Kertomus raakuuksista – milloin se päättyy?

KUN Jehovan todistajien turvapaikka oli riistetty Mosambikissa, heitä alkoi virrata tuhatmäärin pitkin Pohjois- ja Keski-Malawin pääteitä kohti kotikyliään. Monille se oli kuin hirvittävää kujanjuoksua.

Matkallaan maan pohjoisosassa sijaitseviin koteihinsa neljäkymmentä mies- ja naispuolista todistajaa saapui Mzimban torille. Ihmiset kerääntyivät ilkkumaan väsyneitä matkaajia, ja sitten Malawin Nuorisoliigan jäsenet hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Heitä lyötiin ankarasti kello 8.30:stä kello 14:ään. Poliisit seisoivat vieressä katselemassa. Yksi lyödyistä oli yli 80-vuotias mies. Heidän oli käveltävä vielä yli 110 kilometriä, eikä heillä ollut ruokaa, sillä nuorisoliigalaiset ottivat heiltä sen vähän rahan, joka heillä oli.

Saavuttuaan kyliinsä todistajien sallittiin toisinaan aluksi asettua koteihinsa. Mutta yleensä ei kestänyt kauan, ennen kuin nuorisoliigalaiset tulivat vaatimaan, että heidän täytyi ostaa poliittisen puolueen jäsenkortti. Kun he kieltäytyivät, he saivat osakseen kaikenlaista epäinhimillistä kohtelua. Tarkastelehan muutamia tapauksia:

Sosolan kylä Keski-Malawissa; 26. elokuuta 1975: Joukko miehiä ja naisia, paikallinen parlamentin jäsen Elson Muluzi ja paikallinen puolueen puheenjohtaja Stuart Maere mukaan luettuina, ympäröi Jehovan todistajien kodit ja kysyy, ovatko nämä valmiit ostamaan puolueen jäsenkortit. Kun todistajat vastaavat kieltävästi, puolueen jäsenet ryöstävät heidän kotinsa, ajavat heidät pois kylästä ja sanovat: ”Häipykää täältä! Menkää maahan, missä ei ole kortteja!”

Kasonjolan alue; 4. ja 5. syyskuuta 1975: Malawin kongressipuolueen nuoret menevät Nsamben, Kampinin, Tangan, Mbalame I:n, Mbuziyamwanan ja Mselelan kylissä asuvien todistajien koteihin. He vaativat ostamaan jäsenkortin. Todistajien kieltäytyessä puolueen jäsenet menevät heidän koteihinsa ja varastavat kaiken heidän omaisuutensa: rahat, polkupyörät, rannekellot, lautaset, kupit ja muut kotitalousesineet. Veljiä hakataan hirvittävästi, niin että yksi heistä on tajuton puolitoista tuntia. Kahdessa paikassa nuorisoliigalaiset (joiden puheenjohtaja on nimeltään Mozangwila) virtsaavat kodeissa olevaan maissijauhoon, niin että se tulee syötäväksi kelpaamattomaksi. Kun yksi todistajista menee poliisin luo tekemään ilmoitusta hyökkäyksistä ja palaa, häntä piestään jälleen.

Makambalen kylä Keski-Malawissa: Viisi todistajaa, miehiä ja naisia, riisutaan alasti, heidät piestään ja heitä ajetaan takaa 11 kilometriä. Teosta olivat vastuussa Mangochin alueen parlamentin jäsen herra Abidabilu sekä Nuorisoliigan ja Nuorten pioneerien jäsenet.

Mazonda, Muso ja Mingola; 2. ja 3. syyskuuta 1975: Ncheun alueelta olevat Malawin kongressipuolueen jäsenet hyökkäävät yli kahdenkymmenen mies- ja naistodistajan kimppuun ja hakkaavat heidät. Yksi todistaja on tajuton kaksi tuntia lyömisen tähden. Sitten hyökkääjät hierovat sekä miesten että naisten haavoihin ”syyhypapua”. 4. syyskuuta 1975: Nuoret pioneerit Maduka ja Samora johtavat nuorukaisryhmää, joka hyökkää todistajien kimppuun Beni Chauyan kylässä. Miehiä ja naisia hakataan tajuttomiksi.

