Mitä MEPS tekee ja mitä se ei tee

”ON TODELLA hyvä, että teillä on MEPS”, sanoi eräs Brooklynin päätoimiston työntekijä yhdelle kirjoitusosastolla työskentelevistä. ”Kirjoittamisen täytyy nyt olla helppoa teille.”

Puhuja uskoi vilpittömästi, että MEPS, lyhenne sanoista Multilanguage Electronic Phototypesetting System (monikielinen elektroninen valoladontajärjestelmä), voisi jotenkin helpottaa kirjoitusten laatimista. Hieman huvittuneena, mutta etenkin hämmästyneenä, tämä kirjoittaja vakuutti veljelle, että ihmiset – ei kone – laativat kirjoitukset.

Mitä MEPS sitten pystyy tekemään? Auttaako se todella kirjoitustyössä? Ja jos auttaa, niin miten? Osaako se kääntää kirjoitettua tekstiä toiselle kielelle?

MEPS apuna kirjoitustyössä

MEPS on tietokonejärjestelmä, jolla materiaali valmistetaan painokuntoon pääasiassa offsetpainokoneella painamista varten. Laitteiston ydin on MEPS-tietokone, joka on sijoitettu noin metrin korkuiseen, levyiseen ja syvyiseen kaappiin. Kirjoitetun tekstin muotoileminen sivuiksi tapahtuu elektronisesti, ja se tehdään MEPSin graafisella päätteellä. Sitten MEPS-valolatomakone tulostaa sivut sellaiseen muotoon, että voidaan valmistaa painolevyt. Jehovan todistajat ovat itse suunnitelleet ja rakentaneet MEPS-tietokoneen, graafisen päätteen ja valolatomakoneen New Yorkin osavaltion pohjoisosassa sijaitsevalla Vartiotornin maatilallaan.

MEPS-tietokoneeseen on yhdistetty myös IBM PC-tietokoneita. Vartiotorni-seuran kirjoitusosastolla Brooklynissa New Yorkissa käytetään tekstinsyöttöön juuri näitä IBM:n tietokoneita (jotka lähettävät kaiken niihin syötetyn tekstin MEPS-tietokoneeseen). Helpottaako näiden laitteiden käyttö sitten todellisuudessa kirjoitusten laatimista?

Ei, sillä kirjoittaminen on luovaa työtä ja siihen tarvitaan ihmistä – kone ei pysty siihen. Kone, siis tässä tapauksessa IBM:n tietokone, täyttää pohjimmiltaan saman tarkoituksen kuin kirjoituskone. Itse asiassa sen näppäimistö on olennaisilta osiltaan samanlainen kuin kirjoituskoneen näppäimistö. Tärkein ero on, että syötetty teksti näkyy paperin sijasta kuvaruudulla. Jos tietokoneeseen syötetty teksti kuitenkin täytyy saada paperille kirjoitettuna, vieressä oleva nopea kirjoitin voi kirjoittaa sen tavallisille paperiarkeille.

Painettavan aineiston sanojen laatimisessa MEPSistä ei ole suurtakaan hyötyä kirjoittajalle. Tietokone voi kuitenkin merkittävästi auttaa kirjoittajaa. Se on nimittäin paljon monipuolisempi kuin kirjoituskone. Kirjoitusvirheet voidaan korjata sillä nopeasti ja helposti. Sanoja, lauseita ja kokonaisia kappaleita voidaan tekstissä siirrellä paikasta toiseen vain muutamalla näppäimen painalluksella. Näin kirjoittaja näkee heti, miltä hänen ideansa näyttävät.

Tulevaisuudessa voidaan MEPSillä käyttää Vartiotorni-seuran julkaisuista laadittua laajaa tietokonearkistoa, tietokantaa. Silloin kirjoittajan on mahdollista kutsua kuvaruutuunsa otteita eri julkaisuista, esimerkiksi Raamatusta, Aid to Bible Understanding -kirjasta, muista kirjoista sekä mahdollisesti jopa sadan tai useamman vuoden aikana ilmestyneistä Seuran lehdistä. Myös tästä on epäilemättä paljon hyötyä kirjoittajille.

Saatat nyt ihmetellä, että jos MEPS ei ole kirjoittajille muuta kuin vähän monipuolisempi kirjoituskone, niin miksi tämän tietokonejärjestelmän kehittämiseen on uhrattu niin paljon aikaa, vaivaa ja rahaa.

