MARCH 2-8, 2026
KOUL 97 Mour Kin Poahsoandahsang Mahsen en Koht
Pousehlahte Paiekihda Sapwellimen Siohwa Kaweid
ATAIL IREN PAHR EN 2026: “Meid peren irail me kin pohnese me irail anahne kaweid en Koht.”—MAD. 5:3.
DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI
Siohwa ketikihong kitail kaweid me kin kahrehiong kitail en ahneki nsenamwahu mehlel. Kitail pahn kilang dahme kitail anahne wia pwehn paiekihda.
1. Ia ekei soahng kan me kitail kin anahne? (Madiu 5:3)
SIOHWA kin ketin mwahngih dahme aramas akan kin anahne. Karasepe, kitail kin anahne mwenge, likou, oh wasahn kousoan. Ma kitail sohte ahneki soahng pwukat, kitail kakete mehla de atail mour pahn uhdahn apwalla. Siohwa ketin mwahngih me pil mie mehkot me kitail anahne. E ketikihong kitail anahn en esehla ih oh koapworopworki me e pahn ketin kaweid kitail. (Wadek Madiu 5:3.) Ma kitail men ahneki nsenamwahu mehlel, kitail anahne pohnese anahn wet oh pousehlahte kaitarala.
2. Ia duwen omw pahn karasahda ia wehwehn en “pohnese” omw “anahne kaweid en Koht”?
2 Ia wehwehn en “pohnese” atail “anahne kaweid en Koht”? Ni lokaiahn Krihk, lepin lokaiao kak wehwehki emen me kin peki sawas. Medewehla ohl emen me uhdahn semwehmwe. Eh likou kan tei oh e kin mwohd ni keilen ahl. E sohte kin kalapw mwenge, e kin mwohd pahn ketipin, oh nipwong e kin uhdahn pou. Aramas akan sohte kin tehk ih. Eri e kin pwang oh nsensuwed. E ese me e anahne sawas pwehn momourte oh kehlailda. Duwehte met, irail kan me pohnese me re anahne kaweid en Koht ese me re anahne sapwellimen Koht sawas nan arail mour. Eri irail kin men paiekihda kaweid me Siohwa ketikihong irail kan me poakohng.
3. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?
3 Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene mahs dahme kitail kak sukuhlkihsang lihen Penisia men me peki Sises en ketin sewese. Kitail pahn sukuhlki ia duwen atail kak kahlemengih ma kitail men Siohwa en ketin pousehlahte kaweid kitail. Mwuri kitail pahn koasoiapene mehn kahlemeng en Piter, Pohl, oh Depit, me kin koapworopworki Siohwa en ketin sewese irail.
IRAIR KESEMPWAL SILUH ME KITAIL ANAHNE
4. Dahme lihen Penisia men anahne sang rehn Sises?
4 Ehu ahnsowo, lihen Penisia men kohla rehn Sises. Nah serepeino kin “lokolongki ngehn suwed men me tiadahr powe.” (Mad. 15:21-28) Liho poaridi mwohn Sises oh peki sawas. E kasalehda irair kaselel kan ni eh kohla rehn Sises. Tehk ekei irair pwukat.
5. Irair dah kan me liho kasalehda, oh ia duwen Sises eh ketin mwekidki met? (Pil kilang kilel.)
5 Lihen Penisiao kasalehda aktikitik mehlel. Dahme kahrehda kitail kak ndahki met? Pwehki e sohte mworuskihla mwomwen Sises eh ketin sapeng ih. E karasahiong liho kisin kidi men me irail me kaidehn mehn Suhs kan kin kihdi nan imwarail. Dahme ke pahn wia ma Sises mahsanihong uhk met? Ke pahn nsensuwedkihla oh uhdi peki sawas rehn Sises? Kaidehn ih met me liho wia. E kin aktikitik. Oh pil mie mehkot me e wia. E pousehlahte peki Sises en ketin sewese ih. Dahme kahrehda e wiahki met? Pwehki eh pwoson Sises. Oh ni Sises eh mwahngihada me e ahneki pwoson kehlail, e pilada en sewese ih. Mendahki e mahsanih me e pekederdo pwehn sewesehte “sihpw salongala kan en wehin Israel,” Sises ketin kausasang ngehn suwedo rehn nein liho serepeino.
