Watchtower ONLINE LIBRARY
Watchtower
ONLINE LIBRARY
Lokaiahn Pohnpei
  • PAIPEL
  • SAWASEPEN PAIPEL KAN
  • MIHTING KAN
  • w26 January pp. 8-13
  • Siohwa Kak Ketin Seweseiuk ni Omw Kin Mworusala

Sohte kasdo ong met

Kupwurmahk, mehkot sapwung en kihda kasdo

  • Siohwa Kak Ketin Seweseiuk ni Omw Kin Mworusala
  • Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2026
  • Sawaspen Oaralap kan
  • Ire kan me Duwehte Met
  • DAHME KIN KAHREHIONG POHL EN NSENSUWED EKEI PAK
  • DAHME SEWESE POHL EN DEHR KIN NOHN NSENSUWED
  • DAHME KITAIL KAK WIA NI ATAIL KIN NSENSUWED
  • KILENGWOHNG NI AHNSOU KOHKOHDO NI KOAPWOROPWOR
  • Ia Duwen Atail Kak Kalaudehla Atail Peren nan Kalohk
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
  • Aktikitik oh Pohnese Dahme Ke Sohte Ese
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2025
  • Siohwa Kin Ketin ‘Kamwahwihala me nan Kapehd Ohlahr akan’
    Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2024
  • Diarada Pasapengpen Peidek Pwukat
    2025-2026 Prokram en Kapokon en Circuit Iangahki Sounapwalih en Circuit
Kilang Pil Ekei
Kahn Iroir Pakpakairki Wehin Siohwa (Ong Onop)—2026
w26 January pp. 8-13

MARCH 9-15, 2026

KOUL 45 Mehkan me I Kin Doudouloale

Siohwa Kak Ketin Seweseiuk ni Omw Kin Mworusala

“Uhdahn aramas paisuwed men ngehi!”—ROM 7:24.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Dahme kitail kak wia ni atail kin mworusala.

1-2. Soangen pepehm dah me wahnpoaron Pohl kin ahneki ekei pak, oh dahme kahrehda kitail duwehte Pohl? (Rom 7:​21-24)

NI ATAIL kin medewehla wahnpoaron Pohl, mwein kitail kin tamanda eh kin kalohk nan sahpw tohto, ntingihada pwuhken Paipel tohto oh wia sounpadahk mwahu men. E sansal me e wia aramas eimah oh lelepek men. Ahpw ekei pak e kin nsensuwedla, mworusala oh pwunod. Pohl duwehte kitail rahnwet.

2 Wadek Rom 7:​21-24. Nan nah kisinlikou ong mehn Rom kan, Pohl koasoia duwen eh pepehm kan. Me tohto kitail ahneki soangen pepehmohte me Pohl ahneki. Pohl wia Kristian lelepek men oh e kin uhdahn men peikiong Koht, ahpw pwehki eh wia aramas soh unsek men e kin apwal ong ih en wia kupwuren Koht ahnsou koaros. Oh pil Pohl kin suwedkihda ni eh kin medewehla soahng kan me e wiahda mwohn eh wiahla Kristian men, oh ekei pak e kin nsensuwed pwehki mie kahpwal ehu nan eh mour me sohte kin mwamwahula.

3. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet? (Pil kilang “Wehwehn Lepin Lokaia kan.”)

3 Mendahki ekei pak Pohl kin uhdahn nsensuwedla, e kin nantihong en dehr nohn medemedewe soahng kansensuwed kan.a Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene peidek pwukat: Dahme kin kahrehiong Pohl en ekei pak pehm me e “paisuwed”? Dahme sewese Pohl en dehr kin nohn nsensuwed? Oh dahme kitail kak wia ni atail kin nsensuwed?

DAHME KIN KAHREHIONG POHL EN NSENSUWED EKEI PAK

4. Dahme kin kahrehiong Pohl en nsensuwed?

4 Soahng kan me e wiahda mahso. Mwohn Pohl eh wiahla Kristian men, ahnsou me e adaneki Sohl, e wiahda soahng suwed tohto. Ni ahnsou me ohl lelepek Stipen kamakamala, Pohl mihmi wasao oh e medewe me met pwung. (Wiewia 7:58; 8:1) Oh pil e kaloke Kristian tohto oh wiakauwe irail.—Wiewia 8:3; 26:​9-11.

