno.’ (Rom. 6:14, 18, 22; Yoh. 8:32) Hakko daafira Yesuusi umisi fajjonninna worbimmatenni qarrame reyate maahoyye yiino.—Yoh. 10:17, 18. w24.08 5 guf. 11-12

Hanni umo Maganu Qaali giddo noo halaale rosittoti hiitto ikkoottoro hedi. Iimi Annikki baxannoheta, iso magansidhanno maatesi wido ikkattora hasiꞌrannota, qarranna shetto hunannota kule qaale einota, shiiꞌrootto manni haaro alamera reyotenni kaeenna xaadate hexxo noohetanna wole batinye halaale rosootto. (Maq. 10:29, 30; Yoh. 5:28, 29; Rom. 8:38, 39; Aju. 21:3, 4) Kuni rosootto halaali lowo geeshsha hagiidhatto gede assinohe. (Luq. 24:32) Rosoottore lowo geeshsha baxootto; hattono konne muxxe halaale manna baalaho kula hasiꞌrootto! (Ermiyaasi 20:9 ledo heewisiisi.) Qullaawu Maxaafinni ronsoommo halaali wodaninkera rumuxxiro sammi yineemmokkiti egennantinote. (Luq. 6:45) Ninkeno umi xibbi diro heedhinori Yesuusi rosaano yitinota yineemmo; insa, “Ninke anfoommorenna macciishshinoommore kula diagurreemmo” yitino. (Soq. 4:20) Qullaawu Maxaafi halaale lowo geeshsha banxeemmo daafira dandiinummo deerrinni batinyu mannira kula hasiꞌneemmo. w24.05 15 guf. 5; 16 guf. 7

Yihowa manna ikkinoommo daafira iimi Annankenna manna banxeemmo; hakko daafira mannu iso afanno gede kaaꞌlineemmo. Wolootaho kayinni soqqanshonsanni hagiidha qarra ikkitannonsa. Mayira? Mitootu manna ille qase laꞌꞌa waajjitannoreeti; hattono huxuxxi yitannoreeti. Wolootu koyinsinsakkinni manni minira haꞌra waajjitanno. Mitootu kulleemmore mannu macciishshalla giwi yite waajjitanno. Wolootu mannu ledo giwama qorophitannore ikkitara dandiitanno. Kuri roduuwi egentinokki mannira dancha duduwo kula qarra ikkitannonsa. Atino hatto yite hedatto daafira mito woyite soqqanshokkinni hagiirre afiꞌra qarra ikkitinohe? Hatto ikkiro hexxo mudhitooti. Waajjattoha ikkakki umo heeshshi assattoha, mannaho leellama giwattohanna gibbo hasiꞌrattokkiha ikkoottota leellishshannota ikkitara dandiitanno. Hige hakko iso wolootaho danchare assate sharramanna gimbasira hasiꞌranno manchi dino. Iimi Annikki iillanni noohe qarra afanno; hattono hasiisannohere asse kaaꞌlahera hasiꞌranno.—Isa. 41:13. w24.04 14 guf. 1-2

Qullaawa Maxaafa nabbawatto woyite, nabbawoottore baala mitte higge loosu aana hosiisate woꞌnaalantenni, mitto woy lame coye doodhi. Togo assate woꞌnaali: Biddi assiꞌra hasiissannohere borreessiꞌri; hakkiinni umo biddi assiꞌrattoha mitto woy lame coye doodhi. Gatinoha wole coye wole woyite biddi assiꞌra dandaatto. Umo maa assa dandaatto? Umo, wonshiꞌrate hakkeya qarrissannohekki mixo doodhattoha ikkara dandaanno. Woy roore woyyeessiꞌra hasiissannohe coye doodhattoha ikkara dandaanno. Mixokki badde afittohu gedensaanni, borronke horoonsidhe xiinxalli. ‘Ate giddo loosannohu Magano ikkino daafira’ mixokki wonshiꞌrate hasattonna wolqa aannohe gede iso huucciꞌri. (Fil. 2:13) Hakkiinni rosoottore loosu aana hosiisate woꞌnaali. Umi mixo wonshiꞌrakki wole mixokkino wonshiꞌrate kaꞌꞌatto gede assitahera dandiitanno. Isinni heeshshokki giddo mitto coye biddi assiꞌrakki woy mitto akata woyyeessiꞌrakki wole coyibba woyyeessiꞌrano shota ikkitannohe gede assitanno. w24.09 6 guf. 13-14

