”Työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne”
”Työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne peläten ja vavisten.” – Filippiläisille 2:12.
1. a) Mitkä ylistävät Jehovaa ilman sanoja, ja kuinka se on mahdollista? b) Keitä muita kehotetaan tekemään siten?
JEHOVAN työt tuottavat hänelle ylistystä. ”Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet.” Ne ylistävät häntä ilman puheen voimaa. Samoin häntä ylistävät vuoret ja kukkulat, kasvit ja eläimet, linnut ja matelijat. (Psalmit 148:3, 9, 10; 19:2–5) Miten tällainen ylistäminen on mahdollista ilman sanoja? Se on mahdollista siksi, että työ tekijäänsä kiittää. Jehovan töistä sanotaankin nimenomaan: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin.” (Roomalaisille 1:20) Jos puhekyvyttömien luomakunnan osien on määrä ylistää häntä, niin kuinka paljon enemmän tuleekaan niiden ylistää häntä, joilla on puhekyky! On siksi sopivaa, että Psalmien 146–150 alussa ja lopussa kehotetaan ylistämään Jehovaa.
2. Minkä tekojen pitäisi ilmaista kristillisyytemme?
2 Niin kuin Jehovan työt kuvastavat häntä, niin meidänkin töittemme pitäisi kuvastaa meitä. Ilmaisevatko ne meidän olevan varallisuuden tavoittelijoita vai Jehovan ylistäjiä? Kristittyjen ensisijaisena työnä on nyt täyttää Jeesuksen sanat: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Hän sanoi jäähyväissanoikseen seuraajilleen: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 24:14; 28:19, 20) Kun me kuljemme ’talosta taloon ja todistamme perusteellisesti’, meidän saarnaamistyömme pitäisi olla korkealaatuista. Siten voimme saada hyvän aseman Jehovan ja Kristuksen Jeesuksen, kuninkaiden, edessä. ”Jos näet miehen, kerkeän [taitavan, UM] toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten . . . palveluksessa.” – Apostolien teot 20:20, 21; Sananlaskut 22:29.
3. Miten me saamme valmennusta tätä työtä varten, ja miksi meidän täytyy tulla siinä taitaviksi?
3 Tarpeellista opetusta ja valmennusta varten meille on annettu Raamattu, ”jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön”. Tutkimalla yksityisesti ja ryhmässä, käymällä säännöllisesti seurakunnankokouksissa ja osallistumalla valmennusohjelmiin ”tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi, työmieheksi jolla ei ole mitään hävettävää, joka käsittelee totuuden sanaa oikein”. (2. Timoteukselle 3:17; 2:15) Tämän nykyisen pahan maailman jumala Saatana on kutonut jättiläismäisen uskonnollisten valheitten kudelman ja levittänyt sen kuin verhon kansojen ylle, niin etteivät epäuskoiset näe Kristuksen valtakunnan valistavaa hyvää uutista. Mutta Jehovan sana on kuin kaksiteräinen miekka ja Jehovan todistajien täytyy olla taitavia käyttämään sitä iskeäkseen sokaisevan verhon suikaleiksi, niin että valo pääsee loistamaan lampaankaltaisten miesten, naisten ja lasten rehelliseen mieleen ja sydämeen. – 2. Korinttolaisille 4:3, 4.
Otollisia ylistysuhreja
4. Mihin ylistystämme verrataan, ja minkä laiminlyönnin Malakian 1:6–8 osoittaa tapahtuneen?
4 Jehovalle esittämiämme ylistyssanoja verrataan Mooseksen lain vaatimiin uhreihin: ”Uhratkaamme aina . . . Jumalalle ylistysuhria, se on niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään.” Sanoja verrataan myös ’huultemme uhrimulleihin’. (Heprealaisille 13:15; Hoosea 14:3) Lain alaisuudessa esitettyjen uhrien tuli olla virheettömiä, ja Jehova nuhteli pappeja, jotka jättivät tämän vaatimuksen huomioon ottamatta, kuten esitetään Malakian 1:6–8:ssa:
”Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: ’Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?’ Siten, että tuotte minun alttarilleni saastutettua leipää. Mutta te sanotte: ’Miten me olemme sinut saastuttaneet?’ Siten, että sanotte: ’Herran pöytä on halpana pidettävä’. Ja kun te tuotte uhriksi sokean eläimen, niin se muka ei ole paha! Ja kun tuotte ontuvan ja sairaan, niin se muka ei ole paha! Vie se maaherrallesi: mielistyykö hän sinuun, ja onko hän sinulle suosiollinen?”
