’Tehkää Jumalan tekoja’
JEHOVA Jumala tekee työtä. Hänen Poikansa Kristus Jeesus on hänen ”mestarityöntekijänsä”. Kaikki maailmankaikkeuden pyhät enkelitkin tekevät työtä. Ihmisen täytyy myöskin tehdä työtä. Kaikki Jehova Jumalan työt tuottavat kunniaa ja ylistystä hänelle. Ne kertovat hänen kirkkaudestaan ja voimastaan ja ylistävät häntä yöt ja päivät. ”Hän on Kallio, hänen työnsä on täydellinen, sillä kaikki hänen tiensä ovat tuomio; totuuden Jumala ja vailla vääryyttä, rehellinen ja oikea hän on.” Hänen ihmeelliset työnsä näkyvät kaikkialla ympärillämme. ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, ja taivaankansi näyttää hänen kättensä työn. Päivä puhuu päivälle, ja yö näyttää tietoa yölle. Ei ole puhetta eikä kieltä, niiden ääntä ei kuulu. Niiden mittanuora on ulottunut läpi koko maan, ja niiden sanat maailman ääreen.” – Joh. 5:17; Sananl. 8:30; 2. Tess. 3:10; 5. Moos. 32:4 ja Ps. 19:1–4, As.
Niiden, joita kehoitetaan osallistumaan Jehovan töihin, tulee tarttua tilaisuuteen, koska mikään ei voi olla virkistävämpää ja ilahduttavampaa hänelle. Sen lisäksi, että Jumalan töitten tekeminen virkistää, se tuottaa myöskin onnea ja lopulta pelastuksen luomukselle. Jumalan töitten tekemisen omaksuminen merkitsee sitä, että henkilö saa enemmän hänen tarmoaan ja käyttää sitä loistaakseen hänen kirkkauttaan. Niiden, jotka Jumalan henki elvytti tarmollaan helluntaina, kuultiin ”puhuvan . . . kielellämme Jumalan suuria tekoja”. – Apt. 2:11.
Luomuksen täytyy omaksua Jumalan tahdon tekeminen halukkaasti. Ketään ei petetä eikä pakoiteta siihen. Osoittaen, että Jumalan tahdon halukkaasti tekeviä palvelijoita on olemassa, henkeytetty Sana sanoo: ”Altis on sinun kansasi sinun [voimasi] päivänä.” Hänen kansansa nauttii työnteosta, löytää onnea ja rauhaa työssään ja työskentelee tosiaan mielellään.
VASTAKKAISIA NÄKEMYKSIÄ TYÖSTÄ
Kuinka erilainen onkaan vanhan maailman asenne työtä kohtaan! Useimmat ihmiset maailmassa eivät nauti nykyään todellisuudessa työnteosta; ainakin he jättävät sellaisen vaikutelman. Tapana on tehdä ainoastaan se, mikä on aivan välttämätöntä ihmisten yleiselle hyvinvoinnille, ja niin vähän kuin suinkin voidaan siitä selviämiseksi. Monet ovat syntyneet laiskoiksi, tai heistä tulee laiskoja kohta syntymän jälkeen, mahdollisesti vanhempiansa jäljittelemällä. Itsekkyys ajaa kunnianhimoisempia häikäilemättömästi lähimmäisensä yli ahneisiin tapoihin. Useimmat näistä toimivat tämän periaatteen mukaan: ”Hanki kaikki, mitä voit, ja pidä sitten kaikki, mitä saat.” Työpäivä on lyhennetty muutamiksi tunneiksi raukeitten tyydyttämiseksi ja laiskojen hemmottelemiseksi; työviikko muutamiksi päiviksi [eräissä paikoissa] ja työkuukausi pyhimysten päivien, isänmaallisten päivien ja pyhäpäivien pirstomaksi. Ihminen tekee työtä, mutta nykyiset esimerkit osoittavat ehdottomasti työntekotahtoa puuttuvan.
