KOASOIPEN ARAIL MOUR
I Kin Papah Siohwa nan Cuba Kereniong Sounpar 70
I IPWIDI nan pahr 1947 nan sahpw kaselel ehu en Cuba. E mi wasa me Sehden Caribbean oh Sehden Atlantic kin tuhpene ie. Mwurin ei ipwidi, ei pahpa nohno uhd nainekihda riei kisin serepein riemen. Se kin kousoan nan kisin kahnimw en Esmeralda.
I taman me at mour nan kisin kahnimwo kin meleilei. Se kin mi karanih kiseht tohto. Kanat mwenge kin itar oh se nsenamwahuki at mour.
Ni ahnsou me I sounpar limau samwa, ei pahpa nohno tepida onopki Paipel rehn Walton Jones. E wia sounkalohk ngoang men me kin aluhki mpen awa eisek pwehn lella nan at kisin kahnimwo. Ehuehu ahnsou me e kin kohdo, me tohto nan ei peneineio kin kohpene ni imwen ei pahpa nohno kahlap pwe ren koasoiapene duwen Paipel reh erein awa kei. Ei pahpa nohno, iangahki rien pahpa ohlo Pedro oh rie liho Ela, uhdahn perenki dahme re sukusukuhlki oh sohte pwand papidaisla nin duwen Sounkadehdehn Siohwa kei. Met Ela kereniong sounpar 100 oh e kin pousehlahte papah nin duwen pioneer men nan Cuba.
Ni ahnsowo, Sounkadehdehn Siohwa kan kak wia arail kaudok ni saledek nan Cuba. Aramas kin esehkin kiht at kin kalohk ihmw lel ihmw oh kalapw weuwa ehd en kalohk kan me diren sawaspen Paipel kan loale. Oh se kin kalapw sapal! I kin perenki medewehla mwomwen at kin papah Siohwa erein “ahnsou mwahu” kan ni ahnsou me I pwulopwulo. Ahpw mie “ahnsou apwal” kan me I lelohng mwuhr.—2 Tim. 4:2.
AHNSOU APWAL KAN TEPIDA NAN CUBA
Ni ahnsou me I sounpar limau samwa, ei pahpao oh rie ohlo seiloakla ehu wasa tohrohr nan sahpwo pwehn iang towehda kapokon ehu. Erein ara seiloako, ira iangada soumwahu en typhoid pwehki ara nim pihl samin. I taman me ni ahnsou me ira pwurodou, sohla pitenmoangen rien ei pahpao ahpw e sohte mehla. Ahpw ei pahpao me mehla. E sounparte 32.
Mwurin ei pahpao eh mehla, ei nohnou koasoanehdi me se pahn keseula rehn rie pwutako me kin kousoan nan kisin kahnimwo Lombillo. Met wehwehki me se pahn kohkohsang kiseht kan, iangahki at pahpa nohno kahlap, me se kin uhdahn poakohng. Ahpw se kin pousehlahte kaudokiong Siohwa nin duwen peneinei ehu.
Ni August 26, 1957, I papidaisla nan lepin leh ehu me karanih Lombillo. I sounpar eisek ahnsowo. Oh e sohte lel sounpar riau mwuhr, a soahng koaros wekila ong Sounkadehdehn Siohwa kan nan Cuba. Nan pahr 1959, pwihn en communist ehu uhwongada kopermento oh tepida kaunda.
Koperment kapwo kin uhdahn kesempwalki doadoahk en sounpei. Met kahrehda en apwal ong sapwellimen Siohwa aramas akan pwehki re kin kolokol arail soupoupali nan palien politik oh mahwen wasa koaros nan sampah. Kahrehda se sohla ahneki saledek en kalohk oh kaudok duwehte mahs. Kedekedeo, kopermento keinapwihdi at doadoahk, oh brother lelepek epwiki kei selidi. Sounsilepen imweteng kan kin kalapw keme ekei oh sohte kihong kanarail mwenge me itar. Ekei pak, sounsilepen imweteng ko kin kihong irail mwenge me mie nta loale, me Paipel keinepwihsang kitail.
