Taamani Sermernallarmat

„NAALAGAAFFIUP oqaluttuarisaanerani ajunaarnersuit ajornersaat.“ Canadami illoqarfiit immikkoortuini Ontariomi, Quebecimi New Brunswickimilu januaarip qaammataani silarlunnersua aviisimi The Toronto Star-imi taama allaaserineqarpoq. USA-mi præsidentip Bill Clintonip naalagaaffiit Maine New Hampshirelu, kiisalu Vermontip ilai naalagaaffiullu New Yorkip avannaa’tungaa ajunaarnersuaqarfiusutut nalunaarutigai.

Silarluk, ulluni tallimangajanni sermernarnersuaqartitsisoq, inuit 35-t ajunaarnerannik nassataqarpoq. Nalinginnaasumik nalunaaquttap-akunnerini marluinnarni serminnguuttumik siallertaraluarpoq, taamanili silaannaq kissartoq qutsinnerusoq silaannaap nillertup qulaaniittualersimavoq. Sialuk tukkaangami ingerlaannaq qerisarpoq, sunalu tamarmi centimeterinik arfineq-pingasunik issussusilimmik sermerpoq. Orpiit, innaallagissamut aqqutit tamakkualu napparutaat kiisalu sarfap sakkortuup aqqutaasa napparutaasa ilarpassui sermeq artulerlugu nallorput, amerlasuutigut ajortorujussuarmik kingunilimmik.

Quebecimi sarfap sakkortuup aqqutaasa napparussui sisammik sanaat hundredelikkuutaat stanniolimik sanaajusutullusooq nallorput. Angallattut ilaat annilaangasoq ima oqaluttuarpoq: „[Napparut] plastikkitut aqippasitsigaluni napiartortoq isiginnaarpara. Marlunngorluni qupivoq ammalortutullu iluseqalerluni, taavalu uppilluni. Innaallagissap aqqutai aqqusinermi sumi tamaaniipput. Napparut ataaseq napimmat tunuaniittut pingasut tamarmik uppipput.“

Sermernarnersuaqarnerani innaallagissap aqqutai katillugit 120.000 kilometerisut takitigisut, Nunarsuup kaajallannerata pingasoriaataatut takitigisut, nakkakaapput. Canadami inuit 3-4 millionit innaallagiaarullutillu kiassarneqarunnaarput, ilaallu sapaatit-akunnerini pingasuni sivisunerusumiluunniit taamaallutik.

Mainemi, guvernørip Angus Kingip ajornartoorluinnarfiuneragaani, inoqutigiit 200.000-it innaallagiaarupput. Guvernøri taanna ima oqarpoq: „Naalagaaffik tamanna ajunaarnersuarmit aatsaat taama ajortigisumit eqqorneqarpoq.“ George Pataki, New Yorkimut guvernøriusoq, ima oqarpoq: „Illoqarfiit arlallit sarfaqanngillat.“

Sankt Lawrencep kuussuata kujataa’tungaani innaallagissap aqqutaasa napparutaat 30.000-it silarlunnerani aserorneqarput. Nalunaaquttap-akunnerini 17-ini serminnguuttumik siallereersorlu Jim Kelly, naalagaaffiup New Yorkip avannarpasinnerusortaani kuussuup eqqaani najugalik, ima allappoq: „Igalaakkut itsuarsinnaajunnaarpugut. Igalaat kaniinnarsimanngillat, issusuumilli sermersimapput. Illorput kaajallallugu nipinik tusaasaqarsinnaavugut.“

Kelly ima nassuiaavoq: „Ungasissumi soorlumi tassa igerpallattoqartartoq. Bang! Nipaallisaraaq. Bang! Nipaallisaraaq. Bang, bang!“ Kingorna paasivaa tusaasinnaasimasatik tassaasut orpiit telefonillu aqqutaasa napparutaasa naperpallattarneri.