Lingadzi, Lilongwen alue; 29. syyskuuta 1975: Kello 6 aamulla joukko Malawin kongressipuolueen virkailijoita ja nuorisoliigalaisia vie neljätoista todistajaa, sekä miehiä että naisia, puolueen haaratoimistoon Tsokan kylään. Siellä heitä hakataan ankarasti. Hyökkääjät riisuvat erään todistajan, jonka suusta ja korvista jo vuotaa verta, sitovat hänen kätensä hänen selkänsä taa ja hierovat mutaa hänen hiuksiinsa ja silmiinsä. Teosta olivat vastuussa alueen puheenjohtaja Ng’ambe, varapuheenjohtaja Syawa sekä Nuorisoliigan haaratoimiston puheenjohtaja Mchezo ja varapuheenjohtaja Mchenga.

Turmeltunutta sukupuolista pahoinpitelyä

Monet raportit kertovat sukupuolisesta pahoinpitelystä, josta ilmenee äärimmäinen turmeltuneisuus. Esimerkiksi:

Mponelan alue Pohjois-Malawissa: Kylän päällikkö herra Kwindanguwo vie todistajat Mponelan poliisiasemalle. Heitä pidetään siellä viisi päivää ilman ruokaa. Sitten heille annetaan kirje vietäväksi suuremman paikkakunnan Dowan poliisiasemalle. Heidän saavuttuaan Dowan poliisiasemalle sen virkailija vie heidät paikalliseen Malawin kongressipuolueen toimistoon. He havaitsevat, että sinne on jo tuotu toisia todistajia. Kaikkia hakataan ankarasti. Ennen pieksemisen alkamista Malawin kongressipuolueen Dowan alueen puheenjohtaja herra Kamtepa huutaa: ”Tulkoon Jeesus Kristus alas juuri nyt estämään meitä lyömästä teitä kaikkia, ennen kuin alamme lyödä teitä!” Puheenjohtaja ja hänen Nuorisoliigaan kuuluvat apurinsa alkavat sitten hakata miehiä ja naisia. He riisuvat heidän kaikki vaatteensa ja hierovat pippurista ja ”syyhypavun”a palkojen karvoista valmistettua sekoitusta kaikkialle heidän alastomaan ruumiiseensa. He puristavat tätä samaa sekoitusta miesten ja naisten sukupuolielimiin. Sitten he vetävät miehet naisten päälle yrittäessään pakottaa nämä moraalittomuuteen, samalla kun he lyövät heitä kaiken aikaa. Yksikään todistaja ei anna perään kidutuksessa.

Bundan, Nyangan ja Phathan kylät etelään Lilongwesta; 4.–9. syyskuuta: Roskajoukot ajavat kaikki todistajat kodeistaan, riisuvat heidät ja hakkaavat heidät. Hyökkääjiä johtavat Malawin kongressipuolueen paikalliset puheenjohtajat, joista yhden nimi on Jeke. Eräs roskajoukko käsittää yli sata ihmistä, jotka ovat varustautuneet erilaisin asein todistajia vastaan. He yrittävät taivuttaa todistajamiehet ja -naiset keskenään moraalittomiin tekoihin. Bundan todistajat viedään poliisiasemalle, ja poliisitkin ryhtyvät lyömään heitä. Poliisit sanovat todistajille: ”Hallitus on meidän. Menkää Jumalan luo, jos hän on olemassa, ja pyytäkää, että hän tulee auttamaan teitä.” Kun toisista julmuuksista ilmoitetaan poliiseille, he vastaavat: ”Menkää kertomaan Jumalalle. Auttakoon hän teitä. Jos hän ei auta teitä, teistä tehdään loppu tänä vuonna.”

Nämä sanat palauttavat varmasti mieleen ajan, joka on paljon kaukaisempi kuin Saksan sadistisen natsihallituksen aika. Ne palauttavat mieleen ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan, jolloin Kristusta Jeesusta syytettiin väärin kapinan lietsonnasta hallitusta vastaan ja jolloin hänet naulattiin kidutuspaaluun. Lue omasta Raamatustasi, miten ylipapit ja kirjanoppineet ja kansan vanhimmat ”rupesivat tekemään hänestä pilaa ja sanomaan: ’Muita hän pelasti; itseään hän ei voi pelastaa! Hän on Israelin kuningas; tulkoon nyt alas kidutuspaalusta, niin me uskomme häneen. Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan; pelastakoon Hän nyt hänet, jos Hän hänet haluaa, sillä hän sanoi: ”Minä olen Jumalan Poika.”’” – Matt. 27:41–43.