Lihen Penisiao anahne aktikitik, pekipek ni ngidingid, oh pwoson pwehn alehdi sawas me e anahne (Menlau kilang parakrap 5)
6. Ia duwen atail kak kahlemengih lihen Penisiao?
6 Ma kitail men paiekihda sapwellimen Siohwa kaweid, kitail anahne kahlemengih liho. Kitail anahne aktikitik oh pousehlahte peki Koht en ketin sewese kitail. Kitail pil anahne pwoson laud Krais Sises oh likih irail kan me e kin ketin doadoahngki pwehn kaweid sapwellime tohnpadahk kan. (Mad. 24:45-47) Siohwa oh Sises kin ketin kupwurperenki ni atail kin aktikitik, pousehlahte peki rehra sawas, oh ahneki pwoson. Ma kitail wia met, ira pahn ketin sewese oh kaweid kitail. (Pil kilang Seims 1:5-7.) Kitail pahn kilang ia duwen Siohwa eh kin ketin kaweid kitail oh ketikihda dahme kitail anahne pwehn nsenamwahu. Kitail pahn pil kilang dahme kitail kak sukuhlkihsang Piter, Pohl, oh Depit me pahn sewese kitail en paiekihda dahme Siohwa kin ketikihong kitail.
DUWEHTE PITER—POUSEHLAHTE ONOPKI MAHSEN EN KOHT
7. Dahme Sises mahsanihong Piter, oh dahme Piter pil anahne wia? Menlau kawehwehda. (Ipru 5:14–6:1)
7 Medewehla mehn kahlemeng en wahnpoaron Piter. Ih emen tepin mehn Suhs me esehda me Sises iei me Mesaiao. E ese me Siohwa me ketin doadoahngki Sises pwehn padahkihong aramas akan duwen mour soutuk. (Sohn 6:66-68) Mwohn Sises eh ketidahla nanleng, e kehkehlingkihong Piter: “Kamwenge nei kisin sihpw kan.” (Sohn 21:17) Ni lelepek, Piter kapwaiada kehkehlik wet oh Siohwa pil ketin doadoahngki pwehn ntingihada kisinlikou riau me wiahla kisehn Paipel. Ahpw Piter pil anahne pein onopki Mahsen en Koht. Karasepe, e kin onopki kisinlikou ko me wahnpoaron Pohl ntingihedier mwowe. Piter ese me ekei soahng kan me Pohl ntingihedi “apwal en wehwehki.” (2 Pit. 3:15, 16) Ahpw e pousehlahte onopki soahng pwukat. E pwoson me Siohwa pahn ketin sewese en wehwehki oh peikiong dahme e sukuhlkihdi.—Wadek Ipru 5:14–6:1.
8. Dahme Piter wia ni eh alehdi kaweid kapw sang rehn Siohwa?
8 Piter kadehdehda me e pwoson Siohwa sang ni eh peikiong kaweid me e alehdi. Karasepe, ehu rahno, Piter kilangada kaudiahl ehu oh tohnleng men ndaiong en kang mahn kan me kosonned en Moseso sohte mweidohng mehn Suhs kan ren tungoale. Pwehki Piter wia mehn Suhs, e pehm me e sapwung en wia dahme tohnlengo padahkihong. Nin tapio, Piter sapengki: “Soh, Maing Kaun, I sohte kak, pwehki I sohte kin tungoale mehkot me keinepwi oh samin nin duwen kosonned.” Tohnlengo eri ndaiong: “Ke dehier nda me soahng kan me Koht ketin kamwakeledahr me samin.” (Wiewia 10:9-15) Piter peikiong oh wekidala eh madamadau. Ia duwen atail ese met? Mwurin eh kilangada kaudiahl wet, ohl silimen kohla ni imwen Pitero. Irail nda me arail soumaso, Kornilius, men Piter en kohla tuhwong ih. Piter sohte kin pedolong nan imwen mehn liki men. Mehn Suhs kan kin wiahki mehn liki kan aramas samin kei. (Wiewia 10:28, 29) Ahpw ni Siohwa eh ketin kasalehiong Piter me E kupwurki aramas koaros en rong rongamwahwo, Piter mwadangete kapwungala eh madamadau oh peikiong Siohwa. (Lep. Pad. 4:18) E kalohk ong Kornilius oh tohnimweo oh perenki kilang irail koaros ar pwosonla Sises, alehdi ngehn sarawi, oh papidaisla.—Wiewia 10:44-48.