Alba loosootto soꞌro woloota gawajjitino daafira lowo geeshsha yaadoottoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro kaaꞌlannoheri maati? Baino coye biddi assate dandiittore baala assi; hattono godowinta maaro xaꞌmiꞌri. Loosootto soꞌro gawajjitino manna kaaꞌlanno gede Yihowa huucci. Yihowa atenna ati loosootto soꞌro gawajjitino manna, isira soqqantinanni heedhinanni gedenna keere afidhinanni gede kaaꞌlannoꞌne. Alba loosootto soꞌronni rosi; hattono Yihowa isi hasiꞌrino garinni horoonsiꞌrahera maahoyye yii. Hanni masaalaanchu Yoonaasi lawishsha laꞌno. Isi, Maganu hajajinosiwa soojjaati raga noota Nennewe haꞌra agure galchimi raga noota Terseesi xooqino. Yihowa Yoonaasi seejjinosi; Yoonaasino bangage higino. (Yon. 1:1-4, 15-17; 2:7-10) Yihowa Yoonaasi masaalaancho asse soqqa diagurino. Isi Yoonaasi Nennewe haꞌranno gede layinkimeeshsho kulinosi; Yoonaasino bayichonkonni hajajamino. Isi, albi soꞌrosi Yihowa uyinosi looso loosannokki gede assitasira diwodhino.—Yon. 3:1-3. w24.10 8-9 guf. 10-11

Yihowa asalenke woy cubbonke agurannoha calla ikkikki feyeno hunanno. Asalenke agurranni woyite, asalenke borreessinoonni woraqati aana gannoonnita jawa ekise hendeemmoha ikkara dandaanno. Asalinke aana ekise gannoonniha ikkirono asalinke woraqatu aana leellasi digattanno. Kayinni mitto coye feye huna ekise ganate ledo mitte diꞌꞌikkitino. Konne lawishsha huwatate, hundi waro mannu borreessate horoonsiꞌranno qalame fiine huna dandiinannita ikkitinota qaango. Mittu manchi borreessinoonnire shama ispoonjenni feye huna dandaanno. Hakko daafira asalenke ‘fiine hunnanni’ woyite woꞌmunni woꞌma baꞌꞌanno. Hakkuyi gedensaanni borreessinoonni coyi illete dileellanno. Borreessine amandoonni asali horo nookkihu gede ikkanno. Yihowa cubbonke agurannoha calla ikkikkinni woꞌmunni woꞌma feye hunannota afa lowo geeshsha hagiirsiissannote!—Far. 51:9. w25.02 10 guf. 11

Wolootu miiccannonke woyite woy beebba assidhannonke woyite iillannonkere Yihowa afannota addaxxineemmo. Yihowa jeefote baalanka coye taashshannota afanke miincanninketa dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke. Yihowa addaxxineemmohanna isi baalanka coye taashshanno yanna agadhineemmoha ikkiro, hanqinenna koma amaxxine dikeeshshineemmo. Hanqineemmohanna koma amaxxineemmoha ikkiro, hagiirrinkenna Yihowa ledo noonke jaaloomi baꞌꞌanno. Hige woꞌmunni woꞌma Yesuusi lawishsha harunsa didandiineemmo. Mito woyite gedensoonni gaabbisannonkere coyiꞌnammora woy assinammora dandiineemmo. (Yai. 3:2) Qoleno lowo geeshsha miincinkero heeshshonke diro woꞌma baasa xissiisiꞌnammora dandiineemmo. Togoo coyi iillinoheha ikkiro, Yihowa iillanni noohere afannota addaxxa dandaatto. Qoleno Yesuusa lowo geeshsha miincoonnisi daafira qarrikki leellannosi. (Ibi. 4:15, 16) Yihowa miincanninke woyite dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlitanno amaale aannonke daafira tashshi yaannonke. w24.11 6 guf. 12-13

