1914 — Ukioq silarsuarmik uissuummisitsisoq

„1914-18-imi sorsunnersuup nunatut ikuallassimasutut nalerput ukiullu siornaniittut immikkoortippai. Inuppassuit inuunerannik suujunnarsitsivoq . . ., upperilluinnakkanik aserorterivoq, isummanik allanngortiterivoq neriuutaarulluinnartitsillunilu, piffissat marluk akornanni timikkut eqqarsartaatsikkullu ’itinersuarmik’ pilersitsisimavoq.“ — The Proud Tower — A Portrait of the World Before the War 1890-1914, Barbara Tuchman-imit.

„Oqaluttuaannanngungajalerpoq, sulimi inuit tuusintilippassuit ukiut 1900-kkut taakkua ajornartorsiornarluinnartut aallartilerneranni inuusuttuusimasut inuupput.“ — Atuakkamit 1914-imit, Lyn MacDonald-imit, 1987-imi naqiterneqartoq.

SOOQ ukioq 1914 soqutigissavarput? ’Siunissaq soqutigaara,’ immaqa oqarumassaatit, ’pereersut pinnagit.’ Nunarsuaq tamakkerlugu mingutsitsineq, ilaqutariittut inuunerup aseroriartornera, pinerluttuliornerit amerliartuinnarnerat, eqqarsartaatsikkut nappaatit suliffissaaleqinerlu eqqarsaatigalugit inuiaat siunissamut neriuuteqarpasinngillat. Inuppassuilli ukiup 1914-ip pingaaruteqarnera misissoreerlugu paasilerpaat siunissaq neriulluarfigissallugu pissutissaqarluartoq.

Ukiuni qulilikkuutaani Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mi nassuiarneqartarsimavoq ’eqqanaarnartup aallaqqaatai’ 1914-imi inuiaat misigisimagaat. Oqariaaseq tamanna inuiaat ajortumik aaqqissuussaanerata naggatissaa sioqqullugu pisussat pillugit Jesusip siulittuutaanut angisuumut ilaavoq. — Matîuse 24:7, 8.

Ullumikkut inuit ikittuinnaat 1914-imi pisimasut ilungersornartut suli eqqaamavaat. Inuit utoqqaat taakku nungussanerpat Guutip nunarsuaq aserorneqarnissaanit suli annaatsinngikkaa? Biibilip siuliuttuutai naapertorlugit tamatuma siorna nungussanngillat. ’Taamattaaq tamakku tamaasa takulerussigik,’ Jesus neriorsuivoq, ’taanna qanillisoq ilisimassavarsi. Ilumut oqarfigaassi: [kinguaariit] uku tamakku tamaasa naammassisinnagit nungussanngillat.’ — Matîuse 24:33, 34.

Sooq ukioq 1914 inuiaat oqaluttuarisaaneranni taama pingaaruteqartigisoq paasiniarlugu 1914-ip qeqqata tungaanut silarsuarmi pissutsit qanoq ittuusimanerat eqqarsaatigeriaruk. Tamatuma siorna kunngit soorlu russit kaasariat Nikolaj, tyskit kaasariat Wilhelm aamma Østrig-Ungarnimi kaasari Franz Josef pissaaneqartorujussuupput. Angutit taakkua tamarmik immikkut angutit 4 millioninit amerlanerusut sorsunnissamut piareersimasuutigisimavaat. Siuaasaalli isumaqatigiissuteqarsimapput Isumaqatigiissut Illernartoq-mik taasaminnik nalunaarutigalugulu Guutip namminneq pisinnaatikkaatik „inuiaqatigiit kristumiuusut“ ataasiusut naalakkersornissaannut.

The Encyclopædia Britannica naapertorlugu isumaqatigiissutip tamatuma „Europami naalagaaffiit imminnut atassuteqaqatigiinnerat 1800-kkut ingerlaneranni sunnersimaqaa“. Tamanna ikiortigalugu suleqatigiit demokratiskiusut assortorneqarsimapput kunngillu pisinnaatitaaffii Guutimeersorisat pingaartinneqarsimaqalutik. Kaasari Wilhelmip kaasari Nikolaj ima allaffigisimavaa: „Uagut kunngiugatta kristumiuulluta ataatsimik illernartumik qilammit tunniunneqartumik akisussaaffeqarpugut, tassa [kunngit pisinnaatitaaffiisa Guutimeersuut] atatinneqarnissaannik.“ Tamanna ima paasisariaqarpa Europami kunngit Guutip naalagaaffianut attuumassuteqartut? (Naleqqiuguk 1 Korintumiut 4:8.) Oqaluffeqarfiimmi kunnginut taakkununnga tapersersuisut? Taakku kristumiutut nassuerutaat piviusuua? 1914-ip kinguninnguagut apeqqutit tamakku akineqarput.