Mendahki kahpwal pwukat, se kin pousehlahte tuhpene pwehn kaudokiong Siohwa. (Ipru 10:25) Se pil kin wia kapokon kan nan mwaht de wasa teikan nan sahpwo me aramas sohte pahn kasik sen tuhpene ie. I tamataman ehu pako ni brother men eh mweidohng kiht sen doadoahngki ihmw laud ehu me e kin apwalih nah sihpw kan loale, ong kapokon. Sohte at ahnsou en kamwakelehda nan ihmwo mwowe de pil kihsang sihpw ko loale. Eri sihpw ko mihte reht erein kapokono.—Maika 2:12.
Se kin kalahnganki brother kan me kin sewese kiht en pousehlahte sukuhlsang Paipel ni ahnsou ko. Karasepe, brother kan kin record padahk kan en kapokono, oh mwuri kadarpeseng rehn Sounkadehde kan nan Cuba. Ekei pak, brother riemente me kin pwukoahki kaunopada, wia padahk, oh record padahk koaros en prokram ehu. Pwehki brother kan kin record nan wasa kan me aramas sohte kak kilang, ekei pak se kin rongada ngilen malek oh ngihl kemenkouruhr teikan. Ma sohte lioal wasa me kapokono wiawi, brother men pahn tiak mehn tiati en pwaisikel ehu me kisin mete ehu patehng pwehn wiahda lioal. Ni ahl wet, e kin mie lioal me se anahne pwe sen rong prokramo. Se sohte ahneki saledek de pil naineki sawasepen Paipel kan koaros me riat Kristian kan naineki nan sahpw teikan, ahpw ahnsou koaros e kin mie dahme se anahne pwehn karanihte Siohwa. Oh se kin uhdahn perenki at kin ehupene papah Siohwa.—Neh. 8:10.
NGEHI OH EI PWOUDO WIAHLA PIONEER OH PAHPA NOHNO
Ni ahnsou me I sounpar 18, I tepida papah nin duwen pioneer men nan kahnimw en Florida. Mpen sounpar ehu mwuhr, I idihdida nin duwen pioneer tohrohr men nan kahnimw laud en Camagüey, kahnimw keieu kesempwal en Cuba. Ih wasao me I tuhwong Emilia, sister masamwahu men sang Santiago de Cuba. Se tepida date, oh e sohte lel sounpar ehu mwuhr a se pwopwoudida.
(Palimeing) Sukuhl ong elder kan—Camagüey, Cuba, pahr 1966
(Palimaun) Rahn en at kapwopwoudo, pahr 1967
I tepida doadoahk nan wasahn wiahda suke ehu me koperment kin katanga. Ngehi oh Emilia sohla kak wia pioneer kei, ahpw se pil men wiahte uwen at kak pwehn papah Siohwa. I koasoanehdi ien kin doadoahk sang kuloak 3 ninsohrahn lel kuloak 11 nimenseng. I sohte kin perenki sangkenei pirida, ahpw koasoandi wet kin mweidohng ien kaukaule iang Emilia kalohk oh towehda mihting kan koaros.
Nan pahr 1969, tepin nait pwutako Gustavo ipwidi. Ahnsou kis mwurin eh ipwidi, brother kan me kin tiengla mwowe nan at doadoahk peki rehi ien tepida papah nin duwen sounapwalih en circuit. Ni ahnsou ko, sounapwalih en circuit kan nan Cuba kin kalapw mie arail peneinei oh neirail seri. Se uhdahn kedirepwla ahpw se pil uhdahn peren erein sounpar ko. Ngehi oh Emilia pehm me met wia kapai ehu sang rehn Siohwa en papah riat Kristian kan ni ahl wet. Erein at kin wia doadoahk en circuit, nait pwutako Obed ipwidi, mwuri Abner oh sounpar kei mwuri, nait serepeino Mahely ipwidi.
Ni ei kin medewehla duwen ahnsou me se kin wia doadoahk en circuit, e kin uhdahn kaperen en kilang duwen Siohwa eh kin ketin kapaia sapwellime aramas akan nan Cuba. Oh e kin uhdahn ketin kapaia at nannanti nin duwen pahpa nohno sen sewese nait seri kan en pil poakohngala ih. I pahn kawehwehda ia mwomwen mour ong ngehi oh Emilia ni ahnsou ko ni at kin wia doadoahk en circuit.