“Hegere heeshsho” afiꞌrate Yesuusi ammana hasiissanno. (Yoh. 3:16-18, 36; 17:3) Batinyu Ayihudooti Yesuusi ‘Magano hagiirsiisannohu’ haaru loosi daafira kulino roso ammante diadhitino. Insa iso “Laꞌne ammanneemmohe gede mayi malaate leellishattonke?” yite xaꞌmitino. (Yoh. 6:30) Insa annuwansa Muse waro menna ittinota coyidhino. (Neh. 9:15; Fa 78:24, 25) Xaano insa heddanni noohu sagalete daafira callaati. Insa Yesuusi mennunni lawinsoonnite ‘iiminni dirritinote halaalaancho sagale’ daafira kulinohu mayiraatiro nafa dixaꞌmitino. (Yoh. 6:32) Insa sagale calla illachishshino daafira Yesuusi rosiisansara hasiꞌrinoha ayyaanaamittete halaale dihuwattino. w24.12 5-6 guf. 10-11

Oosoꞌne rosu mine sayinsete daafira rossanno woyite, kalaqamu seeri daafira rossanno. Lawishshaho, goshoonshete wolqa uulla gaangeessitino ayyare uullate qooxeessira heedhanno gede hattono dambalunna wuqiyaanoose heedhanno gede assitanno. Tini wolqa hooggoommero uullate aana heeshsho noo kalaqami diheeꞌranno. Kayinni baalanka coye gamba asse amadino seera fushshinohu ayeti? Kalaqamu konni garinni qinaawanno gede assinohu ayeti? Oosoꞌne kuri coyibba daafira seekkite heddu kiiro, baalanka coye kalaqinohu Magano ikkinota albinni roore ammana dandiitanno. Hakkiinni insa togo yitine xaꞌma dandiitinanni: “Kalaqinonkehu Magano ikkiro, hagiirraamma ikkineemmo gede kaaꞌlannonkeha amanyootu biddishshano aannonke yine heda gara dilabbanno?” Togoohu kaaꞌlannonsa biddishshi Qullaawu Maxaafi giddo noota kultinansara dandiitinanni. w24.12 16 guf. 8

Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaani massageennasi cubbo loose maaro eannokki mancho songotenni fushsha hasiissannota borreessino. (1 Qo. 5:13) Ammanamino Kiristaani konne mancho ma garinni laꞌꞌa hasiissannonsa? Phaawuloosi ‘isi ledo sumuu yitinoonte’ yiinonsa. Hatto yaasi mayyaate? Isi tenne assinanni doogga giddo mitte kulanni, ‘Togoo manchi ledo sagale nafa mitteenni ittinoonte’ yiino. (1 Qor. 5:11) Mittu manchi ledo ofolline sagale ita, isi ledo jaalooꞌminanni gede assitanno. Hakko daafira Phaawuloosi songo konni manchi ledo jaalooꞌma hasiissannonsakkita xawisa kulanni no. Tini konni manchi assooti songo daafannokki gede agartanno. (1 Qor. 5:5-7) Qoleno insa konni manchiwa gambo giwansa, isi Yihowa doogowiinni mageeshsha xeertiꞌrinoro huwatanno gedenna gaabbe maaro eanno gede assitasira dandiitanno. w24.08 15 guf. 4-5

Israeelete waro dirunni mitte hinge Keeraaꞌmate Barra ayirrinsanni. Hakko barra kakkalaanote biili dagate cubbira saadate kakkalo shiqishanno. Hige saada mannu ledo taalo ikkitinokki daafira saadate kakkalo manna woꞌmunni woꞌma keereensa didandiitanno. Kayinni maaro einohu Israeelete manni, kakkalo Yihowa hasiꞌranno garinni shiqishiꞌri geeshsha isi cubbonsa gatona yaate qixxaawinoho. (Ibi. 10:1-4) Hatti qixxaawo, Israeelete manni cubbaataamma ikkinota qaagiissitannonsa. Ikkollana, Yihowa mannu ooso cubbo maarate geedote qixxaawo qixxeessino. Isi baxanno Beettisi ‘lowo manni cubbo hunara mitte hige kakkalamanno gede assino.’ (Ibi. 9:28) Yesuusi heeshshosi “lowo mannira wodo asse” uyino.—Mat. 20:28. w25.02 4 guf. 9-10