5. Miten me voimme välttyä uhraamasta viallisia ylistysuhreja?
5 Ovatko meidän uhrimme nykyään, ’huultemme uhrimullit’ ja ’huultemme hedelmä’, mahdollisimman virheettömiä? Olemmeko me tutkimisen ja valmennuksen ja kykyjemme harjoittamisen avulla tehneet ylistysuhrimme niin hyviksi kuin voimme? Tutkimmeko me ja mietimmekö me totuuden sanoja esittääksemme niitä ihmisten kodeissa miellyttävällä tavalla? ”Sen lisäksi, että kokooja oli tullut viisaaksi, hän myös opetti kansalle jatkuvasti tietoa, ja hän mietti ja tutki perusteellisesti voidakseen panna paljon sananlaskuja järjestykseen. Kokooja yritti löytää ilahduttavat sanat ja oikeitten totuuden sanojen kirjoituksen.” – Saarnaaja 12:9, 10, UM.
6. Miten voimme tehdä ihmisille helpommaksi Valtakunnan sanoman vastaanottamisen?
6 Ihmisten on vaikea tunnustaa, että he ovat olleet väärässä ja että heidän tarvitsisi muuttaa ajatteluaan, varsinkin kun on kysymys jostakin niin tunnepitoisesta asiasta kuin heidän uskonnollisista näkemyksistään. Yritämmekö tehdä sen heille helpommaksi? Asetummeko heidän asemaansa, niin kuin apostoli Paavali teki? Hän sanoi: ”Minusta tuli juutalaisille kuin juutalainen voittaakseni juutalaisia; lain alaisille minusta tuli kuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset. Ilman lakia oleville minusta tuli kuin ilman lakia oleva, vaikka en ole ilman lakia Jumalaan nähden, vaan lain alainen Kristukseen nähden, voittaakseni ilman lakia olevat. Heikoille minusta tuli heikko voittaakseni heikot. Minusta on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille pelastaakseni kaikin keinoin muutamia. Mutta kaiken minä teen hyvän uutisen tähden tullakseni siitä toisten kanssa osalliseksi.” – 1. Korinttolaisille 9:20–23.
7. Miten voimme tehdä saarnaamisemme vakuuttavammaksi?
7 Olemmeko ymmärtäväisiä ja ystävällisiä, ovatko sanamme parantavia? ”Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.” Tutkimmeko me osoittaaksemme syvää ymmärrystä, kun todistamme toisille Jumalan valtakunnasta, ja lisäämmekö siten puheemme vakuuttavuutta ja tehoa? ”Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.” (Sananlaskut 16:21, 24, 23) Suola antaa muutoin mauttomaan ruokaan makua, ja Paavali käyttää tätä tosiasiaa sen osoittamiseen, että toisille tarjoamamme hengellisen ravinnon tulisi olla miellyttävää nauttia: ”Olkoon puheenne aina miellyttävää, suolalla höystettyä, tietääksenne kuinka teidän pitää kullekin vastata.” – Kolossalaisille 4:6.
Kaunista opetuksesi hyvillä teoilla
8. Mikä on tärkeää, jottei meitä tuomittaisi ulkokultailijoiksi?
8 Hyvän uutisen saarnaamisen lisäksi on tärkeää toimia sen mukaan, mitä saarnaamme, jottei meitä tuomittaisi ulkokultailijoiksi. Apostoli Paavali oli hyvin tietoinen tästä. Hän sanoi eräiden oman aikansa juutalaisten opettajien syyllistyneen siihen: ”Sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi? Sinä, joka saarnaat: ’Älä varasta’, varastatko itse? Sinä, joka sanot: ’Älä tee aviorikosta’, teetkö itse aviorikoksen? Sinä, joka kammoksut epäjumalia, ryöstätkö itse temppeleitä? Sinä, joka olet ylpeä laista, häpäisetkö itse Jumalaa rikkomalla Lain?” (Roomalaisille 2:21–23) Paavali ymmärsi selvästi tämän vaaran omalla kohdallaan, sillä hän sanoi: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” – 1. Korinttolaisille 9:27.
