Iditarod aqqusaarlugu sukkaniunneq

ALASKAMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT

QUNGATSIVUT tasillugit illoqarfiup aqqusernatigut pingaarnersakkut ammut alakkarterpugut. Inuppassuit, tv-kkut assiliissutit atortullu allat eqqatsinniipput. Kikkut tamarmik aqqusernup isuanut isikkupput. Maani Nomemi Alaskamiittumi apuuffissami qimussimik sukkaniunnermi, „Iditarod aqqusaarlugu sukkaniunneq — sukkaniunnersuaq kingulleq“-mi, ajugaasup takkunnissaa utaqqivarput.a

Nunarsuarmi qimussimik sukkaniunnerit tusaamasaanerpaartaat, 1800 kilometerisut isorartussuseqartoq, maanna ullut qulit sinnerlugit ingerlareersimavoq. Kingullermik sukkaniunneq ulluni qulingiluani nalunaaquttallu akunnialunni ingerlasimavoq. Maannakkut sukkaniunnermi nalunaaquttap-akunneri siulliit 24-t, aallartinnermi nalliuttorsiualaarnertut atorneqartut, pisortatigoortumik sivisussusianut ilaatinneqanngillat. Taamaattumik sivisussutsit kingullermik sukkaniunnermi sivisussutsinut naleqqiunneqarsinnaanngillat. ’Mushit’ (qimussersut) arlalissuit nunanit assigiinngitsuneersut, ilaatigut sukkaniunnerni allani ilaasartutoqqat, peqataasarsimapput.

Takorlooruk ullut qulit amerlanerusulluunniit inuilaarsuarmi peqqarniitsumiittutit. Illoqarfimmut ornitannut Nomemut ingerlaartillutit qaqqani qooqqersimarnit, qunnerit sermillit quaaqqisaarnartut masarsuillu ataat qeriuaannartut aqqusaartorpatit. Kuussuit silittut qerisimasut illininissimasut tatsillu qerisimasut maniilaqaqisut ingerlavigisarpatit, issersuarlu akiugassaraat.

Sapiissuseq taama ittoq aammalu inuit qimmillu suleqatigiinnerat isiginnaartut alutorsaatigeqaat. Tamatuma eqqarsaatigilersippaa timersuut tamanna qanoq ililluni pilersimanersoq.

Qimussersut kulturikkut kingornussaat

Qimusserneq tuluttut „mushing“-imik taaneqartarpoq, qimussersorlu „musher“-imik taaneqartarluni. Oqaatsit taakkua sumit pilerfeqarpat? Canadap avannaani nunat nunasiaatigineqalermata pilersimapput. Franskit Canadamiut qimussersut ima suaartartarsimapput: „Ma-a-r-r-che!“ — tuluit Canadami nunasisut tutsarlullugu „mush!“-iusorisaat. Taamaalilluni qimussersoq „musher“-itut ilisimaneqalersimavoq.

Ukiuni kingullerni tuusintini qimmit qimuttutut atorneqarsimapput, qimussimilli sukkaniunneq ungasippallaarsuunngitsukkut aatsaat timersuutitut atorneqalersimavoq. Qimusseq issittumi aputituumi isorartuukkut assartuinermi atorneqartarsimavoq. Arabiamiut atuagaataanni 900-kkunneersuni qimminik qamutinik uniartutut atuineq siulleq eqqartorneqarpoq. Inuit ilaat isumaqarput Sibiriami chukchit siullersaallutik qimussimik pinngitsuuisinnaajunnaarsimasut.

Kuultimik nassaarneq Iditarodip illernisa pilersinneqarnerannut pissutaasimavoq. 1908-mi eqqillit athapaskit karibounik, Amerikap tuttuinik, tuttunniarfigisartagaanni kuultimik nassaartoqarpoq. Tamanna „Haiditarod“-imik, imaluunniit „Nuna ungasissoq“-mik, taasimavaat. Kingusinnerusukkut tuluit oqaasiinut tulluarsarneqarluni „Iditarod“-inngortinneqarsimavoq. Kuultimik nassaarnerup kingunerisaanik illoqarfik Iditarod aqqusaarlugu Nomemut aqquteqalerpoq 1800 kilometerisut isorartutigisumik. Tamanna piffissap ingerlanerani Iditarodip illerngisut ilisimaneqalerpoq.