9. Soangen ahl riau dah me kitail paiekihda ma kitail onopki soahng kan me kakete apwal en wehwehki?
9 Duwehte Piter, kitail anahne kaukaule onopki Mahsen en Koht. Kitail kin kalapw wadek soahng kan me mengei en wehwehki. Kitail pil anahne kalaudehla atail ineng en onopki soahng kan me kakete apwal en wehwehki. Kitail men wiahda ahnsou oh men kalaudehla atail wehwehki Mahsen en Koht oh song en wehwehki soahng kan me kitail ele sohte ese mwoweo. Dahme kahrehda? Kitail kin paiekihda ni ahl riau: Keieu, kitail kin sukuhlki soahng kan duwen Siohwa me kin kalaudehla atail poakohng oh wauneki ih; oh keriau, met pil kin kamwakid kitail en padahkihong meteikan soahng kaselel kan duwen Samatailo nanleng. (Rom 11:33; Kaud. 4:11) En Piter mehn kahlemeng padahkihong kitail pil ehu mehn kasukuhl: Ni atail alehdi wekidekla kan ong atail wehwehki Mahsen en Koht, kitail anahne mwadang wekidala atail madamadau oh wiewia kan. Ihte ma kitail pahn wia met, eri Siohwa pahn kak ketin pousehlahte kaweid kitail oh kitail pahn kak papah ih ni lelepek.
DUWEHTE POHL—PWUHRIONG NAN MOUR KAPW
10. Nin duwen me Kolose 3:8-10 mahsanih, dahme kitail anahne wia pwehn kaperenda Siohwa?
10 Ma kitail men nsenamwahu oh mweidohng Siohwa en ketin kaweid kitail, kitail anahne wiahla soangen aramas me e kupwurki. Siohwa ketin kasalehiong kitail ia duwen atail kak wia met. (Wadek Kolose 3:8-10.) Met kin anahne ahnsou laud oh kehl pwehn wia met. Medewehla duwen Pohl. Ni ahnsou me e pwulopwul, e kin doadoahk laud pwehn kaperenda Koht. (Kal. 1:14; Pil. 3:4, 5) Ahpw e sohte uhdahn wehwehki ia duwen en kaudokiong Koht ni ahl pwung. Oh e sohte wehwehki me mehlelo duwen Sises. Pohl pil kin pohnmwahso, eri e sohte kin mwekid ni ahl ehu me kaperenda Koht. E koasoia me e “aklapalap.”—1 Tim. 1:13.
11. Wekidekla dahieu me Pohl anahne doadoahk laud pwehn powehdi? Menlau kawehwehda.
11 Mwohn Pohl eh wiahla Kristian men, e kin mwadang lingeringerda. Pwuhken Wiewia kasalehda me Pohl uhdahn kin lingeringer ong sapwellimen Sises tohnpadahk kan me kahrehda e kin ‘kamakamasak oh men kemehla’ irail. (Wiewia 9:1) Eri mwurin Pohl eh wiahla Kristian men, e kin doadoahk laud pwehn kaunda eh lingeringer. Oh e wiahla ohl emen me kin kanengamah oh kadek. (Ep. 4:22, 31) Pil ni Pohl oh Parnapas ara nanpwung suwedida, met kahrehda ira en “lingeringerda oh akamaida.” (Wiewia 15:37-39) Ni ahnsowo, Pohl sohte mwekid ni ahl me Koht kupwurki en wia. Ahpw e kin pousehlahte doadoahk laud pwehn wiahla soangen aramas me Siohwa kin ketin kupwurperenki.—1 Kor. 9:27.