DOADOAHK EN CIRCUIT NI AT DOADOAHK EH KEINAPWIDI
Nan pahr 1960 samwa kohla oh pil pahr 1970 samwa kohla, e kin uhdahn apwal ong kiht en iang towehda mihting oh kalohk mwurin at doadoahko eh keinapwidi. Se sohla kak doadoahngki Wasahn Kaudok kan. Misineri kan pil sohla mweimwei en mi nan sahpwo. Brother pwulopwul tohto selidi. Oh ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Havana pil ritidi oh se sohla kak doadoahngki.
Doadoahk en Circuit, pahr 1990 samwa
Pwehki at doadoahko keinapwidi, se kak mwemweitla ni mwomwohdiso kan ni imwin wihk kante. Eri se kin mwemweitla rehrail ni imwin wihk ehu oh pwurehng mwemweitla ni imwin wihk en mwurio. Se sohte kin wahda soahng tohto oh se kin kalapw dake pwaisikel ni at pahn seiloak pwe sen dehr kahrehiong pwolihs de meteikan en tehk kiht. Se sohte kin pakairki at kin mwemweit. Se kin wiahda pwe en mwomwen me se kin mwemweitla rehn kiseht kan. E kin mengei ong kiht en wia met. Ekei pak, se kin kereniong manokehla me se kolahng wia doadoahk en circuit pwehki se kin pehm me se mwemweit rehn at peneinei. (Mark 10:29, 30) Ahpw se pil anahnehte kanahieng. Pwolihs kan kin kalapw pwakihseli kiht oh pil peidek reht. Brother kan me se kin mihmi rehrail pil kin mendahkihla ma re selidi ma se pahn dierekda.—Rom 16:4.
Erein ahnsowo, brother oh sister semwehmwe tohto kin uhdahn kadekohng kiht. Nan ekei wasa, tohto amwise ahpw riat Kristian kan kin kihong kiht arail tein amwise mendahki ehute arail, pwe sen kak meir mwahu nipwong. Ekei pil kin mweidohng kiht sen mi rehrail mendahki kanarail mwenge kin tikitik. Oh pwehki se ese met, ekei pak se kin pein wahda kanat mwenge oh ehukihong irail.
Se sohte kin kak wahda nait seri ko koaros ni at pahn kin mwemweitla ni mwomwohdiso kan. Eri se kin wahdahte emen oh meteiko kin mihmi rehn ei nohnou oh riei serepeino. Ni mehlel, ni at kin wahda nait kisin serio seiloak, met kin pere kiht. Ekei pak, pwolihs kan kin sarepseli at kepwe kan, ahpw se kin ekihla sawasepen Paipel kan nan ehd me se kin kihong en serio daiper samin ko, wasa me re sohte pahn tehk.
I kin uhdahn kalahnganki soahng koaros me Emilia kin wia pwehn apwalih nait seri kan oh pil utung ie erein at doadoahngki pali laud en at ahnsou ong papah Siohwa. I kak doadoahk wasahn wiahda sukeo oh pil ni ahnsowohte papah nin duwen sounapwalih en circuit. Ia duwen? Ekei pak, I kin doadoahk daulih ei awahn doadoahko pak ehu de riau nan ehu wihk pwe ien dehr anahne doadoahk ni imwin wihk kan. Ahpw mwuhr, ei doadoahko wekila. I uhd wiahla kaunen ei pwihn en doadoahko oh I anahne doadoahk rahn koaros. I sohte kak nda soh ong koasoandi wet. Ahpw ma I kin kihong ei pwihn en doadoahko arail doadoahk me re pahn kak soupisengki ni imwin wihk, re sohte pahn ndaiong emen me I sohte mi ni wasahn doadoahko ni ei mwemweitla ni mwomwohdiso kan. I sohte medewe me ei kaun kan esehda me I sohte kin kohla doadoahk ni imwin wihk kan.