Alaskami Canadamilu kuultisiorusunnersuup nalaani qimussit atortunik, allakkanik kuultimillu inuilaakkut isorartoqisukkut assartuutigineqartarput. 1911-p naangajalernerani sisamaannarnik qimuttoqarluni kuultimik 1200 kiilumik Iditarodip illernisigoorluni assartuisimanermik nalunaaruteqarpoq. Januaarip 10-ani 1912-imi kuulti Knikimut Alaskamiittumut apuunneqarsimavoq.

Nalitsinni qimussimik sukkaniuttarneq

Kuultisiorusunnersuaq ingasatseruttormat qimussimik assut angallattoqartarsimavoq. Qimussersut kikkulluunniit isumaqarsimapput qimmitik imaluunniit ittoqutitik nukittunersaasut, sukkanersaasut silatunersaallutillu. Taamaattumik qimmilersaarlutik unammiuaartarsimapput. 1908-mi siullermeerluni akissarsiassartalimmik Nomemi qimussimik sukkaniuttoqarpoq. Sukkaniuteqqaarneq tamanna qimussersut qimussernermut allamut, kuultimik akissarsiassaqarluni sukkaniunnermuunngitsoq inuilli inuunerannik annaassiniarluni ingerlaarnermut, piareersarfigaallusooq.

Nomemut kingoraaqattaalluni serumimik assartuineq

1925-mi januaariugaa Nomemi difteritisertoqalerpoq, taamaattumillu kingoraaqattaalluni qimussimik assartuineq oqaluttuarisaanikkut taasarialik tassaalerpoq toqumut akiuunneq. Nappaalanersuaq pinngitsoortinniarlugu Nomemut serumimik nassiussigasuartoqartariaqarpoq. Qimussit 20-t aaqqissuunneqarput. Siulliit Nenanamit aallarmata 46-t angullugit issippoq. Tamanna kingoraaqattaalluni assartuinerup illoqarfiit akornini kilometerit 50-it 80-illu akornanni isorartussuseqartuni pisup aallaqqaatigaa. Piffissap ilarujussua taartumi ingerlaarput, taamaalineranimi issittumi ullukkut nalunaaquttap-akunnerini pingasuni sisamaniluunniit taamaallaat qaamasarpoq.

Nomemut aqqutaa 1080 kilometerisut isorartussuseqartoq ulluni tallimani nalunaaquttallu akunnerini arfineq-pingasuni ingerlavigaat — nalinginnaasumik ulluni 25-ni ingerlasariaq. Qimussersut persersorsuaq 57-inillu ingasannerusumilluunniit issittoq ingerlasarsimapput. Taamanikkut USA-mi præsidentiusoq, Calvin Coolidge, isummersimavoq taamatut sapiitsuliorneq akissarsisinneqartariaqartoq, taamaattumillu peqataasut tamaasa medaaliannatsillugillu diplominnatsillugit.

Ittoqutit

Qimminut ittoqutaasoq pingaaqisumik suliassaqarpoq, qimmillu ikittuinnaat tamatumunnga piginnaassuseqarput. Eqqarsaatigisariaqarpoq ittoqut, qimmit amerlassusii apeqqutaallutik, qimussersup siornani 15-20 meterisut ungasitsigisumiittarmat. Ittoqut taartumi, persersumi arlaannilluunniit uiagaqarnermi qimussersumut takussaajunnaarsinnaasarpoq. Taamaattumik qimmip taassuma suliassaraa narajuinermigut aqqut eqqortoq nanissallugu, illernit atuassallugit imaluunniit isumannaannerusukkoortitsissalluni, aammalu aalajangiisariaqalernermi aalajangiipallassalluni — naalakkaminit akuliuffigineqarnani.

