Nuoret kysyvät:

Pitäisikö minun karata kotoa?

”MINÄ karkaan. Minä näytän heille.” Kuulostaako tämä tutulta? Monille nuorille se ei jää pelkäksi uhkaukseksi. Eivät vain sadat tai tuhannet, vaan reilusti yli miljoona teini-ikäistä todella karkaa kotoaan joka vuosi.

Miksi sitten haluat lähteä kotoasi? Siihen voi olla moniakin syitä. Sinusta voi tuntua siltä, ettei kukaan ymmärrä sinua. Et ehkä tunne olevasi kaivattu ja rakastettu. Kenties sinua on jopa pahoinpidelty. Ehkä sinulla on ongelma, jota et kerta kaikkiaan pysty ratkaisemaan. Kotona voi olla joku, jonka kanssa et pysty tulemaan toimeen. Saatat olla kyllästynyt siihen, että sinulle aina sanotaan, mitä sinun pitää tehdä, ja haluat elää omaa elämääsi. Ehkäpä olet ikävystynyt ja haluat pitää hauskaa. Olipa syy mikä tahansa, et viihdy kotona. Ratkaisisiko karkaaminen ongelmasi? Eikö mitään muuta ole tehtävissä?

Tarvitaan oikea näkökulma

Kun olet nuori, Jumala on antanut sinulle tehtävän ’kunnioittaa isääsi ja äitiäsi’. (Efesolaisille 6:2) Sinun on oltava ’tottelevainen vanhemmillesi kaikessa’. (Kolossalaisille 3:20) Onko sinulla oikeus unohtaa tuo määräys? Entä jos tilanne kotona tuntuu sinusta ylivoimaisen vaikealta?

Ei voida kieltää sitä, että tällaisia olosuhteita todellakin on olemassa. Jotkut vanhemmat ovat kohtuuttomia vaatimuksissaan. Jotkut moittivat lasta ilkeäksi ja arvottomaksi. Toiset ovat syventyneet omiin harrastuksiinsa ja huvituksiinsa eivätkä juurikaan kiinnitä huomiota lapsiinsa. Muutamilla vanhemmilla on pakkomielteenä juominen, huumeet tai seksi, ja he saattavat jopa terrorisoida jälkikasvuaan. Jotkut halveksivat avoimesti sekä ihmisten että Jumalan lakeja. Jopa lapsen elämä saattaa olla vaarassa!

Useinkaan teini-ikäinen ei pakene minkään tällaisen äärimmäisen tilanteen ajamana. Nuoren käytöstä tai asennetta koskevat riidat vanhempien kanssa antavat tavallisesti kipinän karkaamiselle. Olitko ulkona yli vanhempiesi antaman määräajan? Oletko tehnyt jotakin, mitä he eivät hyväksy – esimerkiksi juonut alkoholijuomia tai ollut tiettyjen ystävien seurassa? Jätitkö tekemättä jonkin sinulle määrätyn, hankalan työn? Oletko menestynyt kehnonlaisesti koulussa viime aikoina? Pelkäätkö, että sinua rangaistaan? Haluatko lisää vapautta toimiaksesi omin päin? Tuntuuko sinusta, ettet koskaan osaa olla vanhemmillesi mieliksi?

Jumalan muistaminen

Tällaisessa tilanteessa kotoa karkaaminen voi olla vastareaktio vihan ja pettymyksen tunteille – yritys päästä eroon isän tai äidin ”tyrannimaisesta ja peräänantamattomasta” määräysvallasta. Se voi ilmaista myös itsepäisyyttä, sitä, että haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. Mutta sinun tulisi todella ottaa huomioon muutakin kuin vain omat ensisijaiset toiveesi tai se, mitä sinä pidät reiluna.

Jumalan antaman vastuutehtävän vuoksi vanhempasi saattavat kieltää sinulta jotakin, mitä olet toivonut. Katsos, aivan samoin kuin sinä olet vastuussa menettelyistäsi Jumalan edessä, niin hekin ovat. He saattavat tuntea ehdottomaksi velvollisuudekseen kasvattaa sinua ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa”. (Efesolaisille 6:4) Siksi he saattavat vaatia, että osallistut heidän kanssaan uskonnollisiin kokouksiin ja muihin toimintoihin. Koska he tajuavat, että ”huono seura turmelee hyödylliset tavat”, he saattavat pyrkiä rajoittamaan yhteydenpitoasi joidenkin ystäviesi kanssa. (1. Korinttolaisille 15:33) Ehkä he havaitsevat ongelmia, joita sinä et kerta kaikkiaan huomaa. Voi olla, että heidän asenteensa ja ajattelutapansa on erilainen kuin sinun. Mutta onko se perusteltu syy kapinoida ja karata?