“Hige ayyaanu qixxaawaho, maalu kayinni daafuraamoho.” (Mat. 26:41b) Yesuusi hatto yaasi guuntete xeꞌne noonkerenna soꞌro loonseemmore ikkinoommota afinota leellishshanno. Kayinni isi coyiꞌrinori quwa saꞌne ninkeneeto addaxxineemmokki gedeno qorowishsha ikkannonke. Rosaanosi hakko hashsha, isiwiinni horo baxxitannokkita woꞌma giddonsanni coyidhino. (Mat. 26:35) Insa hatto yitinohu dancha giddonniiti. Ikkirono fonqolu iillinsaro mulenni qeelantannota diwodanchitino. Hakko daafira Yesuusi, techohu barru qummeeshshira noo hedo kule qorowisiisinonsa. Ikkirono Yesuusi rosaanora baqqi yite agadha qarra ikkitinonsa. Yesuusa amandita insa isiwiinni baxxa hoogate murcidhaanso waajjite iso agurte xooqqakka? Yesuusi rosaano baqqi yite agadhitinokki daafira, horo diassineemmo yitinore assitino yaano Yesuusa agurte xooqqino.—Mat. 26:56. w24.07 14 guf. 1-2

Addaaminna Heewani hegere heeshsho hooginotano agurranna Anninsa Yihowa ledo noonsaha muxxe jaaloomano huꞌnino. Umo Addaaminna Heewani Maganu maate miillaati. (Luq. 3:38) Kayinni insa Yihowara hajajama gibbuta Yihowa maatesi wido ikkitannokki gede assino; kuni ikkinohu insa ooso iltara albaanniiti. (Kal. 3:23, 24; 4:1) Insa sircho ikkinoommo daafira ninke Yihowa ledo araarama hasiissannonke. (Rom. 5:10, 11) Wole yaattonni, isi ledo dancha jaalooma kalaqiꞌra hasiissannonke. Mitte borro kowiicho kulloonnihu “araarama” yaannohu Girikete afii qaali “diina jaala assiꞌra” yitanno tiro afiꞌrinoha ikkinota kultino. Dhagge ikkanno coyi tenne assate balaxe qaafo adhinohu Yihowaati. Hiittoonni? Yihowa cubbaataammu mannu ooso galagalte isi ledo dancha jaalooma kalaqidhanno gede assinote keereensate qixxaawo widoonni. Isi Addaami huninore galagale qolate, bainori ledo taalo waaga afiꞌrinore qixxeessino. w25.02 3-4 guf. 7-8

Soqqamaasinchu Phaawuloosi, “Hakko manchira, kiꞌne giddonni rooru manni yiino qorichi ikkannosi” yiino. (2 Qo. 2:5-8) Hatto yaa seejjo annisi galte ledo foorino mancho lainohunni hendoonniri woꞌmanno gede assitino yaate. (1 Qo. 5:1) Hendoonniri maati? Hakkonne mancho maarote widira qolate. (Ibi. 12:11) Hakko daafira Phaawuloosi songote togo yiino: ‘Saosi kiira agurtine jawaachishshesi’; qoleno isi, ‘baxxinannisita afanno gede asse’ yiino. Phaawuloosi songo kuni manchi Yihowa manniwa higanno gede calla assite agurtara kulinokkita wodanchi. Phaawuloosi insa konne maaro eino mancho coyidhannorinninna assitannorinni addinta gatona yitinositanna baxxannosita buuxissasira hasiꞌrino. Konni garinni insa kuni rodii songo higino daafira hagiidhitinota leellisha dandiitanno. w24.08 15 guf. 4; 16-17 guf. 6-8