Siorna DeeDee Jonrowep, ukiup siuliani qimussimik sukkaniunnermi normu 2-nngorsimasup, Barkley, ittoqunni tatiginarnerpaaq, atorunnaartariaqarsimavaa. Tamanna qimuttuinut sunniuteqarnerlussimaqaaq. Ukiut pingasut matuma siorna Lavon Barve, quleriarluni Iditarod aqqusaarlugu sukkanniuteqataasimasoq, Nomemit 369 kilometerisut ungasitsigisumiilluni uniinnartariaqarsimavoq. Ittoqutiginiaraluakkani marluk misilittagakitsut suaartangaaramigit iggiinngarsimavoq.

Ittoqut pingaaruteqarmat imaanngilaq qimussersoq pingaaruteqanngitsoq. Aap, oqaasissalerujussuuvoq. Ima suaarluni naalakkiisinnaavoq: „Gee“ („ili“, talerpimmut) „haw“ („iu“, saamimmut) imaluunniit „whoa“ (unigit). Oqariaatsilli tamakku timersornerup silarsuaani taarserneqariartuaarsimapput, kalaallisut isumaqarsinnaasunik „assut!“ imaluunniit „taama!“ (aallarit!). Naalakkiutit taama ittut qimminik siuttuusunik ujakkaalersitsisarput aqutsisarlutillu. Naalakkiutit tamakku toorlu, qimmit pilerivallaartut suli piareertinnani aallaqqunagit apummut kappunneqartartoq, atorlugit qimmit nalinginnaasumik ingerlatillugillu aqunneqarsinnaapput.

Oqarpugut „nalinginnaasumik“, Mark Nordmanip, qimussersup Minnesotameersup, ilaannikkooriarluni ittoqutit tatiginassusiat qimuttullu naalakkiutinut naalannerat apeqqusertarmagu. Qanittukkut sukkaniunnermi sissuertunut unittariaqarsimavoq qimmit allunaasartaasa ilaqussimavallaarnerat pissutigalugu. Ilaajaaniaraluartillugu qimmit aallarniarsariuarsimapput. Naggataatigut qimmit pituat qamutinit katassimavoq — qimmeersileraluarluni. Markip allunaasaq tigupallassimavaa angumereqqarlugu. (Inuilaarsuarmi qimmeerserneq navianartorujussuusinnaavoq.) 500 meterini tulliuttuni apusiortitaallunilu ’immakkut sisorartitaasarsimavoq’, qimmiisa apussarinnersarsuakkooruttarlugulu imarnersakkooruttarsimagamikku. Suaartarluni unissartuarsimagaluarpai. Uluai qerussorsimanernik manngertuinnaasimapput qaatigoorsualu masattuinnaalluni. Naggataatigut kiisami qimmii naalassimapput, uterlunilu qamutit aasimavai. Immaqaana taamanimiilli qimmiminut tatiginnikkunnaarsimasoq!

Ilaannikkulli ittoqut tatigisariaqartarpoq. Iditarod aqqusaarlugu sukkaniunnermi sinik mamartaqaaq. Manissukkoortilluni qimussersup sinngusarnermini qimmini aquttuutittarpai. Qimmit ujakkaarlutik ornitaminnut, Nomemut, ingerlaannartarput inuttartik sinngusartoq.

Aqqutigilluartillugu qimmit nalunaaquttap-akunneranut 18-19 kilometerinik sukkassuseqartarsinnaapput, allaallu 30 kilometerisut sukkassuseqartarsinnaallutik. Agguaqatigiissilluguli sukkassusiat atsinneruvoq, amerlasuutigulli ullormut kilometerit 150-it ingerlavigisinnaasarpaat. Ulluni qulini sukkaniunnermi ajugaasup qimuttui agguaqatigiissillugu nalunaaquttap-akunneranut kilometerinik 7-inik sukkassuseqarsimapput.