On hyvä muistaa, että kun Jumala käski sinua ’kunnioittamaan isääsi ja äitiäsi’, hän lisäsi: ”Jotta sinulle kävisi hyvin ja saisit olla kauan aikaa maan päällä.” Huomaa, että et yritä miellyttää pelkästään vanhempiasi, kun tottelet heitä. Samalla osoitat kunnioitusta ja tottelevaisuutta myös Jumalalle. Vaikka haluaisitkin tehdä toisin kuin vanhempasi sanovat, ymmärrät, että noudattamalla heidän sääntöjään ja määräyksiään osoitat kunnioituksesi ja rakkautesi Jumalaa kohtaan, ja sen vuoksi hän palkitsee sinut. – Efesolaisille 6:1–3; 1. Johannes 5:3.

Sinun täytyy ehkä antaa hieman periksi – alistua vanhempiesi valtaan ja heidän pyyntöihinsä. Arvosta sitä, että heillä on enemmän elämänkokemusta. Sinun ei kannata myöskään vertailla itseäsi toisiin nuoriin, joiden vanhemmat eivät ole ehkä saattaneet omaatuntoaan sopusointuun Jumalan lakien kanssa. Pidä tottelemista valmennuksena edessä olevaa elämää varten, sillä aikuisenakaan et voi aina tehdä, mitä itse haluat. Ympärilläsi olevat ihmiset täytyy myös ottaa huomioon. Tietynlainen toiminta voi tuoda mukanaan lisävaikeuksia tai epämieluisia vastuita myöhemmin. Kukaan ei ole koskaan täysin vapaa tekemään juuri niin kuin häntä itseään huvittaa. Huomaat tämän pitävän paikkansa nyt koulussa. Se tulee pitämään paikkansa myös työpaikalla.

Kun siis vanhempasi vaativat jotakin, mikä tuntuu olevan vastoin sinun toiveitasi, sinun on hyvä pitää mielessäsi Kolossalaiskirjeen 3:23, 24:ssä esitetty periaate: ”Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti niin kuin Jehovalle eikä ihmisille, sillä te tiedätte, että tulette Jehovalta saamaan asianmukaisen palkan.” Älä todellakaan kadota näkyvistäsi sitä, että Jehova palkitsee sinut, jos olet tottelevainen ja alistuvainen vanhemmillesi. Suurenmoinen loputtoman, täydellisen elämän palkinto on niiden edessä, jotka ovat uskollisia. – Jesaja 65:21–23; Ilmestys 21:3–5.

Ratkaiseeko se ongelmat?

Kannattaa myös miettiä sitä, onko karkaaminen itse asiassa ratkaisu tilanteeseen. Saatat kyllä hetkellisesti päästä vaikeaa tilannetta pakoon. Kotoa karkaaminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmia. Lopulta ne tulevat tavalla tai toisella eteesi. ”Karkaamalla vain aiheutat itsellesi lisää vaikeuksia. Et sinä sillä tavoin pääse niistä eroon”, varoittelee Amy, joka karkasi kotoaan 14-vuotiaana. Mitä sitten voit tehdä?

Rakkauden ja myötätunnon huomaaminen

Mieti ensiksi, mikä aiheutti ongelman. Isän tai äidin suhde murrosikäiseen lapseensa voi olla helposti haavoittuva. Miksi? Adolescence-lehti selittää: ”Murrosikä on suurten muutosten aikaa ja ylimenokausi. Teini-ikäisten vanhemmat käyvät läpi samaan aikaan omaa siirtymävaihettaan lähestyessään keski-ikää, ja näiden kahden kehitysvaiheen yhdistelmä voi olla varsin vaikeaa aikaa kaikille osapuolille.” Niinpä et ehkä ainoastaan sinä ole hankalassa siirtymäajanjaksossa ja myötätunnon tarpeessa. Osoittamalla rakkautta ja kunnioitusta useimmat perheet selviävät kuitenkin suuremmitta ongelmitta.

Miksi ette siis ponnistelisi yhdessä nähdäksenne omien mieltymystenne yli ja ilmaistaksenne toisillenne rakkautta, koska ”rakkaus ei koskaan häviä” ja se ”peittää paljon syntejä”. (1. Korinttolaisille 13:8; 1. Pietari 4:8) Osoittamalla rakkautta saa vastarakkautta toisilta.

Oletko tehnyt jotakin väärää ja pelkäät nyt sitä, miten vanhempasi suhtautuvat? On parasta rohkeasti kohdata tilanne ja koettaa saada apua kypsiltä ihmisiltä. Yritä ensin keskustella asiasta vanhempiesi kanssa. Kristityillä nuorilla on lisäksi suuri etu, kun he voivat pyytää seurakunnan vanhimmilta apua ongelmien ratkaisemiseen ja asioiden oikaisemiseen. On tärkeää, ettet pakene, vaan käsittelet ongelman järkevästi. Näin voit päästä sen yli sen sijaan, että se uhkaisi kaiken aikaa onnellisuuttasi.

Entä jos olet ei-toivottu tai tilanne kotona on erittäin vaarallinen sinulle? Mitä jos sinua pahoinpidellään kotona? Onko karkaaminen siinä tapauksessa ratkaisu? Näihin kysymyksiin vastataan myöhemmin ilmestyvässä kirjoituksessa.

[Kuva s. 15]

Perheissä tunnetaan usein valtavaa ahdistuneisuutta ja levottomuutta, kun joku perheenjäsen karkaa