Soqqamaasinchu Phaawuloosi qarra dandiine saꞌꞌate maa assa hasiissannoro afoo wonshe coyiꞌra dandaanno. Isi Kiristaanu qarra cince saꞌꞌanno woyite umonsa ikkikkinni Yihowa addaxxa hasiissannonsata qaagiissinonsa. Hakko daafira Phaawuloosi worbimmatenni, “Kaaliiqi kaaꞌlaanchoꞌyaatina diwaajjeemmo” yiino. (Ibi. 13:6) Xaa yannara mitu roduuwinke darantanno gede assinanninsata cincite saꞌanni no. Insa daafira huuccatto assine, hattono mito woyite hasiisannonsare assine insa ammanamme kaaꞌla dandiineemmo. Ikkirono Qullaawu Maxaafi, “Kiristoosi Yesuusinni maganittete heeshsho heeꞌra hasiꞌranno baali xiiwamanno” yee xawise kulanno. (2 Xim. 3:12) Hakko daafira ninke baalunku albillitte iillannonke coyira qixxaawa hasiissannonke. Yihowa albillitte iillannonke fonqolo baala dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlannonketa ammanne woꞌmanka woyite iso addaxxino. Isi yannasira ammanantino soqqamaanosi baalantera fooliishsho aannonsa.—2 Tes. 1:7, 8. w24.09 13 guf. 17-18

Qorontoosi heeꞌranno manni cuuamanno gede kaaꞌlinonsari maati? (2 Qor. 10:4, 5) Maganu Qaalinna qullaawu ayyaani insa heeshshonsa giddo lowore biddi assidhanno gede kaaꞌlinonsa. (Ibi. 4:12) Kiristoosi daafira kulloonninsaha dancha duduwo macciishshe adhinohu Qorontoosi heeꞌranno manni busha rosicho lawishshaho, dimba, mooranna foora agurino. (1 Qor. 6:9-11) Qorontoosi heeꞌrannohu mitu manni rumuxxinoha busha rosichonsa qeeꞌla hasiissannonsaha ikkirono, kuni manni Kiristaana ikka lowo geeshsha qarrissannote yee hedinokkita qaagi. Insa hegere heeshshowa massitannote ruukkashsho doogora haꞌrate diinaggaabbe sharrantino. (Mat. 7:13, 14) Cuuamate ikkado ikkate busha rosicho woy amanyoote qeeꞌlate sharrantanni nootto? Hexxo mudhite sharrama agurtooti! Yihowa gara ikkinokkire assatto gede xixxiiwannohere qeelate qullaawa ayyaanasi aannohe gede eeggifatte huucciꞌri. w25.03 6 guf. 15-17

Yihowa iso hagiirsiisanno doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlitannonke hayyo aankera qaale eino. Isi togoo hayyo “ayeno mishikkinni baalunkura [elanno].” Yihowa biddishsha afiꞌrate huuccatto assiꞌrittohu gedensaanni, isi qolannohe dawaro seekkite illachishi. Lawishshaho, doogo hadhanni heedhe raga habbe hakko qooxeessira heeꞌranno mancho xaꞌmitto. Kayinni manchu tenne teꞌenne yiihekkinni agurte haꞌrattoni? Haꞌrattokkiti egennantinote. Isi kulannohere seekkite macciishshatto. Hatteente gede hayyo afiꞌrate Yihowa huucciꞌrittohu gedensaanni, atera kaaꞌlannoha Qullaawu Maxaafi seeranna xintu seera hasidhe, isi qolannohe dawaro wodanchate woꞌnaali. Lawishshaho, mitto boohaarsha haꞌrattoronna teꞌee doodhatto woyite, Qullaawu Maxaafi akkimala gede ikkate daafira, bushu jaaloomi daafiranna uminke hasattonni roore Maganu Gashshoote balaxisiisate daafira mayyaannoro heda dandaatto.—Mat. 6:33; Rom. 13:13; 1 Qor. 15:33. w25.01 16 guf. 6-7