Ne, jotka tekevät Jumalan töitä, rakastavat toisaalta työtään. Sellaiset eivät kiinnitä lainkaan huomiota aikaan. He eivät tähyile kelloa eivätkä ole penkinpainajia eivätkä pelkästään tyhjäntoimittajia. He eivät halua maleksia turhaan, he nauttivat työnteosta, ja perin harvat seikat kääntävät heidät pois heidän työstään. Kun he ovat poissa työstä, niin he kaipaavat sitä. Jos he ovat sairaita, niin he haluavat usein itsepintaisesti tehdä työtä, jotavastoin laiskat ja välinpitämättömät haluavat hellittää vähimmästäkin syystä. Se, joka tekee Jumalan työtä, ei sano: ”Minä toivon, että olisin kuollut, jottei minun tarvitsisi tehdä työtä.” Kuolema on hänelle vihollinen. Hän haluaa elää, jotta hän voisi tehdä työtä. Hän ymmärtää, että elämä on Jumalan lahja, että ’ei ole työtä eikä viisautta haudassa’, mihin kuolleet ihmiset menevät. Hän rakastaa elämää. Hän rakastaa työtään, ja se ihminen, joka saa ilon Jumalan tahdon tekemisestä, on onnellinen.
JUMALAN TAHTO LUOMUSTEN SUHTEEN
Jehova Jumalan työ heijastuu tänä aikana hänen Poikansa menettelystä. Jeesus toi evankeliuminpalvelustyön tänne maan päälle. Hän sanoi: ”Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä. Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus.” (Joh. 9:4, 5) Hän taivalsi palveluksensa kolmen ja puolen vuoden ajan kautta Palestiinan saarnaten ja opettaen Jumalan valtakuntaa ihmiskunnan ainoana toivona. Hän palveli synagoogissa, ihmisten kodeissa, vuorten rinteillä, meren rantamilla; kaikkialla, mihin ihmisiä kokoontui, hän opetti heitä. Hän pani elämänsä palvelustehtäväänsä. Hän osoitti uskonsa. Hänen jokapäiväinen käytöksensä, hänen nuhteettomuutensa rasituksissa ja häväistyksissä hänen ahkera palveluksensa, hänen koko elämänsä tarjosi täydellisen esimerkin seurattavaksemme. (1. Piet. 2:21) Hän sanoi vuorisaarnassaan: ”Te olette maailman valo. . . . antakaa valonne loistaa ihmiskunnan edessä, jotta he näkisivät teidän oikeat työnne ja antaisivat kunnian Isällenne, joka on taivaissa.” (Matt. 5:14, 16, Um) Kristityt tarttuvat siihen työhön, minkä hän jätti. Heidänkin työmääräyksensä on suuri. Jotta he voisivat suorittaa sen, niin heidän täytyy kulkea läheisesti hänen askeleissaan. Heidän täytyy oppia hänen tavallaan Jumalan tahto. Heidänkin täytyy omistaa elämänsä hänen tavallaan Jehova Jumalalle ja hänen työlleen.
Jeesus esitti asian hyvin yksinkertaisesti näin: ”’Älkää tehkö työtä sitä ruokaa varten, mikä häviää, vaan sitä ruokaa varten, mikä pysyy iankaikkisen elämän hyväksi ja mitä ihmisen Poika antaa teille, sillä häneen on Isä, Jumala, pannut hyväksymyssinettinsä.’ Siksi he sanoivat hänelle: ’Mitä meidän on tehtävä tehdäksemme Jumalan töitä?’ Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ’Tämä on Jumalan työ, että te uskotte häneen, jonka Hän lähetti.’ ’Sillä tämä on minun Isäni tahto, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä ja että minä herättäisin hänet viimeisenä päivänä.’” – Joh. 6:27–29, 40, Um.
Kristukseen uskominen merkitsee elämänsä panemista uskoonsa, toimimista siinä ja sen tekemistä oikeita töitä tuottavaksi. Se merkitsee sitä, että me noudatamme Kristuksen esimerkkiä emmekä maailman. Meidän täytyy kääntyä ehdottomasti pois maailmasta olemukseltamme ja käytöksessämme. Tämän muutoksen tulee käydä ilmeiseksi jokaisen kristityn elämässä. Apostoli Paavali sanoi: ”Teidän tulee panna pois vanha henkilöllisyys, joka mukautuu teidän entiseen käyttäytymistapaanne ja joka turmeltuu sen petollisten halujen mukaan; mutta sen sijaan teidän tulee uudistua mieleenne vaikuttavassa voimassa ja pukeutua uuteen henkilöllisyyteen, joka luotiin Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja laupeudessa.” (Ef. 4:22–24, Um) Raamatun koko henki on, että meidän Kristukseen omaamamme uskon täytyy aikaansaada muutos elämässämme. Tätä muutosta ei aiheuta ihme, vaan kristityn ankara ja vilpitön työ, kun hän yrittää toteuttaa käytännössä kristillisyyden periaatteita. Tähän ponnisteluun täytyy ryhtyä.