Tekstin valmistaminen painokuntoon

Pohjimmainen syy siihen on koko kirjapainoalalla tapahtunut siirtyminen kuumaladonnasta ja kohopainosta valoladontaan ja offsetpainantaan. Kuumaladonnassa sula lyijy valetaan metallikirjakkeiksi rivilatomakoneella. Sitten näistä kirjakeriveistä ja kuvalaatoista valmistetaan lyijylevyjä, joissa painettava kuvio on koholla, ja nämä lyijylevyt kiinnitetään painokoneeseen. Offsetpainamisessa taas kunkin sivun teksti ja kuvat kuvataan filmille ja valotetaan offsetpainolevyn pintaan.

MEPS kehitettiin varsinaisesti korvaamaan ne painotöiden esivalmistelut, jotka kuumaladonnasta ja kohopainosta luopumisen myötä jäivät pois käytöstä. Sen kehittäminen oli tarpeellista pääasiassa siksi, että kirjapainoalalla jo olemassa olleet valoladontajärjestelmät eivät mitenkään täyttäneet monikielisyyden meille asettamia vaatimuksia. Se onkin osoittautunut uskomattoman tehokkaaksi järjestelmäksi. Ajattelehan esimerkiksi mitä tapahtuu sen jälkeen, kun artikkeli Herätkää-lehteen on laadittu, toimittaja on lukenut sen, se on hyväksytty ja sen on todettu olevan valmis painettavaksi.

Kuten aiemmin osoitettiin, IBM PC-tietokoneella syötetty valmis artikkeli on MEPS-tietokoneen muistissa. Tämä kirjoitus voidaan nyt kutsua MEPSin graafiseen päätteeseen ja se voidaan taittaa sivuiksi näyttöpäätteen kuvaruudulla. Mikä tahansa valittu kirjasinlaji voidaan sijoittaa halutun kokoisena mihin tahansa kohtaan tekstissä. Kun tämä on tehty, teksti ”valutetaan” suorakulmaisiin tekstikehyksiin tai halutun muotoisena kuville varattujen alueiden ympärille.

Saatat nyt ihmetellä, miten tämä materiaali siirretään MEPSin näyttöruudulta sellaiseen muotoon, että sen avulla voidaan valmistaa offsetkoneitten tarvitsemat painolevyt. Se tehdään MEPS-valolatomakoneella. Tämä kone valmistaa valoherkälle paperille kuvan sivuista täsmälleen sellaisena kuin ne on taitettu graafisen päätteen ruudulla. Kun valoherkkä paperi on kehitetty, se kuvataan filmille, jota vuorostaan käytetään offsetpainolevyjen valmistuksessa.

Osaako MEPS kääntää?

Pidä mielessäsi, että MEPS on monikielinen järjestelmä, jollaista Jehovan todistajat totisesti tarvitsevat, sillä he julkaisevat säännöllisesti kirjallisuutta yli 150 kielellä. MEPSissä on ainutlaatuista sen kyky käsitellä näitä kaikkia kieliä ja vielä lukuisia muitakin. Itse asiassa MEPS on tätä nykyä ohjelmoitu lähes 200 kielelle! Mitä tämä sitten merkitsee? Miten MEPS saa sanokaamme vaikkapa englantilaisen tekstin käännettyä suomeksi?

Haluamme tehdä selväksi, että vaikka MEPS pystyy käsittelemään monia eri kieliä, se ei pysty kääntämään kielestä toiseen. Ihmiset tekevät varsinaisen käännöstyön. Koneet eivät pysty korvaamaan ihmisiä todella tehokkaina kääntäjinä. MEPSin graafinen pääte on suunniteltu siten, että sitä voidaan käyttää monien eri kielten kirjaimistoilla. Miten se on mahdollista? Näppäimistön näppäimet on tehty siten, että ne voidaan elektronisesti muuttaa käsittelemään mitä tahansa kieltä, mille tietokone on ohjelmoitu.

Valaistaanpa tätä sillä, mitä tapahtuu kun suomalainen kääntäjä kääntää tekstiä englannista suomeksi ja käyttää työssään kirjoituskonetta. Kääntäjällä on englantilainen teksti edessään paperilla. Kielitaitonsa avulla hän kääntää ajatukset englannista, niin että suomalainen lukija ymmärtää, mitä kirjoittaja on alun perin englanniksi halunnut sanoa. Mutta kirjoittaja ei pysty kirjoittamaan suomalaista tekstiä englantilaisella kirjoituskoneella, koska suomen kielessä on sellaisia kirjaimia kuin ä ja ö, joita englantilaisessa kirjoituskoneessa ei ole. Näin ollen hän tarvitsee kirjoituskonetta, jossa on suomalainen kirjaimisto. Ja MEPSin graafinen pääte voi toimia juuri sellaisena. Sen näppäimistö muuttuu yksinkertaisella komennolla suomalaista kirjaimistoa vastaavaksi.