Nykyään pilkataan Jehovan todistajia Malawissa melkein täsmälleen samoin sanoin, koska he ovat yhtä ehdottoman uskollisia Jumalalle kuin hänen Poikansa Jeesus Kristus, joka oli aikaisemmin sanonut Pontius Pilatukselle: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta.” – Joh. 18:36.

Kanchenche, Lilongwesta luoteeseen; 31. elokuuta 1975: Nuorisoliigan jäsenet hyökkäävät Jehovan todistajien kimppuun. Miehet isketään maahan ja nuorisoliigalaiset polkevat heidän niskaansa. Naiset riisutaan alasti ja hakataan, ja nuorisoliigalaiset polttavat soihdulla karvat heidän sukupuolielintensä alueelta. Myös paikkakunnan naiset lyövät heitä. Viisi naimisissa olevaa todistajanaista raiskataan. Kolme eri miestä raiskaa nuoren 17-vuotiaan tytön. Johdon tässä vainossa ottavat Malawin kongressipuolueen aluejohtaja Yowase Kapulula Lundun kylästä; Kanjaye, Biliyatin poika, Thandazan kylästä; Asedi Chavesi, Magadin poika, Chilomban kylästä ja Benala Mtsukwa Msandan kylästä.

Chimasongwen kylä Lilongwen alueella; 7. syyskuuta 1975: Joukko todistajia viedään Malawin kongressipuolueen aluetoimistoon, missä hyökkääjät riisuvat sekä miehet että naiset. Sitten he sitovat heidät yhteen yrittäen pakottaa heidät sukupuoliyhteyteen ja siten tekemään huorin. Eräs 60-vuotias todistajamies sidotaan tällä tavalla nuoreen todistajatyttöön; nuorukainen sidotaan omaan sisareensa; jopa kuukautistilassa oleva nainen sidotaan siten miestodistajaan. Nuorisoliigan paikallinen puheenjohtaja Chipukupuku ottaa lisäksi soihdun ja polttaa karvat kymmenen miestodistajan sukupuolielinten alueelta, rinnasta ja kainaloista. Malawin naisten liigan jäsenten yllytyksestä hyökkääjät ottavat erään – alastomaksi riisutun – naistodistajan ja hyppivät hänen säärillään ja vatsallaan ja samalla hakkaavat häntä agaaven lehdillä, kunnes hän pyörtyy. Kuukautistilassa olevaa naista lyödään, kunnes hänen suustaan ja sieraimistaan vuotaa verta.

Chilinde Lilongwessa; 8. syyskuuta: Nuorisoliigan jäsenet hakkaavat todistajat yöllä. Neljä miestä raiskaa yhden naisista; toinen nainen lukitaan asuntoonsa, ja kolme miestä raiskaa hänet. Kun todistajat kertovat näistä tapauksista poliisille, he saavat vastaukseksi: ”Kertokaa Jumalallenne. Hän saa aikaan sen, että teitä ryöstetään. Onko hän kuollut, niin että hänen silmänsä eivät näe?”

Lumbadzi pohjoiseen Lilongwesta; 24. syyskuuta: Pakolaistodistajat palaavat koteihinsa, ja kylän päällikkö sallii heidän asettua kylään. Tuona yönä kuitenkin Malawin kongressipuolueen aluejohtaja ja joukko nuorisoliigalaisia tulevat ja vievät todistajat puolueen toimistoon Dowaan. Heidän vangitsijansa hakkaavat heidät ja sitovat sitten kaksi todistajamiestä sukupuolielimistään yhteen. He hakkaavat heitä sukupuolielimiin, niin että jos toinen yrittää väistää lyömistä, hän vahingoittaa toista. He sitovat toisten todistajien sukupuolielimiin raskaita tiiliä ja pakottavat heidät sitten kävelemään niiden kanssa. Teosta oli vastuussa mm. Lumbadzista oleva mies nimeltä Chilunje. Kun näistä julmuuksista ilmoitetaan poliiseille, näinä vastaavat: ”Vaikka teidät tapettaisiin, ette saa apua.”