Alaskami qimuttoq

Inuit ilaat eqqarsartarput qimmit qimuttorineqarnermikkut atornerlunneqartartut. Tamanna paasinarpoq, inuit ilaannikkut uumasunik atornerluisarmata.

Qimmilli qimuttorineqartut namminneq atornerlunneqarpasilaarneq ajorput. Qimmit tamarmik immikkut aallartiffissap eqqaani qiammiartortaleraangata nalunarneq ajorpoq aallarnissaminnut pilerisorujussuusut. Qimmit pilerisassusiannut assersuutitut taasinnaavarput qimuttut qulit aallarnissaminnut pileringaaramik biilimik pisiassanik assartuummik nusutsisimasut. Aali biili gearimigut unitsittaatimigullu bremseqqasoq!

Sukkaniuttut qimuttuminnut ajunngitsussaq eqqarsaatigisaqaat. Unillatsiartarfinni nerisittarpaat ivigarsuarnillu allequtsersorlugit qasuersaartertarlugit. Aammalu qimmit kamii illersuutaasut misissortarpaat isikkamikkullu ajoqusertoqarsimappat suliarisarlugit. Ilaannikkooriarluni qimussersoq qasuersaartarpoq nalunaaquttap-akunnerata aappaa affaq imaluunniit marluk tikillugit. Sukkaniunnermi nalunaaquttap-akunneri 24-kkaarlugit pinngitsooratik unittartussaapput, qimussersut nalunaaquttap-akunnerini arfinilinniit arfineq-marlunni sinissinnaallutik. Qujanartumilli qimmit qimussersumit sininnerusarput.

Piumasariniarneqartarpoq qimmeq qimuttoq oqimaassutsiminit oqimaannerusumik uniartinneqassanngitsoq. Iditarodikkoorluni sukkaniuttoq qamutini ilanngullugit agguaqatigiissillugu 140-230 kiilunik oqimaassuseqarpoq. Tassa sukkaniuteqataasoq 15-inik qimmeqarpat qimmit tamarmik immikkut 15 kiilut missaanniittoq uniagassaraat. Qimmit agguaqatigiissillugu oqimaassusiannit 25 kiilumit oqinnerungaatsiarpoq. Aammami qimussersoq qamutiniiginnartanngilaq. Akuttunngitsumik napariarsiortarpoq, immaqalu qummukajaakkuuleraangamik maniillatiguuleraangamilluunniit kaassuartarluni.

Naak sukkaniuteqataasut qimuttuminnik isumassuilluaraluartut isornartorsiuisoqartarpoq oqartunik sukkaniunnerit taama ittut qimmit ilaannut ajoqutaasut. The New York Times-imi allassimavoq USA-mi uumasunik illersuiniaqatigiiffimmit oqaatigineqarsimasoq qimmit ilaasa sukkaniunnerup tamakkernissaa sapersimagaat, allaallu ilaat toqusimasut, naalagarsiortitaanermit. Akissarsiassat annertuut, assigiinngitsunit aningaasaliiffigineqarsimasut, tamatumunnga pissutaasunut ilaanerarneqarput.

Qimmit assigiinngitsut sisamat

Qimminukua qanoq ittut ingerlarsorsinnaanngiinnaratik aamma naalliuperaarsorinarsinnaasut? Qimmit qimuttussatut sungiusakkat tamarmik qimuttuusinnaapput. Lorna Coppinger, atuakkamik The World of Sled Dogs-imik taaguutilimmik atuakkiortoq, naapertussagaanni qimmit Alaskami sukkaniunnerni atorneqartartut amerlanertigut makkuusarput: Alaska-malamutti, Siberian Husky, Alaskan Husky aamma qimmit nunaqarfimmiutatimaluunniit eqqillit qimmii.