Isayaasi masaalo ayyaanaamittete gannate giddo heeꞌranno manni heeshshonna tenne gannate gobbaanni heeꞌranno manni heeshsho mereero lowo badooshshi noota kultanno. Yihowa iso magansiꞌranno mannira falakkinota ayyaanaamittete sagale aannonsa. Ninkera qullaawu ayyaanisi, Qaalisinna batinye ayyaanaamittete sagale noonke daafira, ‘ita, aga, hattono hagiidha’ dandiineemmo. (Ajuuja 22:17 ledo heewisiisi.) Ayyaanaamittete gannatera gobbaanni noori kayinni, ‘hudidhanno, . . . goodhanno, . . . hattono saalfattanno.’ Insa ayyaanaamittete hasattonsa wonshiꞌra didandiitanno. (Amo. 8:11) Yihowa mannisira shaqqillunni hasiisannonsare lawishshaho ayyaanaamittete sagale aannonsa. (Iyu. 2:21-24) Tenne assannohu Qullaawu Maxaafinna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro widoonni, webisayitenke widoonni, songote gambooshshi widoonni hattono woradunna qoqqowu gambooshshi widoonniiti. Barru baala ayyaanaamittete sagale sagaꞌla dandiineemmo; tini qolte ayyaanaamittetenni kaajjineemmo gedenna harshammo afiꞌneemmo gede assitannonke. w24.04 21 guf. 5-6

Mitte beetto ledo baxillu jaalooma amada hasiꞌrittoro, ise ledo mannu noowa woy silketenni hasaawatto faro injeesiꞌra dandaatto. Ise baxoottosetanna ise daafira ledde afa hasiꞌrattota xawisse kulise. (1 Qor. 14:9) Hasiisannoha ikkiro, hatte hajo daafira heddanno gede yanna uyise. (Law. 15:28) Kayinni ise ate ledo baxillu jaalooma amada hasidhannokkiha ikkiro doodhitinore ayirrisi. Mitte beetto ate ledo baxillu jaalooma amada hasidhinotalla kultuhe? Isera ate hasaawisate worbimma hasiissinoseha ikkara dandaanno; hakko daafira shaqqillunninna ayirrinyunni hasaawisise. Ise ledo baxillu jaalooma amadattoronna teꞌee hedate yanna hasiissannoheha ikkiro hatto yite kulise. Ikkirono dawaro mulenni qolate woꞌnaali. (Law. 13:12) Kayinni ise ledo baxillu jaalooma amada hasiꞌrattokkiha ikkiro shaqqillunni xawisse kulise. Hasatto nooheha ikkiro giddokkita gudisse kulise; hattono baxillu jaalooma amaddine sayissinanni yannara maa maa assitinanniro hasaabbe. w24.05 23-24 guf. 12-13

Daawiti Israeelete olanto noo kaampe haꞌrino; isi hatte yannara wedellicha ikkikki digatino. Isi maranno woyite Filisxeemennihu jigeessu manchi Goliyaadi, “Israeelete olanto uggeemmo” yaanna Israeelete olanto waajjite qece yite no. (1 Sam. 17:10, 11) Israeelete olanto waajjitinohu Gooliyaadi jigeessa ikkinota laꞌeeti hattono isi coyiꞌrannore illachishsheeti. (1 Sam. 17:24, 25) Daawiti illachishinohu kayinni wole coyeeti. Daawiti Goliyaadi qacifatanni noohu Israeelete olanto calla ikkikkinni “heeshshote Magani olanto” ikkinohu gede asse hedino. (1 Sam. 17:26) Isi Yihowa daafira hedino. Alba geꞌreewo allaale heeꞌreenna kaaꞌlinosi Magani xaano kaaꞌlannosita addaxxino. Maganuno kaaꞌleennasi Goliyaadi ledo qasame qeelino!—1 Sam. 17:45-51. w24.06 21 guf. 7