Augustimi tassanngaannarluinnaq

„1914-imi upernaakkut aasakkullu Europami malunnaqisumik eqqissinarpoq,“ taama naalakkersuisoq tuluk Winston Churchill allassimavoq. Taamani inuit amerlanersaasa siunissaq isumalluarfigaat. „1914-imi silarsuaq neriunnermik neriorsuutinillu ulikkaarpoq,“ Louis Snyder atuakkiamini World War I-imi allassimavoq.

Tuluit Nunaat Tysklandilu ukiorpassuarni pissaaneqarniussimapput. Oqaluttuarisaanermilli ilisimatooq G. P. Gooch atuakkiamini Under Six Reigns-imi ima nassuiaavoq: „Europami sorsunnissaq 1911-imut, 1912-imut 1913-imulluuunniit naleqqiutissagaanni 1914-imi ilimanarnerunngilaq . . . Taamani nunat taakkua imminnut attaveqarnerat aatsaat taama pitsaatigilersimavoq.“ Winston Churchill, 1914-imi Tuluit Nunaanni naalakkersuisoqatigiinnut ilaasortaasoq, oqarneratut „Tysklandi Tuluit Nunaattut eqqissinarpasitsigaa“.

Taamaattorli, 1914-imi junip ulluisa 28-anni Sarajevomi Østrig-Ungarnimut kaasarinngortussaq terlinganeerneqarluni toqutaammat, killingusaakkullusooq nuiarlussuaq erserpoq. Qaammat ataaseq qaangiummat kaasari Franz Josef Serbiamut sorsunnialerluni nalunaarpoq sakkutoorpassuarminullu nuna tamanna isaaffigeqqullugu. Taamaalinerani 1914-imi augustip ulluisa 3-anni unnuakkut, kaasari Wilhelmip peqqussinera malillugu, tyskit sakkutoorpassuisa tassanngaannartumik kunngeqarfik Belgia isaaffigaat akiuullutillu Frankrig ajorsartikkiartuaarlugu. Aqaguani Tuluit Nunaata Tysklandimut sorsulernini nalunaarutigaa. Kaasari Nikolajip russit sakkutoorpassui Tysklandimut Østrig-Ungarnimullu sorsunnissamut piareersaqquai. Iligiit Illernartut Europap kunngiisa nunavinni tamani toqoraateqatigiinnermik aallartitsinerat akornusersinnaanngilaat. Sulili uissuumminarnerungaartunik pisoqassaaq.

Juullimut qaangiussimassava?

Sorsunneqalernerata inuit isumalluarnerat millisinngilaa. Amerlasuut isumaqarput sorsunnerup silarsuaq pitsaanerusoq pilersissagaa, Europamilu sumi tamaani inuppassuit katersuupput sorsunneq tapersersorniarlugu. „1914-imi sorsunnerup navianaatai kialuunniit eqqarsaatiginngilai, sakkussanut tunngasuinnaat eqqarsaatigineqarput. . . . Kialuunniit innuttaaqatigiinnut ajunaarnersuaqarnissaa ilimaginngilaa,“ A. J. P. Taylor atuakkiamini The Struggle for Mastery in Europe — 1848-1918-imi allassimavoq. Arlallit siulittuutigaat sorsunneq qaammatialuit qaangiuppata qaangiutissasoq.

Europamiulli 1914-imi juullisiornerat sioqquteqalugu Schweizimit kujataaniittumit Belgiap sineriaa avannaaniittoq tikillugu, kilometerinik 700-nik isorartussusilik aattaqaqisumik sorsuffiulereersimavoq. Tamanna Sorsuffissuaq Killeq-mik taaneqarsimavoq, atuakkiortullu tyskip Herbert Sulzbachip 1914-ip ulluisa kingullersaanni allattaavimmini tamanna ima eqqartorsimavaa: „Sorsunneq amiilaarnaqisoq tamanna ingerlajuarpoq, naallu aallaqaataanni sapaatit-akunnialui qaangiuppata soraassangatinneqaraluartoq maannakkut soraarnissaa ilimananngivippoq.“ Europamilu sumiiffinni allani sakkutoorpaat russit, tyskit, Østrig-Ungarnimiut Serbiamiullu imminnut sorsullutik toqoraapput. Sorsunneq erniinnaq Europap avataanut ingerlaqqippoq, imavissuarnilu kiisa Afrikami, Kangia Qiterlermi Manerassuarmilu qeqertani sorsuuttoqalerpoq.