12. Dahme sewese Pohl en pousehlahte wiahda wekidala kan?
12 Pohl kak wekila pwehki e kin aktikitik. (Pil. 4:13) Duwehte Piter, Pohl kin likih “kehl me Koht ketikihda.” (1 Pit. 4:11) Ekei pak, Pohl kin wiahda sapwung kan, oh e kin mworuskihla. Ahpw ni eh kin mworusala, e kin tamanda soahng mwahu kan me Semeo nanleng ketin wiadahr ong ih, oh met kin kakehlaka eh nanti laud en wiahda wekidekla kan oh kaperenda Siohwa.—Rom 7:21-25.
13. Ia duwen atail kak kahlemengih Pohl?
13 Kitail kak kahlemengih Pohl ni atail ese me sohte lipilipil ia uwen werei me kitail kin papahki Siohwa, kitail anahne pousehlahte kapwuhrasang mouren mahs oh pwuhriong nan mour kapwo me iei en kamwahwihala atail mour. Kitail pahn kin wiahda sapwung kan. Karasepe, kitail kakete lingeringerda de nda oh wia mehkot me sohte kadek. Ni met eh wiawi, kitail en dehr medewe me kitail solahr kak kaperenda Siohwa. Ahpw kitail anahne pousehlahte nantihong wiahda wekidekla kan. (Rom 12:1, 2; Ep. 4:24) Kitail anahne tamataman mehkot me uhdahn kesempwal. Ma kitail men pousehlahte kamwahwihala atail mour, kitail anahne mweidohng Siohwa en ketin kaweid kitail oh esehla mwahu ih.
DUWEHTE DEPIT—MWEIDOHNG SIOHWA EN KETIN PEREIUK
14-15. Ni soangen ahl dah kan me Siohwa kin ketin pere sapwellime aramas akan? (Melkahka 27:5) (Pil kilang kilel ni kahn iroir wet.)
14 Pwehn ahneki nsenamwahu mehlel, kitail pil anahne Siohwa en ketin pere kitail. Ni soangen ahl dah kan me Siohwa kin ketin pere kitail? Oh ia duwen atail kak tehk mwahu me kitail mweidohng en ketin pere kitail?
15 Nanmwarki Depit kamehlele me Siohwa pahn ketin pere ni ahnsou apwal akan. (Wadek Melkahka 27:5.) Ia duwen Siohwa eh kin ketin pere sapwellime aramas akan rahnwet? Siohwa kin ketin pere kitail sang emen de mehkot me kak kauwehla atail pwoson ih. E ketin inoukihda en pere atail nanpwungmwahu reh mehnda ma aramas akan song en kauhkitaildihsang en kaudokiong ih. (Mel. 34:7; Ais. 54:17) Sehdan, ngehn suwed kan, oh irail kan me kin kaloke kitail ahneki manaman. Ahpw Siohwa ketin sapwellimanki manaman laudsang irail. Mehnda ma irail kemeikitailla, Siohwa pahn ketin kaiaskitailda. (1 Kor. 15:55-57; Kaud. 21:3, 4) Siohwa pil kin ketin sewese kitail ni atail kin pwunod pwe kitail en dehr uhdihsang papah ih. (Lep. Pad. 12:25; Mad. 6:27-29) Oh Samatail limpoako ketikihong kitail riatail Kristian kan me kin kangoange kitail oh pil elder kan me kin padahki oh sewese kitail en pousehlahte kakehlaka atail pwoson. (Ais. 32:1, 2) Oh ni atail kin towehda mihting kan, kitail kin sukuhlki ekei ahl akan me kitail kak mweidohng Siohwa en ketin sewese oh pere kitail.—Ipru 10:24, 25.