5. Ia ahn Pohl pepehm duwen soahng kan me e wiahda mahso?

5 Mwurin Pohl eh wiahla Kristian men, ekei pak e kin uhdahn suwedkihda soahng kan me e wiahda mahso. Oh erein ahnsou reirei me e wiewiahki Kristian men, ele eh pepehm en suwedkihda soahng kan me e wiahda mahs kin lalaudla. Karasepe, ni ahnsou me e ntingihdi nah kisinlikou ong mehn Korint kan mpen pahr 55, e koasoia: “I sohte warohng adaneki wahnpoaron, pwehki ei kalokeier mwomwohdisohn Koht.” (1 Kor. 15:9) Sounpar limau samwa mwuri, nan nah kisinlikou ong mehn Episos kan, e koasoia me pein ih duwehte “me tikitik sang me keieu tikitik nanpwungen aramas sarawi kan koaros.” (Ep. 3:8) Pohl pil ndaiong Timoty me ‘mahso e kin lahlahwe Koht, kaloke sapwellime aramas akan oh aklapalap.’ (1 Tim. 1:13) Ke kak medewehla ahn Pohl pepehm ni eh kin mwemweitla ni mwomwohdiso ehu oh tuhwong irail kan me e kin kaloke de peneinei en irail kan me e kin kaloke?

6. Dahme pil kin kapwunode Pohl? (Pil kilang dahme ntingdi pah.)

6 Kahpwal ehu me kin kamedekih ih. Pohl nda me met duwehte ‘kisin tek kis me kohieng ni paliwere.’ (2 Kor. 12:7) E sohte koasoia dahme kin uhdahn kamedekih ih, met kakete soumwahu ehu de kahpwal teikan me kin kapwunode.b

7. Dahme kahrehda e apwal ong Pohl en kin ahnsou koaros wia dahme mwahu? (Rom 7:​18, 19)

7 Pohl kin wiahda sapwung kan. Pohl kin nantihong kamwahwihala eh irair kan. (Wadek Rom 7:​18, 19.) E koasoia me ekei pak e sohte kin wia dahme e men wia, ahpw e kin wia dahme e sohte konehng wia. E wehkada me ahnsou koaros e kin nantihong en dehr kapwaiada ineng sapwung kan oh nantihong wia dahme mwahu. Ahpw e pil kin wiahdahte sapwung. (1 Kor. 9:27) Kitail kak medewehla eh kin nsensuwedla ni eh kin nda de wia mehkot me e kin nantihong kamwahwihala de wekidala.

DAHME SEWESE POHL EN DEHR KIN NOHN NSENSUWED

8. Dahme Pohl kin wia me kin sewese ih kamwahwihala eh irair kan?

8 Duwehte me nah kisinlikou kan kasalehda, Pohl kin medemedewe duwen sapwellimen Koht ngehn sarawi eh kin sewese ih oh ienge me pwoson akan ren peiong oh powehdi arail ineng sapwung kan. (Rom 8:13; Kal. 5:​16, 17) Pohl kin kalapw koasoia soangen ineng oh wiewia kan me Kristian kan anahne soikala pwe ren kaperenda Siohwa. (Kal. 5:​19-21, 26) Met kasalehda me Pohl kin medewe dahme e anahne kamwahwihala. E kin onopki mwahu iren Paipel kan pwehn rapahki kaweid duwen dahme e anahne wekidala oh ia duwen eh pahn wia met. Kitail kak kamehlele me e kin kapwaiada kaweid me e kin kihong meteikan.

9-10. Dahme kin sewese Pohl ni eh mworusala? (Episos 1:7) (Pil kilang kilel.)

9 Mendahki ekei pak Pohl kin mworusala, pali laud en ahnsou e kin nsenamwahu. Karasepe, e kin peren ni eh kin rong soahng mwahu kan duwen mwomwohdiso kan me doh. (2 Kor. 7:​6, 7) E kin perenki eh kin werekiong kompoakepah kan. (2 Tim. 1:4) Oh e ese me Siohwa kin ketin kupwurperenki ih. Ei Pohl kin peren pwe e kak papah Koht “ni nsenmwakelekel.” (2 Tim. 1:3) Pil ni Pohl eh wie sensel nan Rom, e kin kangoangehki rie me pwoson akan ren ‘pereperen ni arail ideidawehn Kauno.’ (Pil. 4:4) Ni atail wadek en Pohl koasoi kan, kitail kak wehwehki me e sohte kin medemedewe eh kahpwal kan oh eh sapwung kan ahnsou koaros. Ni ahnsou me e kin tepida medewe soahng kan me kin kamworusehla, e kin mwadangete medewe soahng kan me kin kansenamwahwih.

