Silarsuaq qimerloorparput

Inuusuttuaqqat angajoqqaajulluartunik takorluugaat

Inuusuttuaqqat angajoqqaajulluartunik takorluugaat qanoq ittuuppat? Tamanna paasiniarlugu Scott Woodingip, atuarfimmi siunnersuisartup psykologillu, inuusuttuaqqat 600-nit amerlanerusut apersorsimavai. Angajoqqaanik maleruutiasunik pingaartitsinissaat Woodingip ilimagisimagaluarpaa, taamaattumik akissutaannut tupaallassimavoq. Tamarmik oqarsimapput kissaatigalugu angajoqqaat „naapertuilluartuussasut, asannittuussasut (kissaatigigaluarpaat ima oqarfigineqartarnissartik: ’Asavakkit’), quiasaarumatuussasut maligassaminnillu pitsaasumik maligassiuissasut,“ aviisimi The Toronto Star-imi allassimavoq. Woodingip aamma paasisimavaa inuusuttut kissaatigigaat akisussaassutsimik misigilernissaminnik angajoqqaamik ikiussagaatik. Eqqunngitsumik iliorsimagaangamik naveerneqartarnissartik naatsorsuutigaat. Inuusuttut tamanit pingaarnerutillugu oqaatigaat kissaatigalugu angajoqqaamik piffissaq annertunerusoq ilagalutik atortassagaat.

Niviugak pisariuminaatsoq

Sooruna taama niviukkat pisariuminaatsigisut? Attuliivillugillu sooq tingeriataartarpat? Qarasaani ipaasarujussuarmik taaneqartartoq tamatumunnga pissutaavoq. Taanna tassaavoq celli amitsunnguaq niviukkap qarasaata ilaaniittunut elektriskimik — kemiskiunngitsumik — attaveqartartoq. Qarasaata ilaa niviukkamik pissigartitsillunilu tingititsisartoq sarfamit elektriskiusumit sukkasuumik aallartinneqartarpoq. Sekundip aggornerisa tuusintilikkuutaat arlaqanngitsunnguit ingerlanerinnaanni navianartumit qimagutipallassinnaavoq. Uagut inuit sekundip sisamanngorlugu aggornerisa ilaata ataatsip ingerlanerani isitta takusaanut assapput qisuariartarpoq. Niviukkat pillugit ilisimasaq tamanna tunngavigalugu Sussex-universitetimi Englandimiittumi ilisimatuut neriuutigaat sullinernut toqunartumik niviukkap qisuariartaasianik arriillisitsisartumik ineriartortitsinissartik, Londonimi aviisi The Times nalunaarpoq.

Utoqqaat isumatsassimasut

„Isumatsassimaneq utoqqarni inuusunnerusunit allaanerusumik malunniuttarpoq,“ Jornal do Brasil-imi allassimavoq. Isumatsassimaneq taama ittoq annilaanganermik ernumanermilluunniit ersiuteqarani „sianissutsikkut — eqqaamasinnaassutsikkut, aalajangersimasumik aallussisinnaassutsikkut eqqarsarsinnaassutsikkullu — amigaateqarnermik malunnaateqarpoq“. Professori Paulo Mattos Rio de Janeirop Federal University-aneersoq naapertussagaanni „utoqqaat isumatsassimasut soqutaanngitsunut ingasattumik imminnut pisuutinniartarput. Sammisartakkatik, siornatigulluunniit nuannarisatik, soqutigiunnaartarpaat,“ soorlu allanik oqaloqateqarneq. Pissutsit taama ittut utoqqalinerup ilaatut kukkusumik ilaannikkut isumaqarfigineqartarput, nalunaarusiami oqaatigineqarpoq. Ileqqukkut allanngornerit taama ittut malugisinnaassagaanni isumatsassimanerlu paasisinnaassagaanni dr. Mattosip oqarneratut „pingaartorujussuuvoq utoqqaat qanigisat attaveqarfigiuassallugit“.

Aak atornagu nakorsartinneq

„Nappaatinut aak aqqutigalugu tunillaattartunut ersineq aalersuutissamillu amigaateqartuarneq pissutigalugit ajornanngikkaangat aalersuinerup annikillisinneqarnissaa annertuumik suliniutigineqarpoq,“ aviisimi The Globe and Mail-imi allassimavoq. Aak atornagu pilattaassagaanni allatulluunniit suliarinnissagaanni aap katanneqartup sapinngisamik annikitsuutinnissaa pisariaqarpoq, „suliarinneriaatsillu taamatut sunniuteqartartut Jehovap nalunaajaasuinik passussinermut atatillugu ineriartortinneqarsimapput,“ aviisimi allassimavoq. Dr. James A. Robblee, University of Ottawa Heart Institutemi, napparsimmaviit aalersuinatik pilattaanissamik neqerooruteqartorpassuit ilaanni, nakorsaq ilisimajunnaarsitsisartoq, nassuerpoq: „Isumaqarpunga taakkua [Jehovap nalunaajaasui] pisuullutik aalersuinertaqanngitsumik pilattaanissaq assut eqqumaffigilersimagipput.“