Yihowara soqqama hoongoommoro heeshshonke hiittoota ikkitannoro hiincino. Hatto assanke, ammanamme heeꞌneemmo gedenna jeefote faarsaanchu yiinota yineemmo gede assitannonke; isi “Anera kayinni Maganunniwa gamba yaa woyyitannoe” yiino. (Far. 73:28) ‘Heeshshonnihunna halaalaanchu Magani soqqamaano’ ikkinoommo daafira, tenne goofimarchu yannara iillannonke fonqolo baala qeelle saꞌꞌa dandiineemmo. (1 Tes. 1:9) Maganinke iso magansidhannore kaaꞌlannoho noo Maganooti. Isi hunda heedhino soqqamaanora ledonsa ikkinota leellishino; xaa yannarano ledonke ikkanno. Muli yanna giddo uullate aana quuxxote qarri hanafanno. Ikkirono hatte yannara dicallanteemmo. Hakko daafira baalunku “hawaqiꞌne, ‘Kaaliiqi kaaꞌlaanchoꞌyaatina diwaajjeemmo’ . . . yineemmo.”—Ibi. 13:5, 6. w24.06 25 guf. 17-18

Qullaawu Maxaafi Israeelete mootoolla ikke gashshinohu 40 saꞌꞌanno manni suꞌma kulanno. Mite dancha mootoolla busha coye assitino. Hanni danchu Moote Daawiti lawishsha laꞌno. Yihowa isi daafira coyiꞌranni, “Coꞌo yiino wodaninni hajajoꞌya agadhinohunna ani baxeemmo coye assinohu soqqamaanchiꞌya Daawiti” yiino. (1 Mot. 14:8) Ikkirono kuni manchi minaanni noose mancho ledo foorino; hattono minaannase olunniwa shinanni gede gano ganino. (2 Sam. 11:4, 14, 15) Wole batinye ammanantinokki mootoolla kayinni mito dancha coye assitino. Hanni Roobiaami lawishsha laꞌno. Isi Yihowa albaanni “busha coye assino.” (2 Dud. 12:14) Ikkirono Roobiaami tonne gaꞌre gashshootisi giddonni baxxite fultanno gede Yihowa kulino biddishshira hajajamino. Qoleno isi duucha katammara huxxa huxxe Israeele diinnansa anganni agarino. (1 Mot. 12:21-24; 2 Dud. 11:5-12) Yihowa mitto moote ammanaminoho woy diammanaminoho yaannohu hiittoonniiti? Isi mootete wodani hiittoohoro, maaro easinna halaalu magansiꞌra seekke cuꞌmiꞌrasi hedannoti egennantinote. w24.07 20 guf. 1-3

Anje guddinokkiri yaano 18 diri woro noori cuuantino halashshaano jawa cubbo loossurona? Cimeeyyete bisi, lame cimeeyye konne halashshaancho Yihowa Farciꞌraasine ikkino annisinna amasi noowa hasaawissanno gede qixxaawo assanno. Cimeeyye annunna ama qaaqqinsa aagintaawe higanno gede kaaꞌlate kageeshsha maa maa assitinoro afate woꞌnaaltanno. Kuni qaaqqi dancha lao nooha ikkironna annisinna amasi amaale macciishshe woyyaawanni nooha ikkiro, lamunku cimeessi coye hakkiinni sayisa dihasiissanno yite agurtara dandiitanno. Cimeeyye, Yihowa oosonsa baxillunni seejjitara qeecha uyinohu annahonna amate ikkinota affino. (Mar. 6:6, 7; Law. 6:20; 22:6; Efe. 6:2-4) Hige cimeeyye, kuni qaaqqi hasiissannosi kaaꞌlo afiꞌranni nooronna teꞌee buuxate, saꞌe saꞌe annasinna amasi hasaawissanno. Kayinni anje gudinokkihu mittu cuuamino halashshaanchi maaro ea giwironna cubbo loosa agura hoogirona? Hatto ikkiro, cimeeyyete komite Yihowa Farciꞌraasine ikkino annisinna amasi noowa iso hasaawissanno. w24.08 24 guf. 18