Aseruatiternerit kingorna tupinnaraluartumik pinngortitaq alianaalluinnarpoq. Annilaanngatigineqarpoq orpiit ahornit 20 millionit ajoquserneqarsimanissaat. Tamanna ahornsiruppiliorfinnut annertuumik annaasaqaataassaaq. Orpinnik ahorninik naatitsisartoq ugguarluni ima oqarpoq: „Orpiit massakkut allaanngillat qisuit nappaannakkat.“

„Sorsuffik alianaatsoq“

Taamatut qulequtserlugu Montreal, Canadami illoqarfiit annersaata tullia, aviisimi The Toronto Star-imi allaaserineqarpoq. „Soorlumi tassa aqqusernit qaartartumeerneqartarsimasut,“ tamaani najugalik oqarpoq. Missiliuutikannerneqarpoq Montrealimi eqqaanilu aserukkat koruunit milliardit marluk missaanni naleqassasut.

Bellevillemi Ontariomiittumi najugalik ima oqarpoq: „Soorlumi tassa atomimik sorsuuttoqarsimasoq. Suna tamarmi pujoralammit qaqortumit qallerneqarsimavoq. Amiilaarnaqaaq.“ Taassuma oqarneratut ’amiilaarnaannartumik kusanassuseqarpoq’.

Silarlunneranit sapaatip-akunnera qaangiuttoq hundredetuusintilikkuutaat suli innaallagialersorneqaratillu kiassarneqalinngimmata politiit inunnik qimarngussuilerput. Politiit ilaat ima aperisimavoq: „Inuit qimarngunissaannik kajumissaassavavut imaluunniit peqqussuteqarfigissavavut?“

„Qimarngussortariaqarput,“ akisussaasoq akisimavoq. „Mianersortumilli silatusaartumillu periaaseqarluni tamatuminnga peqqussuteqarfigisariaqarput.“ Oqaatsini ima ilasimavai: „Soorlumi tassa sorsuttoqartoq.“

Ajutuungajanneq

Montrealip ilarujussua sarfaqanngimmat aqqusinermi qulliit ikumanngillat, nunallu iluani qimuttuitsut matuneqarput. Ullormi anorersuarfiusumi kingullermi illoqarfiup innaallagissiorfiisa tallimaasut ilaat sisamat qamittoorput. Tamanna qanoq kinguneqarsinnaava?

„Ualinerani ilimanarsivoq Montreal tamakkerluni qamittoorluinnassasoq, imilersuinerlu unissasoq,“ Quebecimi naalakkersuisut siulittaasuat, Lucien Bouchard, taama oqarpoq. „Imeqarfiit marluk unittoorsimapput, taamaattumillu nalunaaquttap-akunnerinut marluinnarnut naammattumik imissaqarpoq.“ Kingorna inuit naneruusersulermata imissaqaratillu ajutoortoqariaannanngorpoq.

Sapaatit-akunneri marluk missaat qaangiuttut ajutoornissaagaluaq alla pinngitsoortinneqarpoq ataatsimeersuaarariat 1889-it Jehovap Nalunaajaasuisa Ataatsimeersuartarfianni Montrealimiittumi januaarip 24-ani katersuummata. Unnuap ingerlanerani Montreal 20 centimeterinit issunerusumik masannartumik apisimavoq, ataatsimeersuaararnerullu ullaa’tungaani paasineqarpoq ataatsimeersuartarfiup iigai qilaavilu innarlersimasut. Ualikkut ataatsimeersuaararnissaagaluaq taamaatinneqarpoq, ataatsimeersuaarariallu qinnuigineqarput angerlarlutik atisatik taarseriartoqqullugit uterlutillu ataatsimeersuartarfimmut suliartoqqullugit.