Sister men rapahki sawas sang ni eh iang towehda mihting en mwomwohdiso rehn rie Kristian kan (Menlau kilang parakrap 14-15)
16. Ni soangen ahl dah kan me Siohwa kin ketin pere Depit?
16 Ni Depit eh kin peikiong Siohwa, Siohwa kin ketin pere oh sewese en wiahda pilipil pwung kan, oh Depit kin ahneki nsenamwahu. (Pil kilang Lepin Padahk 5:1, 2.) Ahpw ni Depit eh sapeikiong Siohwa, e kin lokolongki eh pilipil sapwung kan. Imwilahn met, Siohwa sohte ketikihsang soahng suwed kan me wiawi. (2 Sam. 12:9, 10) Ekei pak, Depit kin lokolok pwehki meteikan kin wia kauwe. Ni met eh wiawi, Depit kin padahkihong Siohwa eh kapwunod koaros oh Siohwa ketin pere ih. Ia duwen Siohwa eh ketin wia met? E ketin kansenamwahwih Depit sang ni eh inoukihong me e pahn ketin apwalih oh sewese en pehm sapwellime limpoak.—Mel. 23:1-6.
17. Ia duwen atail kak kahlemengih Depit?
17 Kitail kak kahlemengih Depit ni atail kin rapahki sapwellimen Siohwa kaweid ni atail wiahda pilipil kan. Kitail pil anahne tamataman me ni atail kin sapeikiong Siohwa, e sohte pahn ketin irehdi soahng suwed kan en wiawihong kitail pwehki atail pilipil sapwung kan. (Kal. 6:7, 8) Oh ni atail kin lelohng kahpwal pwehki kahrepe teikan, kitail kak padahkihong Siohwa duwen atail kapwunod koaros oh peki sapwellime sawas. Eri e pahn ketin kansenamwahwih oh sewese kitail en pehm sapwellime limpoak.—Pil. 4:6, 7.
POUSEHLAHTE LIKIH SAPWELLIMEN SIOHWA KAWEID
18. Dahme me tohto medewehki sapwellimen Koht kaweid, oh dahme kitail anahne wia ma kitail men Siohwa en pousehlahte kaweid kitail? (Pil kilang kilel kan.)
18 Atail iren pahr en 2026 koasoia: “Meid peren irail me kin pohnese me irail anahne kaweid en Koht.” Met uhdahn kesempwal rahnwet pwehn wia dahme Sises ketin mahsanih oh likih sapwellimen Siohwa kaweid. Dahme kahrehda? Pwehki aramas tohto rahnwet sohte kin kamehlele me re anahne Koht oh sapwellime kaweid. Oh me tohto teikan kamehlele Koht ahpw re pilada ren kaudokiong ni ahl me re mwahuki. Ekei kin koapworopworki kaweid sang aramas akan. Met sohte kin kahrehiong irail en nsenamwahu. Kitail en dehr kahlemengih irail. Ia duwen? Kitail anahne pousehlahte onopki Mahsen en Siohwa, pousehlahte sukuhlki ia duwen atail kak kasalehda irair kan me pahn kaperenda ih, oh peikiong oh mweidohng Siohwa en ketin pere kitail.
Kitail anahne pousehlahte sukuhlki duwen Siohwa, kasalehda irair kaselel kan me kin kaperenda ih, oh mweidohng en ketin pere kitail (Menlau kilang parakrap 18)a
KOUL 162 Ei Anahn en Esehla Koht
a WEHWEHN KILEL: sang nan kilel en mwoweo kin koapworopworki Siohwa en ketin kaweid ih sang ni eh onopki Kahn Iroir, kin kasalehda kadek ong meteikan pwehki e men wiahla soangen aramas me Siohwa kupwurki, oh kin rapahki sawas sang elder kan me kin ni limpoak kaweid oh kangoange ih.