Mutta kuten aikaisemmin osoitettiin, MEPSin graafisen päätteen kyky käsitellä eri kieliä ei rajoitu vain englantiin ja suomeen, vaan se pystyy käsittelemään lähes 200:aa kieltä. Kuten ehkä hyvinkin tiedät, monissa kielissä, esimerkiksi armeniassa, koreassa, venäjässä ja arabiassa, on täysin erilaiset aakkoset ja kirjaimet. Lisäksi on kieliä, joissa kirjainten sijasta käytetään merkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiina ja japani, joille MEPSiä parhaillaan ohjelmoidaan. Joitakin kieliä luetaan vasemmalta oikealle, kun taas toisia oikealta vasemmalle. MEPSin ohjelmoiminen näille kaikille kielille ei ole ollut mikään pieni tehtävä, ja paljon on vielä tekemättä.

Muista kuitenkin: vaikka MEPS pystyykin käsittelemään näitä kaikkia kieliä, kääntämiseen tarvitaan ihmistä, joka osaa kyseistä kieltä, ja käännetty teksti pitää sitten syöttää MEPSiin.

Jotkin pienemmät haaratoimistot ja yksittäiset kääntäjät eivät suoranaisesti tarvitse MEPS-laitteistoa. Monesti sellaisissa tapauksissa käytetään vain IBM PC-tietokonetta, joka tallentaa syötetyn tekstin ohuelle, taipuisalle magneettilevykkeelle. Levyke lähetetään sitten haaratoimistoon, jossa on MEPS-tietokone, ja siellä levylle tallennettu materiaali taitetaan sivuiksi ja valmistetaan painokuntoon.

Käyttö hallinnollisissa tehtävissä

MEPS-laitteistoa käytetään monissa haaratoimistoissa paitsi lehtien, kirjojen ja muun kirjallisuuden esivalmistelutöissä painamista varten, myös hallinnollisiin tehtäviin. Sen avulla pidetään esimerkiksi täsmällistä kirjaa varastossa olevasta kirjallisuudesta. Tietokone valmistaa varastonsiirtolomakkeen, joka lähetetään kirjallisuutta tilanneeseen seurakuntaan, ja haaratoimiston varastokirjanpidosta vähennetään automaattisesti tilatut tarvikkeet, niin että kullakin kielellä jäljellä olevista tarvikkeista säilyy täsmällinen luku. Lisäksi joissakin haaratoimistoissa säilytetään kaikkien Vartiotorni- ja Herätkää-lehtien tilaajien osoitteet MEPSin muistissa ja sen avulla valmistetaan osoitelaput.

MEPSiä käytetään kautta maailman

Ensimmäinen MEPS-tietokone valmistui ja otettiin koekäyttöön vuonna 1982. Helmikuussa 1983 Saksa sai ensimmäisenä maana Yhdysvaltain ulkopuolella MEPS-tietokoneen sekä neljä graafista päätettä. Ensimmäinen MEPS-valolatomakone otettiin käyttöön kirjallisuuden valmistamisessa vasta marraskuussa 1983.

Tällä hetkellä 25:llä Vartiotorni-seuran haaratoimistolla on yksi tai useampi MEPS-tietokone sekä yhteensä 150 graafista päätettä. 24 haaratoimistolla on lisäksi MEPS-valolatomakone. Jehovan todistajat ovat itse valmistaneet koko tämän pitkälle kehitetyn MEPS-laitteiston New Yorkin osavaltiossa lähellä Wallkillia sijaitsevissa tuotantotiloissaan. MEPSiä on suunniteltu käytettävän lopulta yli 30 maassa kautta maailman. MEPSin käyttö on jo tehnyt mahdolliseksi Vartiotornin julkaisemisen samanaikaisesti 30 kielellä ja Herätkää-lehden 14 kielellä.

MEPS tosiaan helpottaa julkaisemista monilla kielillä. Se on todella suuri edistysaskel julkaisutoiminnassa, vaikka se ei varsinaisesti helpotakaan kirjoitusten laatimista eikä käännä tekstiä.

[Kuva s. 24]

Yksi Vartiotorni-seuran kirjoitusosaston työntekijöistä työskentelemässä tietokoneellaan

[Kuva s. 26]

Englanninkielinen sivu 24 graafisen päätteen ruudulla taitettuna

[Kuva s. 27]

Hindinkielinen sivu 24 graafisen päätteen ruudulla taitettuna