Suliffissaaleqinersuaq

ITERITSI!-P ITALIAMI ILANNGUTASSIORTUANIT

Suliffissaaleqineq nunat suliffissuaqarfiusut ilarpassuini ajornartorsiutaalluinnarpoq — nunanilu ineriartortinniakkani isumakuluutaaqaaq. Suliffeqarfinnik siornatigut isumannanngitsutut isigineqarsimagaluartunik eqquisimavoq. Inunnik hundredemillionilikkuutaanik eqquisimavoq — ilarpassui anaanaasut ataataasullu. Italiamiut 66 procentiinut tassaalersimavoq ’siooranartut annersaat’. Inuttut atugarisatigut ajornartorsiutinik nutaanik pilersitsisimavoq. Inuusuttut ikiaroornartunik sammisaqartalersimasut ilarpassuisa ajornartorsiutaannut pissutaaqataavoq. Inunnik millionilikkuutaanik sinissaarutitsisarpoq, allanillu millionilikkuutaanik immaqa eqqueriaannaalluni . . .

SULIFFISSAARUNNISSAQ qularnanngitsumik „nalitsinni aarleqqutigineqartut annersaraat,“ aningaasaqarnikkut ineriartortitsiniarnikkullu suleqatigiiffik (OECD) taama nalunaarpoq. „Tamatuma annertussusia kingunerilu naluneqanngillat,“ EU-kommissioni nalunaarpoq, kisianni „iliuuseqarfiginiarnissaa ajornakusoortorujussuuvoq“. Immikkut ilisimasallit ilaat ima oqarsimavoq: „Tassaavoq aliortugaq utertoq Nunavitoqarsuullu (Europap) aqqusernini ersiortitsisoq.“ Nunani EU-mut ilaasortaasuni suliffissaaleqisut ullumikkut 20 millionit missaanniipput, 1994-imilu oktobarimi Italiaannarmi suliffissaaleqisut 2.726.000-iupput. Taamanilu Danmarkimi suliffissaaleqisut 310.000-iupput. EU-kommisæri Padraig Flynn naapertussagaanni „suliffissaaleqinermik aaqqiiniarneq inuttut atugarisatigut aningaasaqarnikkullu unamminiarnartuutitatta pingaarnersaraat“. Illit suliffissaaleqiguit suliffivilluunniit annaanissaanik aarlerinartoqarpat taava nalussanngilat tamatuminnga annilaanngateqarluni qanoq ittoq.

Suliffissaaleqinerli Europaannarmi ajornartorsiutaanngilaq. Aamma Amerikap nunataani tamani atuuppoq. Afrika, Asia Kangialuunniit tamatumannga eqqunngitsoorneqanngilaq. Aammattaaq Europap kangiani nunat ukiuni kingulliunerusuni suliffissaaleqinermik assut ajornartorsiuteqalersimapput. Suliffissaaleqineq sumi tamaani assigiimmik eqquisanngilaq. Aningaasaqarniarnermilli immikkut ilisimasallit naapertussagaanni Europami Amerikamilu avannarlermi suliffissaaleqisut procentiat ukiunit qulikkaanit qaangiutereersunit siunissami annerujuarallassaaq.a Aningaasaqarniarnermik immikkut ilisimasallip Renato Brunettap oqarneratut ’inuit amerliartuinnartut suliakippallaarnerat suliffissallu pitsaassutsimikkut ajorsiartuinnarnerat’ pissutsinik ajornerulersitsipput.