Chindamban kylä Zombasta länteen; 2. lokakuuta: Zomban poliisi pidättää 15 todistajaa, ja heitä kidutetaan. Sen lisäksi että heille ei anneta ruokaa ja heitä lyödään pahoin, heidän kiduttajansa puristelevat miesten ja naisten sukupuolielimiä puisilla pihdeillä yrittäessään pakottaa heidät ostamaan poliittisen puolueen jäsenkortteja.

Lisäksi toisissa raporteissa kerrotaan siitä, miten puolueen nuoret työntävät tikkuja todistajanaisten sukupuolielimiin. Kuva on samalla kertaa sekä traaginen että kuvottava. Siinä ei ole vielä kuitenkaan kaikki.

Keskitysleireihin kokoaminen

Lokakuun alussa Malawin hallitus lähetti kaikille poliisiasemille kiertokirjeen – ei rikollisten hyökkäysten lopettamiseksi ja lain ja järjestyksen palauttamiseksi vaan – Jehovan todistajien aitaamiseksi keskitysleireihin, kuten Dzalekaan, Kanjedzaan ja Malakuun. Joillakin alueilla keskitysleirit ovat suuria; toisaalla ne ovat piikkilangalla eristettyjä alueita poliisiasemien lähettyvillä.

Todistajien kannalta pahinta kuitenkin on se, että keskitysleireille panemisen käsky koskee ainoastaan aikuisia. Se on merkinnyt sitä, että vanhemmat on erotettu lapsistaan, jopa imeväisistä. Hallituksen määräyksen tarkoituksena näyttää olevan estää todistajien yritykset paeta johonkin toiseen maahan, koska he eivät voisi ottaa lapsiaan mukaan; tai ehkä sen tarkoituksena on aiheuttaa todistajille, jotka ovat äitejä, niin suurta tuskaa, että he rikkoisivat kristillistä omaatuntoaan vastaan ja liittyisivät poliittiseen puolueeseen. Kokonaisia Jehovan todistajien seurakuntia on nyt saarrettu ja pantu sellaisiin keskitysleireihin. Jehovan todistajien natsi-Saksassa saamat kokemukset toistuvat – tällä kertaa Afrikassa.

Todistajille ei näin ollen jää mitään mahdollisuutta vedota mihinkään hallintoelimeen oikeuden ja suojelun saamiseksi väkivaltaa vastaan. Heidät on pidätetty – ei heidän vainoojiaan. Kun he pyytävät poliisin suojelusta, heille sanotaan toistuvasti tähän tapaan: ”Meillä ei ole aikaa hukattavaksi teihin, koska te ette ole yhteistoiminnassa puolueen kanssa. Vaikka teille aiheutetaankin vaikeuksia, teillä ei ole mitään syytä tulla ilmoittamaan siitä meille, koska me emme ole teitä varten. Ainoastaan jos näytätte meille puolueen jäsenkortin, me autamme teitä, emme muutoin. Voitte ilmoittaa meille vain, jos joku on kuollut, jolloin me ainoastaan kirjoitamme siitä todistuksen.”

Joillakin alueilla ainoa turvallinen paikka Malawin todistajille on savanni ja metsät – missä asuu kirjaimellisia petoja eikä petomaisia ihmisiä. Lilongwen alueelta ilmoitetaan viidentoista Jehovan todistajien seurakunnan paenneen Dzalanyaman metsään Malawin ja Mosambikin raja-alueelle. Monien muiden seurakuntien jäsenet viettävät päivänsä kaupungissa mutta menevät aina yöksi savannille nukkumaan, joko siksi että heidät on tehty kodittomiksi, tai välttääkseen yöllisiä hyökkäyksiä.

Milloin raakuudet päättyvät?