10 Mehkot me kin sewese Pohl en pereperen iei pweinen pweipwei sapahlo, e tamataman me Siohwa ketin poakohng ih oh e ketikihda pweinen pweipwei sapahlo ong ih. (Kal. 2:20; wadek Episos 1:7.) Kahrehda, e kamehlele me pwehki sapwellimen Sises meirongo Siohwa ketin mahkohngehr dipe kan oh e pahn ketin pousehlahte mahkohng. (Rom 7:​24, 25) Soahng pwukat koaros sewese Pohl en pousehlahte papah Siohwa ni peren.—Ipru 9:​12-14.

Kilel kan: 1. Wahnpoaron Pohl wie doudouloale. 2. E tamanda sounpar kei mwoweo, mie pak me e ruwese opiser men en wurahdekiei Kristian men sang nan imweo. 3. E doudouloale duwen sapwellimen Sises pwoula ni tuhkehn kalokoloko.

Mendahki Pohl kin suwedkihda soahng suwed kan me e wiahda mahso, e kin nsenamwahula ni eh kin medewe pweinen pweipwei sapahlo (Menlau kilang parakrap 9-10)


11. Dahme kahrehda en Pohl mehn kahlemeng kin kangoange kitail?

11 Duwehte Pohl, mwein ahnsou koaros kitail kin nantihong en dehr medewe, nda de wia mehkot me sohte kin kaperenda Siohwa. Oh ekei pak kitail kakete mworusala pwehki kitail sohte kak uhdahn kaperenda Siohwa. Sister men me sounpar 20 samwa, me adaneki Eliza,c koasoia eh pepehm: “I kalahnganki ei ese me Pohl pil anahne wiahda wekidekla kan duwehte ngehi. Met katamankihong ie me Siohwa ketin mwahngih dahme kin wiawihong sapwellime aramas akan.” Eri dahme kitail kak wia, pwe duwehte Pohl kitail en kak kaperenda Siohwa oh pereperen mendahki ekei pak kitail kin mworusala?

DAHME KITAIL KAK WIA NI ATAIL KIN NSENSUWED

12. Dahme kitail anahne kaukaule wia pwe kitail en nsenamwahu?

12 Kitail anahne kaukaule wia soahng kan me pahn kakerenihkitailla rehn Siohwa. Kitail kin nsenamwahu ni atail kang mwenge roson mwahu, kalapw eksersais oh meir mwahu. Pil duwehte met, kitail pahn kehlailda ni atail kin wadek mahsen en Koht rahn koaros, iang kalohk, kaunopada oh iang towehda mihting kan oh iang pasapeng. Ma kitail pousehlahte wia mepwukat, met pahn sewesei kitail en kin medewe soahng mwahu kan, a kaidehn soahng kan me pahn kansensuwedih kitail, oh kitail pahn nsenamwahu.—Rom 12:​11, 12.

13-14. Ia ahn ekei Kristian kan pepehm ni ar kin pousehlahte wia soahng kan me kin kakerenihkitailla rehn Siohwa?

13 Medewehla dahme wiawihong John me esehda e cancer ni eh sounpar 39. Nin tapio e masepwehkada oh pwunodada. E medewe, ‘Dahme I soumwahukihda nan ei pwulopwulte?’ Dahme sewese John en medemedewe soahng mwahu kan? E koasoia: “Mendahki ei uhdahn pwangada, I koasoanehdi pwe at peneinei en iang towehda mihting koaros, iang kalohk oh wia kaudok en peneinei nan wihk koaros. Se kin wia soahng pwukat koaros, mendahki ekei pak e kin uhdahn apwal.” E pil koasoia: “Nan irair apwal ehu, mwein nin tapio kitail pahn pwuriamweikihla, ahpw I esehda me Siohwa pahn mwadangete ketikihong kitail kehl me kitail anahne oh kasalehiong kitail me e uhdahn ketin poakohng kitail. Siohwa kak ketin seweseiuk ni soangen mwohmwohte, duwehte eh ketin sewese ie.”