Ninke baalunku mitore uyinanninke woyite hagiidhineemmo. Ikkirono kayinni roore hagiirre afiꞌneemmohu uyineemmore ikkinummorooti. Yihowa konni garinni kalaqinonke daafira hagiirrinke lexxanno gede assiꞌra dandiineemmo. Wolootaho uyineemmo faro hasiꞌne tenne assa dandiineemmo. Yihowa ninke konni garinni kalaqasi didhaggete? (Far. 139:14) Qullaawa Borro aa hagiirraamma ikkineemmo gede assitannonketa kultanno daafira, Yihowa ‘hagiirraamo Maganooti’ yinoonnihu mayiraatiro huwata qarra diꞌꞌikkitannonke. (1 Xim. 1:11) Umo asse wolootaho uyinohu isooti; hattono aate taalamannosihu dino. Soqqamaasinchu Phaawuloosi yiinonte gede, “Heeshsho afiꞌnoommohu, milli yineemmohunna heeꞌneemmohu isinniiti.” (Soq. 17:28) Addanko, “Dancha eltonna woꞌmu atooti baalu” daannohu Yihowawiinniiti. (Yai. 1:17) Ninke baalunku uyiniro afiꞌnanni hagiirre albinni roore afiꞌra hasiꞌneemmoha ikkara dandaanno. Yihowa lawishsha harunsine uyineemmore ikkinummoro togoo hagiirre afiꞌra dandiineemmo.—Efe. 5:1. w24.09 26 guf. 1-4

Mite songote soqqamaano, songote cimeeyye ikkate wonsha hasiissannonsa guunte xiinxallituhu gedensaanni, tennera horo ikkadda ikkitinokkihu gede assite heddara dandiitanno. Ikkirono Yihowano dirijjitesino kuri akatta guutu garinni leellisha hasiissannoꞌne yitannokkita qaagge. (1 Phe. 2:21) Kuri akatta lossidhinanni gede kaaꞌlannoꞌnehu wolqaataamo Yihowa ayyaanaati. (Fil. 2:13) Roorenkanni woyyeessiꞌra hasidhinanni akati no? Tennera kaaꞌlannoꞌne gede Yihowa huuccidhe. Hakko akata xiinxalle; hattono woyyeessidhinanni gara kulannoꞌne gede mitto songote cimeessa amaaꞌle. Ammanate roduuwikkira albinni roore soqqamate sharrama agurtooti! Albinni roore Yihowaranna songote soqqamate Yihowa qajeelsannohenna quxannohe gede huucciꞌri. (Isa. 64:8) Yihowa songote cimeessa ikkate assattore baala maassiꞌrohe. w24.11 25 guf. 17-18

Yihowara lowo diro soqqammanni keeshshinoommoha ikkiro nafa ninke giddo mittuno ani Yihowa maaro afiꞌrate ikkadoho yee heda dihasiissannosi. Yihowa isira ammanamme assinoommore naadannoti dihuluullissannote. Isi Beettosi uyinonkehu elto asseeti ikkinnina isira soqqamate assinoommorira waaga baatate diꞌꞌikkino. Assinoommorira Yihowa maaro afiꞌrate ninke ikkaddaho yine hendeemmoha ikkiro, Kiristoosi reyo waaga diafidhino yinanni heeꞌnoommohu gedeeti. (Galaatiya 2:21 ledo heewisiisi.) Soqqamaasinchu Phaawuloosi Yihowara soqqamate lowore assinoha ikkirono, Yihowa maaro afiꞌranno gede assitannositi tenne ikkitinokkita afino. Ikkina isi Yihowara diinaggaawe soqqaminohu mayiraatiyya? Yihowa maaro afiꞌrate ikkado ikkasi leellishate ikkikkinni Yihowa leellishinosi shaqqillira galatu noosita leellishateeti. (Efe. 3:7) Ninkeno Phaawuloosi gede Yihowara diinaggaambe soqqammeemmohu Yihowa maaro afiꞌrate ikkadda ikkinoommota leellishate ikkikkinni galatu noonketa leellishateeti. w25.01 27 guf. 5-6