Ukiut sisamat qaangiummata Europa aserorneqarluinnarsimavoq. Tysklandimit, Ruslandimit, Østrig-Ungarnimillu tamarmik immikkut sakkutuut 1-2 millionillit akornanni toqutaasimapput. Allaallu Ruslandip kunngeqarnini 1917-imi bolchevikkit mumisitsinerisigut annaasimavaa. Europami kunnginut palasinullu taakkuninnga tapersersuisunut annilaarnerup angissusia! Ulloq manna tikillugu inuiaat oqaluttuarisaanerannik ilisimatuut suli tamanna tupigusuutigaat. Atuakkami Royal Sunset-imi Gordon Brook-Shepherd ima aperaaq: „Sooq naalakkersuisut aappariinnikkut kinguaariinnikkullu attaveqatigiissut tamarmillu kunngiussutsip atatinneqarnissaanik pingaartitsisut qatanngutiminnik toqoraanersuaq aallartissinnaavaat, ilamik nungutitaanerannik aniguisullu sanngiillisineqarnerannik kinguneqartumik?“

Kunngiitsuuffiup Frankrigip sakkutuuisa ilaat millionit sinnerlugit toqutaasimapput, kunngeqarfiullu Tuluit Nunaata sorsunneq sioqquteqalugu sanngiillisineqareersimasup sakkutuuisa ilaat 900.000-it sinnerlugit toqutaasimallutik. Katillugit sakkutuut 9 millioninit amerlanerusut toqutaasimapput, allallu 21 millionillit ikiligaasimallutik. Sorsoqataanngitsut toqutaasut pillugit The World Book Encyclopedia-mi ima allassimavoq: „Sakkutuujunngitsut qassit nappaatit, kaanneq pissutsilluunniit sorsunnermut atasut allat pissutigalugit toqutaasimanersut nalunaqaaq. Oqaluttuarisaanermik ilisimatuut ilaat isumaqarput sakkutuujunngitsut sakkutuullu toqutaasut amerlaqatigiittut.“ 1918-imi nunarsuaq tamakkerlugu inuit 21.000.000-it ’spaniamiut nappaataat’ toqqutigaat.

Allanngorluinnarneq

Sorsunnersuup kingorna silarsuaq allanngorsimaqaaq. Ilageeqarfiit kristumiuunerartut amerlasuut ilungersorlutik sorsunnermut peqataasimammata, aniguisut amerlasuut pakatsisinneqarlutik upperisarsiorneq tunuppaat guuteqannginneraalerlutillu. Allat pisuussutit nuannaarniutillu noqqaassutigilerpaat. Professori Modris Eksteins atuakkiamini Rites of Spring-imi allassimavoq 1920-kkunni ’inuulluarumatussuseq imminullu ajuutigineq malunnarnerungaalersimasut’.

„Sorsunnerup,“ professori Eksteins nassuiaavoq, „ileqqorissaarnermik najoqqutassat saassussimavai.“ Angutit upperisarsiornikkut, sakkutooqarnikkut naalakkersuinikkullu pisortanit ilinniartinneqarsimapput toqoraanersuaq tassaasoq ileqqorissuseq. Eksteins naapertorlugu tamanna tassaavoq „ileqqorissaarnermut juutinit kristumiunillu kingornussaasimasumut saassussineq soqqusaatsoq“. „Sorsuffissuarmi killermi,“ nangilluni oqarpoq, „arneriniartarfiit erniinnaq sakkutooqarfinni nalinginnaasunik ilaalersimapput . . . Angerlarsimaffinnittaaq ileqqorinnerup sukarutai qilerutaalu qilerussaarsimapput. Akilersilluni atortittarneq malunnartumik alliartorsimavoq.“

Aap, 1914 allanngorfiusimaqaaq. Silarsuaq pitsaanerusoq pilersimanngilaq, sorsunnerlu tassaasimanngilaq „sorsunnerit naggatissaat“ inuppassuit neriugisaagaluattut. Soorluli oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Barbara Tuchman nalunaarsimasoq: „1914 tikillugu taamaassorisat qiimmatsannartullu pakatsisinneqangaarnermit taarserneqarsimapput.“

Taamaattoq, 1914-imi ajunaarnersuarmik takunnittut ilaasa pisimasut tamakku annilaarutiginngilaat. Sorsunneqalinngikkallarmalli ’annikilliorfissaq siooranartoq’ ilimagisimavaat. Taakku kikkuuppat? Allallu ilisimanngisaannik sunik ilisimasaqarpat? (wD 1/5 92)

[Qupp. 5-mi ungalusaq]

1914-imi Tuluit Nunaanni isumalluarneq

Ukiut hundredilingajaat ingerlaneranni qeqertatta avataatigut immakkut akeqqanik takkuttoqarsimanngilaq. . . . Sinerissanut eqqissinartunut tamakkununnga siooranartoqarnissaq takorloorneqarsinnaanngingajassimagaluarpoq. . . . London aatsaat taama qiimatigalunilu iluatsissimatigigaluarpoq. Iliuuserisassat, takusinnaasassat tusarsinnaasassallu aatsaat taama amerlatigilersimagaluarput. Utoqqaat inuusuttulluunniit ilimaginngivissimagaluarpaat 1914-ip aallartilernera asseqanngitsoq tassaassoq ukiut aalajangersimasut naggatissaat.“ — Before the Lamps Went Out, Geoffrey Marcus-imit.