1) Alaska-malamutti tassaavoq issittumi qimmeq immikkut ittoq. Russit ilisimasassarsiortut qimmimik taama ittumik takusimapput inunni Kotzebue Soundimeersuni, taamanikkut malamutinik imaluunniit malemiutinik taaneqartartuni. Qimmeq taanna angisuujuvoq nukittoorsuullunilu. Kuultisiorusunnersuup nalaani oqimaatsunik assartuisussatut naleqqulluartuusimavoq. Qimmip sukkasoorsuunngineranut nukittunersua qasujuissusersualu taartaalluarput.

2) Siberian Husky amerlasuutigut tungutsorissunik iseqarpoq immikkuullarissutullu isigineqarluni. Mikisuuvoq, silassorissuulluni sukkasuujullunilu, ersarilluartunillu milaqarluni. Qimmeq taanna 1909-mi Alaskamut pissunneqarsimavoq ameerniamit russiusumit, aappassaanik Iditarodikkoorluni sukkaniunnermut Siberian Huskynik qulinik qimuttoqarluni peqataasimasumit.

3) Alaskan Husky immikkuullarissutut isigineqanngilaq, immikkulli isikkoqarnini pissutigalugu immikkoorutilittut isigineqartarluni. Issittumi qimminit assigiinngitsunit akusaavoq. Qimmip taaguutaa eskimomut taaguutitoqaavoq — husky imaluunniit huski — isumaqartoq „ooqanngitsumik neqituumasoq“. Tamanna taaguutaavoq tulluartoq, issittumimi qimussertartotoqqat qimmiminnik aalisakkanik panertunik ukiorpassuarni nerukkaasarsimapput.

4) Eqqillit qimmiat, imaluunniit qimmeq nunaqarfimmiutaq, ullumikkut qimussimik sukkaniunnermi qimuttorineqarajunnerpaavoq. Amerlasuutigut immikkut pissusersiuminaatsuuvoq, qimminillu assigiinngitsunit akusaalluni. Minuttini pingasuni kilometeri ataaseq ingerlavigisinnaavaa, sukkaniuffillu kilometerinik 30-nik isorartussusilik nalunaaquttap-akunneranut kilometerinik 27-nik sukkassuseqarluni ingerlavigisinnaallugu, taamaakkaluartorli aqaguani ingerlaqqinnissaminut pilerisaqaluni. Qimmeq taanna inuit ilaasa immikkut taasassaqartinngilaat, qimussersulli isumaqarput aalajangersimasumik pisuuseqaraangami inissisimagaangamilu kusanartuusoq.

Apuupput!

Iditarodikkoorluni sukkaniunneq qimusseq siulleq apuuffissamut apuukkaangat naammassineq ajorpoq. Aatsaat ullut arfineq-pingasunit qulinut qaangiukkaangata sukkaniunneq pisortatigoortumik naammaassisinnaasarpoq. Qimusseq apuuffissamut apuuttoq kingulleq ’naneruarfimmik aappaluttumik’ tunineqaraangat sukkaniunneq naammassisarpoq. Taamanikkut qimuttuitsut pileruttormata naneruarfimmik qimuttuitsut qamutitaasa kingulliit aqua’tungaanni nivingasumik tamanna eqqaasitsisarpoq.

Iditarodikkoorluni sukkaniunnermi inuit qimmillu akornanni suleqatigiinneq tupigusuutigineqartarpoq. Suleqatigiinneq tamanna pisuulluni qimuttut qimussersullu 1800 kilometerisut isorartutigisoq maneeqisoq silarloqisumilu ingerlavigisinnaavaat. Tamakkuninnga akornutissaqaraluartoq qimuttut aqqut tamanna ulluni qulini affarmilu ingerlavigisinnaavaat. Aamma timikkut isumakkullu piginnaanerit Pinngortitsisup inunnut uumasunullu tunniussimasai suliamik taama angitigisumik naammassinnitsitsisut tupigusuutigineqartarput. (gE 8/10 95)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 29-mi suminngaanneernera]

Asseq: © Jeff Schultz/ Alaska Stock Images