Suliffissaaleqinerup pileriartuaarnera sivisooq

Suliffissaaleqinerup aningaasarsiorfiit tulleeriiarlugit eqqorsimavai: siullermik nunalerineq, maskiinanik atuinerulerneq suliffissaarutitsisimammat; taava suliffissuaqarneq, 1970-kkunniilli ikummatissaqarnikkut ajornartorsiorfiusarsimasoq; ullumikkullu kiffartuussineq — niuerneq ilinniartitaanerlu — siornatigut isumannanngitsutut isigineqarsimagaluartoq. Ukiut 20-t matuma siorna suliffissaaleqinerup 2 imaluunniit 3 procenti qaangerpagu uippalliutigineqarsimassagaluarpoq. Ullumikkulli nunami suliffissuaqarfiusumi suliffissaaleqinerup 5 imaluunniit 6 procenti ataassimappagu ajunngitsumik ingerlasoqarsinnaasarpoq, nunallu suliffissuaqarfiusut ilarpassuini suliffissaaleqineq suli annerujussuuvoq.

Suliffissaaleqisoq nunani tamalaani sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffissuat (ILO) naapertussagaanni tassaavoq inuk suliffeqanngitsoq, suliffeqarusukkaluartoq iliuuseqarlunilu suliffissarsiortoq. Taavami aalajangersimasumik ulloq naallugu suliffeqanngitsut imaluunniit sapaatip-akunneranut nalunaaquttap-akunnialunnguaannarni sulisartut? Ullup affaani suliffeqarneq nunamiit nunamut assigiinngitsumik nalilerneqartarpoq. Nunat ilaanni inuit suliffeqanngikkaluartut suliffilittut naatsorsuunneqartarput. Nassuiaatit erseqqilluanngitsut pissutigalugit kikkut suliffeqannginnersut aalajangeruminaattarpoq, taamaattumillu kisitsisitigut paasissutissat ilumoortup ilaannaanik takutitsisarput. „Naak [nunani OECD-mut ilaasortaasuni] suliffissaaleqisut amerlassusiat pisortatigoortumik 35 millioniugaluarluni suliffeqanngitsut amerlassusiviannik qulaarinngilaq,“ Europami misissuisimanerni nalunaarusiaq taama paasititsivoq.

Suliffissaaleqinerup akia annertooq

Aap, kisitsisit pissutsinik piviusunik tamakkiisumik takutitsinngillat. „Suliffissaaleqineq aningaasatigut inuttullu atugarisatigut akisoorujussuuvoq,“ EU-kommissionimit taama nalunaartoqarpoq, tamatumunngalu pissutaaginnanngillat ’suliffissaaleqisunut tapersiissuteqartarnikkut aningaasartuutit, aammali suliffissaaleqisut suliffeqartuugunik akileraarutigisartagassaraluannik annaasaqartarneq’. Suliffissaaleqisunut tapersiissutitigut aningaasartuutit qaffakkaluttuinnarput, naalakkersuisunuinnaanngitsoq aammali suliffeqartunut, akileraarnerusariaqarneq pissutigalugu.

Suliffissaaleqineq asuli oqalunnerinnaanngilaq. Angutinut, arnanut inuusuttunullu inuttut atugarisatigut inissisimaffinnit tamaneersunut inuttut annertuumik eqqorneqarnerit pineqarputtaaq. Ajornartorsiuterpassuit ’ullunut kingullernut’ makkununnga ilisarnaataasut saniatigut suliffissaaleqineq nanertuutaasinnaavoq oqimaatsorujussuaq. (2 Timûtiuse 3:1-5; sarĸúmersitat 6:5, 6) Ingammik sivisuumik suliffeqarsimanngikkaanni kingorna suliffissarsinissaq ajornakusoorsinnaasorujussuusarpoq. Ilaat ajoraluaqisumik sulisussarsiarineqaqqinngisaannartarput.b

