Kukitit paarilluarpigit?

ITERITSI!-P SVERIGEMI ILANNGUTASSIORTUANIT

QANOQ qisuariassagaluarpit aperineqartuuguit kukitit takusinnaanerlugit? Nuannaarlutit kukitit paarilluakkatit takutissagaluarpigit, imaluunniit assatit tununnut toqqupallassagaluarpigit? Immaqa pissutissaqarluarlutit kukitit allanut takutikkusunngilatit. Immaqa kusanarpianngimmata, immaqa kimmartarneri pissutigalugit. Kukiit sananeqaasiat tupinnartoq ilisimasaqarfiginerulerutsigu kukivut pingaartinnerulersinnaavavut paarilluarnerorusulerlugillu.

Kukiit cellinit toqungasunit manngertigussimasunit, proteinimik ipiutaasaasumik keratinimik taaguutilimmik imaqartunit, piupput. Kukiit talliartortarnerisa sukkassusii inussamit inussamut inummillu inummut assigiinngiiaarput. Nalinginnaasumik qaammammut 3 millimeterimik tallisarput. Kukiit qiortarneqartanngitsut takisoorujussuanngorsinnaapput. Guinness Rekordbog 1998-imeersoq naapertussagaanni angutip Indiamiup kukini assammini saamerlermiittut qiortarnaveersaarsimavai ataatsimut 574 centimeterisut takissuseqalersillugit. Kullumini kukia 132 centimeterisut takissuseqalersimavoq.

Isumatuumik piliat

Kukik takuinnarlugu allamik ilaqanngitsutut isikkoqarpoq. Taamaattumik immaqa tupaallassaatit tusarukku annerusunik ersitsunik arlalinnik minnerusunillu arlalinnik ersinngitsunik ilaqartoq. Kukiup sananeqaasia misissoriartigu.

1. Kukik. Saattoq manngersoq nalinginnaasumik kukimmik taaneqartartoq marlunnik ikiariissitaavoq. Taakkunani marlunni cellit katitigaaneri assiinngillat, cellillu assigiinngitsumik sukkassusilimmik alliartortarput. Kukik qalleq manissuuvoq, allerli amermi kukiup tunngavigisaani kigganut naapertuuttunik quassuusartaqarluni. Quassuusat tamakku inummit inummut assigiinngillat inuullu kinaassusersinissaanut atorneqarsinnaallutik.

2. Kukiup qaqornersaa (Lunula). Qaqornersaq tamanna qaammatitut affartut isikkoqarpoq. Qaqornersaq ersittuaannanngilaq. Kukik manngumini ipiutaasanit uumassusilinnit annikitsunnguanit, matriximik taaneqartartunit, talliartortarpoq, tamannalu kukiup pingaarnersaraa. Qaqornersaq matrixip isorlersaraa tassaallunilu kukiup uumassusillip takussaasortaa. Kukiup sinnera cellinit toqungasunit piuvoq.

3. Kukiup sinaa, ataani saneraanilu. Ameq tamanna kukiup sinerpiaaniinngilaq, qullungallunili kukiup talliartorfia matusimallugu. Ameq qullungasoq tamanna kukiup sinaanut illersuutaallunilu najummisuuvoq.

4. Eponychium. Ameq qullungasoq kukiup mannguanut killeqarsorinartoq. Tamanna ilaannikkut taaneqartarpoq kukiup sinaakkutaanik.

5. Kukiup sinaakkutaa. Kukiup sinaakkutavia tassaavoq eponychiumip tapertamernga tamatuma ataaniittoq. Tamanna tassaavoq ameq toqungasoq kukiup qaavanut nippussimasoq.

6. Kukiup isua. Kukiup ilaa inussat nuuanni talliartortoq.

7. Hyponychium. Kukiup isuata ataatungaaniippoq. Ipiutaasaq tamanna imermik pitarneqarsinnaanngilaq kukiullu tunngavianut aseruuttoornissamut illersuutaalluni.

Kukiup iluaqutissartai

Kukiit sorpassuarnut atorneqarsinnaapput, soorlu kuminnermut. Appelsiinamik qalipaajaanermi, qilerussaariniarnermi pussukumiarnartunilluunniit suliaqarnermi iluaqutaasarput. Aammattaaq kukiit inussat nuuinik misikkarissunik illersuisuullutillu najummisuupput.

Kukiit takujuminassutsimut pingaaruteqarnerat puiorneqassanngilaq. Inuttut eqqiluisaartuunermut eqqiluisaartuunnginnermulluunniit takussutissaasinnaasarput. Ussersoraangatta inuit ilaasa kukivut malugisarpaat; isumagilluagaappata takujuminartissinnaavaat. Kukeqanngitsuugutta ulluinnarni inuunitsinni amigaateqarluinnassagaluarpugut, assavullu ilaannakuusutut isikkoqassagaluarput.

Eqqortumik suliarisaraanni nukittunerussapput

Kukiit timitta tupinnangaartup ilagimmagit eqqortumik paarineqarlutillu pineqartariaqarput. Kukikkut sualuttumik ajoquteqaraanni nakorsiartariaqarpoq. Oqartoqartarpoq kukiit misissornerisigut nappaatit ilaat paasineqarsinnaasut.

