Totuuden löytäjiä odottaa ilo
MUUAN suomalaismies löysi ullakoltaan kirjan Jumalan aikakausisuunnitelma. Hän alkoi lukea sitä heti ja totesi pian itsekseen: ”Tämä on totuus, tämä on totuus.” Tultuaan alas ullakolta hän sanoi vaimolleen: ”Olen löytänyt oikean uskonnon.”
Tämä kokemus on harvinainen siinä suhteessa, miten tämä mies löysi totuuden, mutta monet Jehovan todistajat voisivat kertoa reagoineensa sen löytämiseen samoin. He kaikki voivat kertoa siitä ilosta, jota sen löytäminen synnyttää. Tämä tuodaan esiin seuraavissa kokemuksissa.
Tosi Raamatun opetukset saavat aikaan iloa
Margarita Königer varttui Münchenissä Saksassa toisen maailmansodan aikoihin. Pommitetut ja palavat talot olivat tavanomainen näky. Hänen veljensä sai surmansa sodassa. Käydessään katolisen kirkon jumalanpalveluksissa hän kuuli rukoiltavan saksalaisten sotilaiden ja ”Führerin”, Hitlerin, puolesta. Sodan jälkeen Margarita sai oppilasvaihto-ohjelman kautta stipendin yhdysvaltalaiseen collegeen. Hän havaitsi, että ihmiset olivat hänelle ystävällisiä, ja ihmetteli siksi, mikä oikein ajoi ihmisiä epäilemään ja vihaamaan toisiaan sota-aikana, vaikka he luonnostaan halusivatkin elää rauhassa. Palattuaan Müncheniin hän tuli kosketuksiin Jehovan todistajien kanssa, ja tutkiessaan Raamattua heidän kanssaan hän sai vastaukset kysymyksiinsä. Hän sanoo: ”Minulle näytettiin Raamatusta, että kysymyksessä ovat pahat henkivoimat – –. Raamattu nimittää niitä ’maailmanhallitsijoiksi’ ja sanoo, että Saatana ’eksyttää koko asuttua maata’. – – Kuinka järkevä ja tyydyttävä tämä vastaus olikaan kansojen ja ihmisten jumalattomat, pirulliset teot huomioon ottaen!” (Efesolaisille 6:12; Ilmestys 12:9.)
Margarita jatkaa: ”Iloitsin suuresti saadessani tietää Jumalan järjestelyistä maapallon ongelmien ratkaisemiseksi. Se ei tule toteutumaan jonkin ihmisten ideologian tai hallinnon välityksellä, niin kuin maailmalliset kasvattajat ehdottavat. Raamattu osoittaa, että sen sijaan uusi taivaallinen hallitus ottaa maan asiat valvontaansa. – – Jeesus Kristus opetti seuraajiaan rukoilemaan: ’Tulkoon sinun valtakuntasi.’ – – Aloin ymmärtää, että tämä valtakunta on todellinen hallitus ja että ainoastaan sen välityksellä saavutetaan aito, maailmanlaajuinen rauha.” Margarita on palvellut lähetystyöntekijänä noin viidessä Afrikan maassa lähes 30 vuotta, ja viimeksi kuluneet 19 vuotta hän on julistanut totuutta Ouagadougoussa Burkina Fasossa asuville nöyrille ihmisille.
Margaritan kokemus ei ole ainutkertainen. Monet ovat suhtautuneet aivan yhtä myönteisesti huomattuaan, että taistelulinjojen kummallakin puolella kristikunnan papit ovat rukoilleet Jumalalta voittoa. Vilpitönsydämiset ihmiset näkevät, miten järkevästi Raamatussa selitetään se, ettei Jumalalla ole mitään osuutta ihmisten sotiin, vaan että niitä syntyy, koska ”koko maailma on paholaisen vallassa”. Nämä totuuden etsijät oppivat, ettei tosi kristittyjen tule olla ”osa maailmasta”, vaan heidän tulee pysyä puolueettomina sen asioihin nähden. Nämä vastakiinnostuneet vakuuttuvat siitä, että he ovat löytäneet totuuden, kun he näkevät Jehovan todistajien asennoituneen näin. Heidän toivonsa ja ilonsa kasvavat, kun he saavat lisää tietoa siitä, miksi Jumala on sallinut pahuutta ja miten hän tulee pian tuomaan rauhan ja vanhurskaat olosuhteet maan päälle Valtakuntansa välityksellä. (1. Johanneksen kirje 5:19; Johannes 17:16; Matteus 6:9, 10.)