Psykologit nalunngilaattaaq suliffissaaleqisut amerliartuinnartut isumakkut ajornartorsiuteqalersartut, misigissutsikkut aalajasunngortarlutik, pakatsinermik nanertisimassuteqalersarlutik, ilaguutiinnalertarlutik imminnullu ataqqissuseeruttarlutik. Pilersuisup meerallip suliffini annaagaangagu taassumunnga ajortorujussuusarpoq. Silarsuaallusooq tamarmi aserortarpoq. Toqqissisimajunnaartarput. Immikkut ilisimasallit allaat maluginiarsimavaat ’ernumaneq siusissukkut ersertartoq’ suliffimmik annaasaqariataarsinnaanermik pissuteqartoq. Ernumaneq tamanna ilaqutariit ataqatigiinnerannut annertuumik aseruutaasinnaavoq allaallu suli ajornerusunik kinguneqarsinnaalluni — tamannalu takuneqarsinnaavoq suliffissaaleqisut akornanni qanittukkut imminornertigut. Kiisalu suliffeqalerneq immini ajornartorsiutaasinnaavoq, inuusuttut akornanni nakuusernermut avataaniittutullu misiginermut pissutaasinnaalluni.

’Inuiaqatigiinni ajortunngorsimasuni inussiaq’

Iteritsi!-p suliffimminnik annaasaqarsimasorpaaluit apersorsimavai. Armando 50-inik ukiulik oqarsimavoq misigisimalluni ’ukiuni 30-ni suliarisimasani maangaannarsimasut, aap, soorlumi tassa aallaqqaaterpiaanit aallarteqqilluni, inuiaqatigiinnilu ajortunngorsimasuni inussiaataalluni’. Francescomut ’silarsuaq tamarmi nakkaattutut issimavoq’. Stefanop ’inuuneq pakatsissutigisimaqaa’.

Luciano Italiami biililiorfissuarmi ukiut 30-t teknikkikkut siuttutut sulereerluni soraarsitaasimasoq ’kamallunilu pakatsisimaqaaq takullugu ukiuni taama amerlatigisuni ilungersuutigisimasani, peqqissaarluni suliniutigisimasani unneqqarissutsinilu sussarineqanngitsutut pineqartut’.

Siulittuutit pakatsinerillu

Aningaasaqarniarnermik immikkut ilisimasallit allarluinnarmik ilimagisaqarsimagaluarput. Aningaasaqarniarnermik immikkut ilisimasalik John Maynard Keynes 1930-mi isumalluarpalulluni siulittuisimavoq ukiuni tulliuttuni 50-ini ’kikkunnut tamanut suliffissaqalerumaartoq’, ukiunilu qulikkaani tamakkiisumik suliffeqarneq anguneqarsinnaasutut isigineqarsimavoq. Tamakkiisumik suliffeqarneq FN-imi isumaqatigiissummi 1945-mi anguniapallagassatut aalajangiunneqarpoq. Qanittoq tikillugu isumaqartoqarsimagaluarpoq siuariarnerit kikkut tamarmik suliffeqalernerannik sivikinnerusumillu sulisalernerannik kinguneqarumaartut. Ilimagisatulli pisoqarsimanngilaq. Ukiuni qulikkaani kingullerni aningaasameernerujussuup kingunerisaanik ’30-kkunni ajornartoornersuup kingorna nunarsuaq tamakkerlugu aatsaat taama ingasatsigisumik suliffissaqarniarnikkut ajornartorsiortoqarsimavoq’, ILO-mit oqaatigineqarpoq. Afrikami kujallermi 3,6 millionit suliffeqanngillat, taakkua ilaat 3 millionit qernertumik amiliullutik. Allaat Japanimi — siorna 2 millionit suliffissaaleqiffigisaanni — ajornartoorneqarpoq.

Sooq suliffissaaleqinersuaq taama siammarsimatigaa? Aaqqiissutissanik sunik siunnersuuteqartoqarsimava?

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 2, 3-mi nunap assinga]

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

Canada — 9,6 procenti

USA — 5,7 procenti

Colombia — 9 procenti

Irland — 15,9 procenti

Spania — 23,9 procenti

Finland — 18,9 procenti

Albania — 32,5 procenti

Afrika Kujalleq — 43 procenti

Japan — 3,2 procenti

Filippinerit — 9,8 procenti

Australia — 8,9 procenti

[Qupp. 2-mi suminngaanneernera]

Mountain High Maps™ copyright © 1993 Digital Wisdom, Inc.