Lukijoiden kirjeitä
Siveänä pysyminen
Vastaan koko sydämestäni myöntävästi kirjoituksessanne esitettyyn kysymykseen ”Nuoret kysyvät: Onko siveänä pysyminen todella paras vaihtoehto?” [Suomeksi 8.2.1986] Elin aiemmin avosuhteessa, koska me molemmat uskoimme rakastavamme toisiamme. Seurauksena on, että minulla on aviottomia lapsia ja että me olemme olleet erossa jo pitkään. Olen täysin samaa mieltä sen Raamatun neuvon kanssa, että tulee paeta haureutta. Mutta luulen teidän viittaavan siihen, että täytyy olla koskematon, jotta avioliitosta voi tulla onnellinen ja menestyksekäs. Miten sitten on meistä niiden laita, jotka olemme tehneet tuon kauhean virheen, mutta olemme halukkaita muuttumaan sydämeltämme ja mieleltämme Jehovan mittapuiden mukaan?
W. D., New York, USA
Ei ole epäilystäkään siitä, että siveyttä koskevan Jumalan lain noudattaminen ennen avioliittoa on mitä parhain tapa varmistaa menestyksekäs avioliitto. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että ne, jotka ovat menettäneet siveytensä ennen avioliittoa, eivät voisi koskaan nauttia onnellisesta avioliitosta. Se saattaa olla vaikeampaa, siihen voi liittyä enemmän ongelmia ja surua, ja se saattaa vaatia suurempia ponnisteluja. Vaikka Jumalan anteeksianto ei poistakaan henkilön vääristä teoista koituvia luonnollisia seurauksia, hänen anteeksiantonsa ja siunauksensa voi auttaa henkilöä saavuttamaan onnellisuuden. Lue Psalmi 103:8–14; 1. Korinttolaisille 6:9–11. – Toimitus.
Toivon vilpittömästi, että naimattomat, erityisesti nuoret, suhtautuvat vakavasti kirjoitukseenne ”Nuoret kysyvät: Onko siveänä pysyminen todella paras vaihtoehto?” Olen ollut naimisissa viisi vuotta, ja vaikka mieheni pitääkin minua suurenmoisena vaimona, pahoittelen silti sisimmässäni sitä, etten pysynyt neitsyenä häntä varten. Käsitykseni oli, että ’kokemus opettaa’. Seurauksena siitä, että halusin olla niin kokenut, oli neljä aborttia, yksi keskenmeno, kaikki neljän vuoden aikana, sekä useita poikaystäviä. On tarpeetonta sanoakaan, että se oli erittäin onnetonta aikaa elämässäni. Olen nyt onnellisesti naimisissa, mutta itsehillintäni menettäminen noina nuoruusvuosinani vaivaa minua yhä. Uskokaa siis, että siveänä pysyminen on paras vaihtoehto.
S. M., Minnesota, USA
Stanley-teatterin kunnostaminen
Olen hämmästynyt ja masentunut kirjoituksesta ”Historiallisesta rakennuksesta Jehovan todistajien konventtisali”. [22.10.1985] Kristus opetti meitä olemaan mieleltämme vaatimattomia ja pitämään silmämme kohdistettuina yksinkertaisiin asioihin. Olen järkyttynyt nähdessäni todistajien käyttävän aikaansa ja varojaan sellaiseen hankkeeseen. Eikö tämä anna muualla maailmassa oleville seurakunnille sellaisen esimerkin, että niidenkin tulisi ponnistella saadakseen lasimaalauksia, kattokruunuja ja koristepylväitä?
J. W., Tennessee, USA
Tämä rakennus täytyi korjata, jotta siellä voitaisiin pitää konventteja. Rakennuksessa entisöitiin ainoastaan se, mitä siellä jo oli, ja tämä vaivannäkö sai aikaan suopean ilmapiirin yhdyskunnassa ja antoi kannatusta sille, että me käytämme tätä rakennusta. Jehovan todistajat eivät suunnittele uusia kokouspaikkoja tai konventtisaleja, jotka olisivat niin taidokkaita. Itse asiassa kaikille seurakunnille annetussa yleisessä ohjeessa sanotaan: ”On suositeltavaa, että valtakunnansalit ovat sopivia paikkoja palvontaa varten, ei suurellisia kooltaan tai tyyliltään vaan kohtuullisia, ei lahjoitettuja varoja tuhlaillen rakennettuja.” Samaa periaatetta noudatetaan rakennettaessa konventtisaleja. – Toimitus.