Nalunaaquttap-akunnerata ataatsip ingerlanerani kajumissutsiminnik sulisut nivaattanik, ikuttaatinik allanillu atortoqarlutik ataatsimeersuartarfiup qaliarujussua 7100 kvadratmeterisut annertussusilik aputaajarpaat. Aputaajarneqareermat paasineqarpoq qaliap ilaa 60 centimeterit sinnerlugit issussusilimmik sermeqartoq. Sermeq pilattuummik innaallagissamoortumik kipparissunngorlugu aggoriarlugu illup qaliata sinaatigut nakkartinneqartarpoq. Sermeq apullu 1600 tonsisut oqimaatsigisut piiarneqarput. Ataatsimeersuartarfik kingusinnerusukkut misissorneqarmat paasineqarpoq qilaavi inissaminnut utersimasut, qarmaanilu quppat matusimasut. Ernumanartuerummat sapaammi ullaap’tungaani ataatsimeersuaararneq nangeqqinneqarpoq.

Ikioqatigiipput

Piffissami qiianarlunilu masannartumi tamatumani inuit eqqugaanerat tamanna inuit ilaasa iluanaarniutiginiarsaraat. Aammali soorlu ukiuni hundredelinni siullerni taamaassimasoq inuit ilaat ’mikinngitsumik inussiarnisaarput’. (apustilit suliait 28:2) Romemi naalagaaffimmi New Yorkimiittumi aviisi Daily Sentinel Jehovap nalunaajaasorpaalui ikiuiartorsimasut pillugit ima allaaserisaqarpoq: „Angutit naalagaaffilersaarfimmi Watertownimiittumi katersuupput eqimattakkuutaarniarlutik, innersuunneqarpullu ilaasortat sorliit illuinik iluarsaassiartussasut. Aammali ikioriartukkamik eqqaamiuinik ikiuipput.“

Allaaserisami oqaatigineqarpoq ajornartoortunik ikiuiniarneq tamanna ’illoqarfinni Adamsimi, Potsdamimi, Malonemi, Ogdensburgimi, Plattsburghimi, Massenami, Gouverneurimi Ellenburgimilu sumi tamaani ingerlanneqartoq’. Kajumissutsiminnik ikiuisut angerlarsimaffinni nalunaaquttap-akunnialunnut naammattumik kiassaapput generatorit kissarsuutinut atassuserneritigut. Ajoraluartumilli silarluup kingorna 18-inik issilerpoq.

Sumiiffimmi ataatsimi Jehovap nalunaajaasorpaalui inunnut pulaaqattaartut politiinit tillinniaasorineqaleraluarsimapput. Nalunaajaasut sulerinertik nassuiarmassuk politiit ilaata oqaluttuuppai ataatani Montrealimiittoq nalunaajaasuunngikkaluarluni Jehovap nalunaajaasuinit ikiorneqarsimasoq. Ataatami ikiorneqarsimanera pillugu ernerata nalunaajaasut qutsavigai.

Montrealip kujataa’tungaani „taartup pingasunik teqeqqulia“-nik taaneqartartumi illoqarfiit 100-t ingasannermik eqqugaapput. Illoqarfiit taakku silarluup kingorna ullut qulit qaangiunneranni suli sarfalersorneqalersimanngillat. Amerlasuut qaammat ataaseq sinnerlugu innaallagiaqanngillat. Tamaani najugaqartut Jehovap Nalunaajaasuisa immikkoortortaqarfiannit Torontop eqqaaniittumit isumagineqarput. Ilaatigut qullermut uulia, batteriit qaammartartullu agguaassisarfiusumut assartorneqarput tassanngaanniillu pisariaqartitsisunut agguaanneqarlutik.

Aammattaaq kristumiut utoqqaanertat oqaluussisartut tamaaniittut pisariaqartitaannik paasiniaanissaat isumagineqarpoq. Utoqqaanertat eqimattat sapaatip-akunnerata ataatsip ingerlanerani ilagiinnut aqqanilinnut pulaaqattaarput qiimmaallannartumillu ataatsimiisitseqattaarlutik. Ataatsimiinnerni tamakkunani najuuttut anersaakkut nakussatsinneqartaqisut angerlarusukkunnaartarpulluunniit. Ataatsimiinnerit kingorna sivisuumik tamaaniiginnartarput oqaloqatigiillutik. Allat qanoq nalaataqarsimanerat tusartarpaat katerisimaarnertillu nuannisaatigalugu. Anorersuup kingorna sapaatit-akunnerini tulliuttuni ataatsimiinnerit aatsaat taama aalajangersimatigisumik najuuffigineqartarput.