14 Eliza me pwarada mwoweo, koasoia: “Ahnsou koaros me I kin iang towehda mihting en Kristian kan oh wia pein ei onop, met kin katamankihong ie me Siohwa kin ketin karonge ie oh uhdahn ketin poakohng ie. Met kin kansenamwahwih ie.” Nolan, sounapwalih circuit men nan Aperika, kawehwehda dahme sewese ih oh eh pwoudo, Diane: “Se kin pousehlahte kapakap, onop Paipel, iang towehda mihting kan oh iang kalohk mehnda ma se kin mworusala. Eri, ahnsou koaros Siohwa kin ketin sewese kiht sen nsenamwahu. Se kin nantihong en tamataman me Siohwa pahn ketin sewese kiht oh kapaia kiht, se sehse ia mwomwe ahpw se ese me e pahn ketin wia met.”

15. Dahme kitail pil kak wia ni atail kin nsensuwed? Menlau kihda ehu karasaras.

15 Ma kitail kin wie nsensuwedte, mwein mie soahng teikan me kitail anahne wia. Karasepe, medewehla ma ke kin tinsau medek. Ma ke kin alu rahn koaros, met kak seweseiuk. Ahpw pwehn sohla medek, mwein mie soahng kan me ke pil anahne wia. Keieu, ke pahn esehda dahme kahrehda ke kin medek, oh ke pahn wia roporop oh tuhwong toahkte. Pil duwehte met, kitail pahn anahne wia roporop nan Paipel oh nan neitail sawasepen Paipel kan oh pil koasoiong Kristian koahiek men me kak kihong kitail kaweid mwahu duwen atail irairo. Pil tehk ekei soahng kan me kak sawas.

16. Dahme kak seweseiuk ken esehda kahrepen omw kin pwunod? (Melkahka 139:​1-4, 23, 24)

16 Kitail kak kapakapohng Siohwa en ketin sewesei kitail en wehwehki dahme kitail uhdahn anahne. Nanmwarki Depit ese me Siohwa uhdahn ketin mwahngih ih. Eri Depit patohwan peki rehn Siohwa en ketin sewese ih en wehwehki dahme kahrehda e kin pwunod. (Wadek Melkahka 139:​1-4, 23, 24.) Kitail pil kak peki rehn Siohwa en ketin sewesei kitail en wehwehki dahme kahrehda kitail kin pwunod oh kitail en kin meleilei. Ke pil kak idek rehmw peidek me duwehte: ‘Dahme I kin uhdahn pwunodki? Mie mehkot me kin kahrehda I en kin pwunod? Ni ei kin tepida medewe soahng kansensuwed kan, I kin song medewe soahng kan me pahn kansenamwahwih ie?’

17. Oaralap dah kan me kitail kak onopki pwehn sewesei kitail medemedewe soahng kangoang kan? (Pil kilang kilel.)

17 Onopki oaralap me pahn seweseiuk nan omw irairo. Ekei pak, e pahn mwahu en onopki ehu sapwellimen Siohwa irair kan me pahn kangoangeiuk. Karasepe, wahnpoaron Pohl pehm limpoak oh kalahngan ni eh kin doudouloale sapwellimen Siohwa mahk oh duwen eh ketikihda pweinen pweipwei sapahlo. Ke pil kak wia soahngohte. Doadoahngki Sawas ong Wia Roporop en Sounkadehdehn Siohwa kan, Watch Tower Publications Index, de mehn onop Paipel teikan me mie ni omw lokaia pwe ken rapahki oaralap kan me duwehte sapwellimen Koht kadek kalahngan, mahk oh limpoak loalopwoat. Ke kak ntingihedi iren onop kan me pahn seweseiuk oh langahda wasa me ke kak kilang, oh onopki iren onop pwukat ni omw tepida nsensuwed. Song kapwaiada dahme ke wadek me pahn pahrekiong omw irair kan.—Pil. 4:8.

Brother pwulopwul men doadoahngki Paipel, tablet ehu, oh pwuhken nting ehu pwehn wia pein eh onop. E ntingihedi mehkot nan nah Paipelo.