9. Mitkä todisteet osoittavat vääräksi uskonnollisen harhakäsityksen ’kerran pelastettu, aina pelastettu’?
9 Tämä osoittaa, ettei Paavali kannattanut monien nykyajan uskonnonharjoittajien käsitystä ’kerran pelastettu, aina pelastettu’. Kun olemme hyväksyneet Jeesuksen pelastajaksemme ja lunastajaksemme ja vihkineet elämämme Jehova Jumalalle, me olemme vasta aloittaneet pelastukseen johtavan tien kulkemisen emmekä päättäneet sitä. Siksi Paavali neuvoo meitä ’työskentelemään jatkuvasti omaksi pelastukseksemme peläten ja vavisten’. (Filippiläisille 2:12) Miksi meidän tulisi ’työskennellä jatkuvasti’ ja vielä ”peläten ja vavisten”, jos ’kerran pelastettu on aina pelastettu’? Lankeaminen on mahdollista ja eräitä on mahdotonta elvyttää jälleen katumukseen, ”koska he panevat Jumalan Pojan uudelleen paaluun”. Ja Jeesus itse sanoi, että ”kruunun” ottaminen joltakulta on mahdollista. Puhuessaan ”asiainjärjestelmän päättymisestä” hän sanoi myös: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Heprealaisille 6:4–6; Ilmestys 3:11; Matteus 24:3, 13) Tärkeä seikka on tämänhetkinen asemamme Jumalan edessä, ei se mitä joskus olemme olleet, olemmepa olleet hyviä tai pahoja. (Hesekiel 33:12–16) Sen tähden meidän täytyy ponnistella jatkuvasti valtakunnan saarnaamistyössä ja käyttäytyä jatkuvasti oikein sekä omata terve pelko sen suhteen, ettei päämäärä jää saavuttamatta.
10. Minkä pitäisi olla opetuksemme kaunistuksena, ja mitä siitä seuraa?
10 Kristittyjä kehotetaan olemaan ’kohtuullisia tavoissaan, tervemielisiä, käyttäytymisessään jumalaapelkääviä, ei panettelevia eikä paljon viinin orjuuttamia, rakkaudellisia perhesuhteissa, siveellisesti puhtaita, puhdaskielisiä ja hyviä työntekijöitä’. Ja mistä syystä? ”Jotta Jumalan sanaa ei pilkattaisi.” Sellaisella käytöksellä he myös voivat ’kaunistaa Pelastajamme, Jumalan, opetuksen kaikessa’. Kun Jehovan todistajat lisäävät tämän hyvän käytöksen kaunistuksen saarnaamiseensa, heistä tulee ”hyvien tekojen esimerkki”. (Tiitukselle 2:1–10) ”Käske niitä, jotka ovat rikkaita nykyisessä asiainjärjestelmässä”, neuvoi apostoli Paavali, ”etteivät ylvästele eivätkä pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka varaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme; että he tekevät työtä hyvässä, ovat rikkaita hyvissä teoissa, ovat anteliaita, auliita jakelemaan, kooten turvallisesti itselleen aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta he saisivat lujan otteen todelliseen elämään.” – 1. Timoteukselle 6:17–19.
11. Minkä tärkeän tarpeen tämä nykyinen elämä täyttää siitä huolimatta, että sen harvalukuiset päivät ovat täynnä vaikeuksia?
11 Maailman viettämä nykyinen elämä ei ole todella elämistä. ”Aistillista tyydytystä tavoitteleva . . . on kuollut, vaikka elääkin.” (1. Timoteukselle 5:6) Tämä elämä täyttää kuitenkin erittäin tärkeän tarpeen, se tekee mahdolliseksi ’olla rikkaita hyvissä teoissa’, ’koota aarteeksi hyvä perustus tulevaisuutta varten’ ja ’saada luja ote todelliseen elämään’, joka toteutuu Kristuksen hallinnassa olevassa Jehovan valtakunnassa. Meillä voisi olla kaikkea, mitä tällä elämällä on tarjottavana, mutta jos elämässämme ei olisi hyviä tekoja, kaikki menisi hukkaan ja olisi arvotonta. Tämän elämän päivät ovat vähälukuiset ja ne ovat täynnä vaikeuksia ja tuskaa, surua ja kärsimystä, murhetta ja pettymystä, pahuutta ja kuolemaa. Vaikka päivät ovatkin vähissä, niitä on niin paljon, että voimme tulla rikkaiksi hyvistä töistä, jos emme viivyttele. Sellaiset työt tuottavat meille iloa ja tyydytystä, rauhaa ja tyytyväisyyttä, tarkoituksellisuuden tunteen, hengellisen terveyden ja ikuisen elämän.