AHNEKIHTE PEREN NI EI PWUKOA EH WEKILA
Tepin kapokon mwurin keinapwidio, pahr 1994
Ehu rahno nan pahr 1994, brother ko me kin tiengla mwowe nan at doadoahk nan Cuba, ndaiong kiht sounapwalih kan me kin seiloak koaros—meh 80—sen kohla iang towehda mihting ehu nan Havana. Se uhdahn perenkihda at pahn pwurehng tuhpene mwurin sounpar tohto! Ni mihtingo, se tepte koasoia ekei wekidekla kan nan atail pwihn. Mwuri, irail ndaiong kiht mehkot me se sohte kasik. Brother ko ndaiong kiht me re pilahn en kihla adat ko rehn kaunen koperment kan! Dahme kahrehda re pahn wia met?
Irail kawehwehiong kiht me re kin tuhwong kaunen koperment ko pwehki re men kamwahwihala nanpwungen kopermento oh Sounkadehdehn Siohwa kan. Kaunen koperment ko peki brother ko ren kadar ong irail eden sounapwalih en circuit ko koaros. Eri kiht koaros pwungki ren kadarala adat ko. Mwurin mwo, nanpwungen kiht oh kopermento kin wie mwamwahula.
Kedekedeo, se kak pwurehng tuhpene oh kalohk ni saledek mendahki se saikinte register rehn koperment. Mwuhr se esehda me kaunen koperment ko eseier eden ekei sounapwalih kan me kin seiloak, ahpw re pil men sen pein padahkihong irail.
Ni September 1994, koperment mweidohng kiht sen pwurehng doadoahngki at ohpiso. Eri se doadoahngki ihmwohte me se doadoahngki sounpar 20 samwalahro.
Mwuhr nan pahr 1996, brother men nan Pedel call kiht oh idek reht ma se men kohla doadoahk wasao. I uhdahn pwuriamweikihla met oh padahkihong brother ko me mie nait seri riemen me kin mihmihte reht me I anahne apwalih. Ni kadek, brother ko koasoiapene ei irairo oh mwuri padahkihong ie me re mwahukihte sen kohla doadoahk nan Pedel. Se pwungki met oh tepida wiahda koasoandi kan pwehn keseula Havana nin duwen peneinei ehu.
(Palimeing) Emilia nan wasahn deidei nan ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Cuba, pahr 2000 samwa
(Palimaun) Kasarawi en Wasahn Kapokon, pahr 2012
Ni mehlel, I sohte perenki doadoahk nan Pedel nin tapio. I kin wia doadoahk en circuit erein sounpar tohto oh I uhdahn perenki pwukoa wet. Eri I kin apwalki doadoahk nan ohpis. Ahpw iengei tohn Pedel kan, mehlel ei pwoudo Emilia, sewese ien wekidala ei madamadau. Mwurin ahnsou kis, I tepida perenki dahme I kin wiewia oh met I uhdahn perenki doadoahk nan Pedel.
(Palimeing) Sukuhl en Paipel ong Pwopwoud Kristian kan, pahr 2013
(Palimaun) Branch Committee nan Cuba, pahr 2013
Rehn nait serepeino oh eh pwoud ni kapokon en circuit ehu
Ngehi oh Emilia solahr pwulopwul. Ahpw, se kin perenkihda ni at medewehla riat Kristian ko koaros me se eselahr oh kin iang irail doadoahk erein sounpar tohto. Se pil uhdahn perenki kilang nait seri kan, iangahki nein nait seri kan, arail papah Siohwa. At pepehm duwehte ahn wahnpoaron Sohn, me koasoia: “Sohte peren me I ahneki me laudsang met: ei kin rong me nei seri kan kin pousehlahte weweidki me mehlelo.”—3 Sohn 4.
Ngehi oh Emilia kin papah nan Pedel kereniong sounpar 30. Mendahki at mahlahr oh ahneki soumwahu en kanser, se kin pousehlahte nantihong wia uwen at kak nan at pwukoa kan. Erein sounpar ko me se papah Siohwa, se lelohng kahpwal kan, ahpw se perenki me se kak papah ‘Koht pereno’ kereniong sounpar 70 nan Cuba!—1 Tim. 1:11; Mel. 97:1.