Pilada oaralap me ke kak onopki me pahn kangoangeiuk (Menlau kilang parakrap 17)


18. Dahme ekei Kristian kan onopki me sewese irail?

18 Eliza, me pwarada mwoweo, roporopki duwen Sohp. E koasoia: “I lelohng kahpwal tohto ni ahnsou tehieu, eri I onopki dahme wiawihong Sohp. E lelohng kahpwal tohto oh e uhdahn mworusala. Ahpw mendahki e sehse kahrepen eh wie lokolok, e pousehlahte likih sapwellimen Siohwa sawas.” (Sohp 42:​1-6) Diane, me pwarada mwoweo, koasoia: “Ngehi oh ei pwoudo kin onopki sapwellimen Siohwa irair kan nan neitail sawasepen Paipel kan. Se kalahnganki me Siohwa kin ketin sewesei kiht en duwehla ih. Ni at kin mworuskihla sapwung kan me se wiahda, se kin tamanda me Siohwa kin ketin padahkih kiht oh sewesei kiht en wiahla aramas mwahu. Met kin kakehlaka at nanpwungmwahu reh.”—Ais. 64:8.

KILENGWOHNG NI AHNSOU KOHKOHDO NI KOAPWOROPWOR

19. Ia pahn atail pepehm ekei pak, ahpw dahme kitail kak kamehlele?

19 Mehnda ma kitail kapwaiada kaweid koaros nan iren onop wet, ekei pak kitail pahn kin nsensuwed de pwunod oh ekei rahn kitail pahn kin mworusala. Ahpw sang ni sapwellimen Siohwa sawas kitail kak uhdihsang medemedewe soahng kamworus kan oh ahneki meleilei. Kitail kak kamehlele me pali laud en ahnsou kitail pahn nsenamwahuki atail mour oh peren, pwehki kitail ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa oh kitail ese me e ketin kupwurperenki dahme kitail kin wiahiong ih.

20. Dahme ke men pousehlahte wiewia?

20 Kitail pousehlahte wia uwen atail kak koaros en dehr mweidohng atail kahpwal akan, soahng kan me wiawi mahs de atail sapwung kan en irekitaildihsang nsenamwahuki mour. Ni atail kin pwunod, Siohwa kak ketin sewesei kitail en kin meleilei. (Mel. 143:10) Kitail kak kilikilengwohng mour nan sampah kapw, ahnsou me soahng koaros me kitail kin medewe pahn kansenamwahu ong kitail. Ahnsowo, sohte mehkot ehu pahn kapwunode kitail. Oh kitail pahn pirida nimenseng koaros, pereperen papah atail Koht limpoako, Siohwa!

IA DUWEN OMW PAHN SAPENG?

  • Dahme kakete kahrehiong wahnpoaron Pohl en nsensuwed ekei pak?

  • Dahme sewese Pohl en papah Siohwa ni peren mendahki ekei pak e kin nsensuwed?

  • Dahme kitail kak wia ni atail kin nsensuwed de pwunod?

KOUL 34 Kekeid ni Lelepek

a WEHWEHN LEPIN LOKAIA KAN: Nan iren onop wet, kitail koasoakoasoia duwen aramas akan me kin nsensuwed de pwunod ekei pak. Met sohte dokedoke aramas me kin nsensuwed ahnsou reirei oh me anahne sawas sang toahkte.

b Mwein Pohl sohte kak kilang mwahu wasa. Oh ma e sohte kak kilang mwahu wasa, mwein e pahn apwal ong ih en ntinglahng mwomwohdiso kan, oh seiloak oh kalohk. (Kal. 4:15; 6:11) De Pohl kakete pwunod pwehki dahme sounpadahk likamw kan kin koasoiahki duwen ih. (2 Kor. 10:10; 11:​5, 13) Mendahki kitail sehse dahme Pohl uhdahn koasoakoasoia, kitail ese me met kin kapwunode ih ekei pak.

c Ekei ahd kan me pwarada wasaht kaidehn uhdahn adarail.

    Pwuhk kan en lokaiahn Pohnpei (1987-2026)
    Log Out
    Log In
    • Lokaiahn Pohnpei
    • Share
    • Me Ke Mwahuki
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Terms of Use
    • Privacy Policy
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Log In
    Share