Virkistävää työtä pelastukseksi
12. Mikä on uskollisista Jehovan todistajista uuvuttavaa, mutta mikä virkistää heitä?
12 Niin oudolta kuin se tuntuneekin näinä aikoina, jolloin esiintyy paljon välinpitämättömyyttä ja vastustusta, tunnollisista Jehovan todistajista on uuvuttavaa olla julistamatta Jehovan valtakuntaa. Puhuminen tuottaa heille huojennusta ja virkistystä. Kun Jeremia päätti olla saarnaamatta, sanoma oli kuin tuli hänen luissaan ja hän huudahti lopulta: ”Väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.” (Jeremia 20:9) Elihu tarvitsi helpotusta, jonka hän sai kauan pidättämiensä totuuksien puhumisesta: ”Minä olen sanoja täynnä, henki rinnassani ahdistaa minua. Katso, minun rintani on kuin viini, jolle ei reikää avata, se on pakahtumaisillaan niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit. Tahdon puhua, saadakseni helpotusta.” (Job 32:18–20) Tämän työn tehtyään Elihu tunsi virkistyneensä. Jumala tunsi virkistyneensä saatuaan päätökseen luomistyönsä. Jehovan työn tekeminen oli kuin virkistävää ravintoa Jeesukselle. Samoin saarnaamistyön suorittaminen on nyt virkistävää Jehovan todistajille. He ”kohottavat siipensä kuin kotkat”. – Jesaja 40:31.
13. Minkä tekeminen on meille nyt ajankohtaista, ja keille ja millä tavalla siitä on hyötyä?
13 Nyt on aika tutkia Jumalan sanaa Raamattua, lakata muovautumasta tämän vanhan pahan järjestelmän mukaiseksi ja muuttua uudistamalla mielesi. ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on.” ”Maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (1. Johannes 2:15, 17; Roomalaisille 12:2) Varustaudu lohduttamaan murehtivia Jumalan valtakunnan hyvällä uutisella. Kaunista opetuksesi tuottamalla henkilökohtaisessa elämässäsi hengen hedelmiä, jotka ovat ”rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä”. (Galatalaisille 5:22, 23) Auta nöyriä uudistamaan mielensä, tulemaan rikkaiksi hyvistä töistä ja elämään ikuisesti paratiisimaassa. (Psalmit 37:11, 29) Auta heitä työskentelemään omaksi pelastuksekseen samalla kun itse työskentelet jatkuvasti omaksi pelastukseksesi.
14. a) Mikä kehotus pelastuksen saamiseksi esitetään, ja miksi se on nyt niin ajankohtainen? b) Millaisia me kykenemme olemaan ja mitä kykenemme tekemään soveltamalla sitä itseemme?
14 Nykyiset päivät ovat kriittisiä ja aika hupenee; siksi Jumala kehottaa: ”Saarnaa sanaa, pysy siinä hellittämättä suotuisaan aikaan, tukalaan aikaan.” ”Tulkaa vakaiksi, järkähtämättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä, tietäessänne että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä.” ”Älkää vitkastelko toimessanne. Olkaa hengestä palavia. Palvelkaa Jehovan orjina.” (2. Timoteukselle 4:2; 1. Korinttolaisille 15:58; Roomalaisille 12:11) ”Työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne peläten ja vavisten” kaikilla näillä tavoin, ”jotta teistä tulisi moitteettomia ja viattomia, virheettömiä Jumalan lapsia nurjan ja kieroutuneen sukupolven keskuudessa, jonka joukossa te loistatte valaisijoina maailmassa säilyttäen lujan otteen elämän sanaan.” – Filippiläisille 2:12, 15, 16.
□ Miten Jehovan työt ylistävät häntä?
□ Millaiset uhrit ovat Jumalalle otollisia nykyään?
□ Miten voimme tehdä Valtakunnan sanoman vastaanottamisen helpommaksi toisille?
□ Millä hyvillä töillä meidän tulee kaunistaa opetuksemme?
□ Mikä toiminta on virkistävää Jumalan palvelijoille?
□ Mitä nyt on aika tehdä?
[Huomioteksti s. 18]
Tutkimmeko me ja harkitsemmeko totuuden sanoja esittääksemme niitä ihmisten kodeissa miellyttävällä tavalla?
[Huomioteksti s. 19]
Sen mukaan tekeminen mitä me saarnaamme on erittäin tärkeää, jottei meitä tuomittaisi ulkokultailijoiksi
[Kuva s. 17]
Jehovan suurenmoiset työt ilmaisevat, millainen Jumala hän on. Meidän työmme kertovat, millaisia ihmisiä me olemme
[Kuva s. 20]
Raamatun totuuksista puhuminen toisille on virkistävää työtä