Raamatun tosi periaatteet saavat aikaan iloa
Ecuadorilaisesta Daniel Roserosta elämä tuntui tarkoituksettomalta, joten hän alkoi juopotella. Kirkossa, jossa hän kävi, hänelle opetettiin, ettei hänellä ollut odotettavissa muuta kuin kuolema ja tulinen helvetti. Hänen reaktionsa oli: ”Joudun kuitenkin helvetintuleen, joten antakaa minun juoda!” Hänellä oli kahdeksanhenkinen perhe, josta hän ei pitänyt huolta, ja hän tappeli jatkuvasti vaimonsa Delian kanssa. Käännekohta tuli eräänä sunnuntaiaamuna, jolloin heidän luonaan kävi Jehovan todistajia ja he alkoivat tutkia Raamattua. Ollessaan ensi kertaa Jehovan todistajien kierroskonventissa Daniel tajusi löytäneensä totuuden. Hän sanoo: ”Järjestö hämmästytti minua tavattomasti. Suuri joukko ihmisiä tuli hyvin toimeen keskenään. Sen keskuudessa saattoi tuntea rakkauden. Kukaan ei tupakoinut. Kukaan ei käyttänyt rumaa kieltä. – – Muistan ajatelleeni: ’Tämä on totuus!’ Minuun ei vaikuttanut kuolemanpelko eikä maailman lopun pelko, vaan järjestön puhtaus.”
Koko Roseron perheestä tuli Jehovan todistajia. Heidän perhe-elämänsä ja taloudellinen tilanteensa parani, kun he sovelsivat Raamatun periaatteita. Delia Rosero sanoo: ”Olen siitä kaikesta kiitollisuudenvelassa Raamatun totuudelle. Kuka tietää, missä lapseni olisivat ilman Jumalan sanaa? Nyt kaikki seitsemän ovat kastettuja ja vakaita. Totuus on merkinnyt täysin uutta elämää ja uutta onnea minulle.”
Roseron perheen kokemus ei ole ainutkertainen. Ongelmat vaivaavat monia ihmisiä nykyään. Siihen on syynä muun muassa se, ettei Raamatussa esitettyjä moraalinormeja kunnioiteta enää yleisesti niin kuin aikaisempien sukupolvien aikana. Useimmat uskonnot ovat seuranneet tätä suuntausta joko suvaitsevaisuuden nimissä tai siksi, että vanhat moraaliarvot ovat niiden mielestä aikojen muuttuessa vanhentuneet. Roserot oli siksi muiden tavoin jätetty haparoimaan ilman Raamatun opastusta. Mutta kun tällaiset nöyrät ihmiset oppivat ymmärtämään Jumalan kannan moraalista ja perhe-elämästä, he soveltavat oppimaansa viipymättä. Heidän tarinansa auttavat meitä näkemään, mitä hyvää siitä seuraa.
Iloa täytyy kehittää
Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kristitty tuntisi olonsa aina hyväksi. Vaikeudet, joita ihmiset yleensä kohtaavat, kuten työttömyys, sairaus ja kuolema, vaikuttavat myös kristittyihin. Heidän täytyy myös taistella jatkuvasti omia puutteitaan ja heikkouksiaan vastaan. Raamatussa kerrotaan, että Lootia ’vaivasi suuresti lakia uhmaavien ihmisten antautuminen irstauteen’ Sodoman kaupungissa. Uskolliset kristityt eivät voi välttää samanlaisia tunteita, kun he näkevät vallitsevat huonot olosuhteet. (2. Pietarin kirje 2:7, 8.)
Ne jotka tuntevat totuuden, ovat kuitenkin toisia edullisemmassa asemassa. Esimerkiksi uskovan, joka suree jonkun kuoleman vuoksi, ei tarvitse ’surra niin kuin muut, joilla ei ole toivoa’. Hänen murheensa ei ole rajatonta. Tämä pitää paikkansa myös muista ongelmista. Se joka on löytänyt totuuden, tietää, että nykyiset koettelemukset ovat vain tilapäisiä. Toivon ansiosta on helpompi kestää vaikeuksissa. Myös tasapainoinen elämäntapa on avuksi. (1. Tessalonikalaisille 4:13.)
Paavali esitti kristityille seuraavan kehotuksen: ”Iloitkaa aina Herrassa. Sanon vielä kerran: iloitkaa!” (Filippiläisille 4:4.) Tämä osoittaa, että vaikka me kaikki voimmekin tuntea iloa, on myös mahdollista olla tuntematta sitä. Tämän vanhan asiainjärjestelmän huolet voisivat estää sen. Raamatussa kerrotaan lisäksi, että meidän täytyy kehittää iloa, joka on yksi Jumalan hengen hedelmistä (Galatalaisille 5:22). Kun hankit jatkuvasti totuuden tuntemusta ja palautat mieleesi ne hengelliset rikkaudet, joita se on tuonut ja yhä tuo, ilosi ei haihdu. Se vahvistuu sitä mukaa, kun lähestymme hetkeä, jolloin Jumala ”on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet” ihmisten silmistä ja jolloin ei enää ole ”surua eikä parkua eikä kipua” (Ilmestys 21:4).
[Kuvat s. 8]
Moniin tekee vaikutuksen Jehovan todistajien konventeissa vallitseva ilo ja hyvä järjestys