Qisuttortakkamik kissarsuutillit imaluunniit innaallagissiorsinnaasumik generatorillit angerlarsimaffimminni kiassarneqanngitsunik inisimasoqarput. Jehovap nalunaajaasuisa ilarpassui 20-t tikillugit inisimasoqarsimapput. Aammattaaq innaallagiaaruttoorfiunngitsumiittut ilarpassuisa angerlarsimaffitik eqqugaasunut ammatippaat. Assersuutigalugu, Jehovap nalunaajaasui Sept-Îlesimi, illoqarfimmi „taartup pingasunik teqeqqulia“-nit 800 kilometerit missaannisut ungasitsigisumiittumi, najugallit ilaqutariinnik 85-inik inisimasoqarput.

Jehovap nalunaajaasui ungasissumi, soorlu Rimouskimi, najugallit qisunnik aggueriarlutik eqqugaasunut nassiussipput. Ilaat qisunnut aggukkanut allassimaffinnik allattuipput. Oqaluussisartup ataatsip qisunnik pissarsiami ilaannik sanilini nalunaajaasuunngitsoq tunisimavaa, tunniussaasalu ilaanni allassimaffik tugsiaut 55:17 allassimavoq, imaattoq: ’Jehovap annaakkumaarpaanga.’ Qisumineq tigumiarlugu qummut qiviariarluni oqarsimavoq: „Jehova, qujanaq.“

Tamakkua tamarmik sumik ilinniarfigineqarsinnaappat?

Innaallagissamik pilersuinerup taama ajornanngitsigisumik unittoorsinnaanera, qanorlu tamatuminnga pinngitsuuisinnaanngitsiginertik, inuit ilarpassuisa annilaarutigaat. Angut ataaseq ima oqarsimavoq: „Nutaamik illuliulerutta pinngitsoornata qisuttortarissamik kissarsuuserlugulu, generatorilerlugulu . . . gassitortumik kissarsuusissavarput.“

Silarlunneranit sapaatit-akunneri arfinilingajaat qaangiuttut oqaaseqartartut ilaat kingumut qiviarluni ima oqaaseqarpoq: „Suna tamarmi taartuinnaavoq, suna tamarmi sermiinnaavoq eqqarsarnissamullu piffissaqaqaluni, taamaaliornissarmi TV qaminngagaangat ajornannginnerusarpoq.“ Taava ima oqarpoq: „Pinngortitarsuup nukiinut qanoq akiiuussinnaanngitsiginerput paasillugu tupannaqaaq.“

Pinngortitsisup siornatigut silarsuarmik peersitsereersimanermisut pissutsit aaqqissuussaanerannik matuminnga peersitsinissami kingorna nunarsuaq tamakkerlugu paratiisinngortissallugu neriorsuutaa Biibilimik atuartartut eqqarsaatigaat. (Matîuse 24:37-39; 2 Pîtruse 2:5) Nukiit taamanikkussamut atorsinnaasani Guutip innersuussutigai ima aperaluni: „Illit nittaallat pilersarfianniissimavit nataqqornallu peqqumaatit takusimallugit? Tamakku piareersimatittarpakka ullussanut perlussiulerfissanut sorsulerfissanullu.“ — Job 38:22, 23. (gE 22/8 98)

[Qupp. 17-mi assiliartaq]

Sarfap sakkortuup aqqutaasa napparussui stanniolimik sanaajusutullusooq nallorput

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Ajutoornissarsuugaluaq pinngitsoortinneqarpoq kajumissutsiminnik sulisut aput sermerlu ataatsimeersuartarfiup qaliaanit piiarmatigik

[Qupp. 18-mi assiliartaq]

Qisuit silarlummit eqqorneqartut ikummatissaat