Kalkitornerulernikkut vitamiinitornerulernikkulluunniit kukiit nukittunerulersinneqarsinnaappat? Professori Bo Forslind, kukinnik immikkut ilisimasalik Karolinska Sjukhusetimi Stockholmimiittumi atorfilik, Iteritsi!-mut ima oqarpoq: „Tamatumunnga takussutissaqanngilaq. Kukiit pissusissamisoortut kalkeqassusiannik misissueqqissaarnerup takutippaa immannguaannaq kalkeqartut.“

Uppernarsarneqarsinnaasumik kukinnik nukittunerulersitsillunilu ’eqaannerulersitsisartoq’ tassaavoq imeq. Eqqaaneqareersutut kukiit keratinimik imaqarput. Ipiutaasat keratiniusut tamakku tasisuasuussappata imeq pisariaqarpoq. Professori Forslind ima assersuuteqarpoq: „Kukimineq qiugaq qiuinnarlugu qituttuusarpoq, aqaguanili panersimasarpoq manngertissimasarlunilu.“ Isugutaap kukiit tasisuasuutillugillu nukittuujutittarpai. Isugutalli tamanna suminngaanneertarpa? Kukik pitarneqarsinnaanngitsutut ikkaluarluni pitarneqarsinnaavoq. Isugutak kukiup tunngavianit kukik pitarlugu kukiup qaavanut pisarpoq, tassanngaanniillu aalanngortarluni. Kukiit nukittujuaannartinniarlugit panerpallaartunngoqqunagillu qanoq iliortoqarsinnaava? Professori Forslind ima oqarpoq: „Kukiit ullut tamaasa uuliamik tanittassallugit pitsaasuuvoq.“

Talliartorneri isikkuilu

Kukik matriximit (mannguminit) alliartortarmat kukiup ilaa tamanna immikkut isumagineqartariaqarpoq. Akuttunngitsumik matrixi crememik uuliamilluunniit tagiartortaraanni kukimmut iluaqutaassaaq. Pitsaasuuvortaaq kukiit atai uuliamik kuseriartassallugit, kukinnik panernaveersimatitsisarmat.

Kukinnik agiaariaaseq qiortaariaaserluunniit kukiit nukittuujunissaannut sanngiitsuunissaannulluunniit aalajangiisuuvoq. Siunnersuutigineqarpoq kukiit saneraannit qeqqata tungaanut agiartarnissaat. Isui peerlugit agiaraanni kukik sanngiillisarpoq. Kukik nuungajuttunngoraluarluni sanngiillisarpoq, saneqqamigut akkersimaneqarunnaarami. Naatsuninngooq nukittuunik kukeqalerumagaanni kukiit saneqqamikkut 1,5 millimeterit missaanni tallisittariaqarput, taavalu inussat nuuisa qaarajunneri malillugit agiarlugit.

Arnat ilaat takisuunik kukeqarusuttarput. Mianersorfissaqarporli. Kukiit takivallaarunik pisariaqanngitsumik malugeqqajaaneqarsinnaapput ulluinnarnilu suliassanik suliaqarniarnermi akornutaasinnaallutik. Kukiit takissusissaat sianisuumik isumaqarfigigukku iluaqutigissavatit allanullu pitsaasumik takkorliutissaatit.

Immikkut ilisimasallit naapertussagaanni kukiit inngigippallaamik atortoqarluni salinneqanngisaannassapput. Taamaalioraannimi hyponychium, ipiutaasaq kukiup ataaniittoq, innarlerneqarsinnaavoq. Ipiutaasaq tamanna kukiup ataanut illersuutaavoq. Innarlerneqarpallu kukik tunngavimminit kaanngariartulersinnaavoq aseruuttoorlunilu. Børstit qituttunnguit atorlugit kukiit salittarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Kukiit nukittuut peqqissullu kingornuttakkanit aallaaveqarsinnaapput. Taamaammat inuit ilaat nukittuunik tasisuasunillu kukeqarput ilaalli panertunik siggilasunillu kukeqarlutik. Kukitit qanorluunniit ikkaluarpata isikkorissarsinnaavatit naammattumik suliarisarneratigut. Kukiup sananeqaataanik, ingerlaasianik eqqortumillu suliarinissaanik ilisimanninnikkut, ilisimanninnermillu tamatuminnga atuinikkut, pitsaasunik angusaqartoqarsinnaavoq.

Kukiit timitsinnut ilaapput tupinnartut. Sananeqaasiat ingerlaasiallu tunuliaqutaasup isumatussusianut takussutissaapput. Ukiorpassuit matuma siorna Kunngi Davidip maniguulluni Pinngortitsisoq ima nersorsimavaa: „Qutsavigissavakkit pinngortitaagama tupinnangaartumik, suliatit tupinnangaarput — tamanna nalunngilluinnarpara.“ — Tussiaat 139:14. (gE 22/5 98)

[Qupp. 19-mi diagrammi]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

1. Kukik.

2. Kukiup qaqornersaa (Lunula).

3. Kukiup sinai, ataani saneraanilu.

4. Eponychium.

5. Kukiup sinaakkutaa.

6. Kukiup isua tunnganngitsoq.

7. Hyponychium.

8. Kukiup matrixia (manngua).

9. Kukiup tunngavia.