Opetuslapsi Jaakob todistelee kirjeensä toisessa luvussa: ”’Sinulla on usko, ja minulla on teot’; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton? Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukaan, ja teoista usko tuli täydelliseksi; ja niin toteutui Raamatun sana: ’Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi’, ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi. Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta. . . . Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.” (Jaak. 2:18–26) Meidänkin uskomme täytyy liittyä kiinteästi oikeisiin töihin ja aikaansaada sellainen suotuisa muutos elämässämme, mikä johtaa Jumalan hyväksymykseen ja pelastukseen.
USKO AIKAANSAA PAREMMAN MUUTOKSEN
Jos vilpitön halumme on tehdä Jumalan töitä, niin meidän täytyy panna uskomme merkitsemään itsellemme jotakin. Sen täytyy aikaansaada elämässämme sellainen menettelytapa, mikä on sopusoinnussa Jumalan tahdon ja päätöksen kanssa. Se ei voi jäädä toimettomaksi. Apostoli Paavali selitti: ”Työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne peläten ja vavisten, sillä Jumala toimii teissä oman mielisuosionsa takia, jotta te sekä tahtoisitte että toimisitte. Tehkää jatkuvasti kaikki nurkumatta ja väittelemättä, jotta tulisitte olemaan nuhteettomia ja viattomia, tahrattomia Jumalan lapsia kieron ja nurjan sukupolven keskellä, jonka joukossa te loistatte valistajina maailmassa.” ”Pankaa nyt tosiaan pois ne kaikki itseltänne, viha, suuttumus, vahingollisuus, herjaava puhe ja säädytön keskustelu suustanne. Älkää valehdelko toisillenne. Riisukaa pois vanha henkilöllisyys tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen henkilöllisyyteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon kautta hänen kuvansa mukaan, joka sen loi.” – Fil. 2:12–15 ja Kol. 3:8–10, Um.
Jumalan Sanan täytyy merkitä meille enemmän kuin pelkkiä sanoja. Se täytyy tunnustaa Jumalan kansansa käyttäytymistä varten antamaksi ohjeeksi. Jos me uskomme tämän todeksi, niin edelläolevaa ohjetta täytyy noudattaa. Me emme voi kulkea nuristen ja väitellen keskuudessamme tai maailman keskuudessa ja väittää silti olevamme kristittyjä. Se olisi ulkokultaista, ja Jumala vihaa ulkokultailijoita. Me emme voi kierrellä valehdellen, pettäen ja varastaen teokraattisessa järjestössä enempää kuin sen ulkopuolellakaan. Jumala halveksii valehtelijaa, petturia ja kieroa ihmistä. Meidän puheemme täytyy olla väitteemme mukaista. Jos me työskentelemme niiden keskuudessa, jotka käyttävät tottumuksesta rumaa kieltä, niin onko meidän syytä tehdä samoin? Meidän täytyy olla päättäneitä pysyä puhtaina. Herjaava puhe, säädytön keskustelu, ruokottomat pilapuheet, saastaiset kertomukset eivät saa mitään sijaa Jumalan Sanassa. Hän inhoaa sellaista.
Kristittyjen tulee aina olla varuillaan Jumalan edessä omaamansa asenteen suhteen. Ja niinkuin Paavali sanoo: ”Kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.” (Kol. 3:17) Keskustelumme täytyy olla täydellistä. Se voi olla sellaista, jos panemme uskomme työskentelemään, otamme sydämellemme ja panemme toimintaan kaikki Raamatun kehoitukset säilyttämällä oikean tasapainon kaikessa, miettimällä joka päivä Jumalan Sanaa. Työskennelkäämme ankarasti ja pankaamme käytäntöön kristilliset periaatteet niin kauan kuin on vielä se päivä, jona Jumala suvaitsee jumalattomia, koska Harmagedon lähestyy nopeasti. ”Sentähden, rakkaat veljeni, tulkaa lujiksi, järkkymättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina paljon tehtävää Herran työssä, tietäen, että teidän työnne ei ole turhaa Herran yhteydessä.” – 1. Kor. 15:58, Um.