Vaikka sellainen raakalaismainen vaino tuottaa ahdistusta Jehovan todistajille Malawissa ja muualla maailmassa, niin he eivät järky uskossaan eivätkä päättäväisyydessään pitää kiinni kristillisistä periaatteista. He muistavat apostoli Pietarin sanat, jotka hän lausui aikana, jolloin ensimmäisen vuosisadan kristityt kokivat samanlaista vainoa, koska hekään eivät olleet ”osa maailmasta” vaan pysyivät jakamattoman uskollisina Kristuksen Jeesuksen käsissä olevalle Jumalan valtakunnalle. Heille apostoli kirjoitti: ”Rakkaat, älkää oudoksuko keskuudessanne olevaa paloa, joka tapahtuu teille koettelemukseksi, ikään kuin teille sattuisi jotakin outoa. Päinvastoin iloitkaa jatkuvasti, koskapa olette osallisia Kristuksen kärsimyksiin.” – Joh. 17:16; 1. Piet. 4:12, 13.

Nämä sanat eivät kuitenkaan millään tavalla vähennä niiden raskasta vastuuta, jotka aiheuttavat sellaista vainoa viattomille ihmisille. Ellei aikaisemmin, niin pannessaan toimeen tuomionsa vihollismaailmalle Jehova Jumala lupaa tuoda vapautuksen ja huojennuksen kaikille niille, jotka ovat luottaneet häneen ja pysyneet uskollisina hänelle ankarissa koetuksissa. Siitä alkaen ikuisiin aikoihin asti tätä maata ei koskaan enää häpäistä kohdistamalla raakalaismaisia, julmia ja turmeltuneita tekoja puolustuskyvyttömiin ihmisiin. Silloin kaikkialla maapallolla ”nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta”. – Ps. 37:11.

Mutta voitaisiinko Malawin julmuudet saada loppumaan sitä ennen? Kyllä voitaisiin. Jos Malawin vallassaolijat kunnioittaisivat Malawin perustuslakia, sellaiset anteeksiantamattomat hyökkäykset voitaisiin lopettaa heti. Miksi Malawin hallitusvirkamiesten tulisi sallia rikollisten ainesten, vaikka ne olisivatkin heidän oman puolueensa riveissä, pitää Malawin perustuslakia pilkkanaan ja halventaa kansakuntaa maailman silmissä?

Eikö Malawissa ole yhtäkään arvovaltaista miestä, jolla olisi Gamalielin viisaus ja rohkeus? Jos on, nyt on varmasti aika sellaisen miehen neuvoa tovereitaan ja sanoa, kuten Gamaliel sanoi kristityistä apostoleista, jotka oli pidätetty: ”Nyt annan teille neuvon: älkää tehkö näille miehille mitään, vaan päästäkää heidät vapaiksi. Jos tämä hanke tai liike on ihmisistä, se raukeaa, mutta jos se on Jumalasta, te ette pysty nujertamaan heitä. Voitte äkkiä huomata taistelevanne Jumalaa vastaan!” – Apt. 5:38, 39, Uusi testamentti nykysuomeksi.

Varmasti ne, joita nyt vainotaan Malawissa, ansaitsevat kaikkien niiden vilpittömät rukoukset, jotka uskovat Jumalaan ja vanhurskauteen. (Vrt. Apt. 12:5.) Ja vielä enemmän, jos näiden viattomien ihmisten kärsimys koskettaa sydäntäsi, miksi et kirjoittaisi nyt maassasi olevalle Malawin edustajalle tai kenelle tahansa Malawin hallituksen virkailijalle, jonka nimi ja osoite on mainittu tämän kirjoituksen yhteydessä olevassa luettelossa? Kehota heitä tekemään voitavansa pysäyttääkseen maassaan meneillään olevat julmuudet.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 11]

VIRANHALTIJOITA JOILLE VOIT KIRJOITTAA

His Excellency the Life President of Malawi

Ngwazi Dr. H. Kamuzu Banda

Central Government Offices

Private Bag 301

Capital City

LILONGWE 3

Malawi, Central Africa

The Honourable R. A. Banda, S.C., M.P.

Minister of Justice and Attorney General and Minister of Local Government

Private Bag 333

LILONGWE

Malawi, Central Africa

The Honourable P. L. Makhumula Nkhoma, M.P.

Minister of Health

P.O. Box 351

BLANTYRE

Malawi, Central Africa

The Honourable D. Kainja Nthara, M.P.

Minister of Community Development and Social Welfare

P.O. Box 5700

LIMBE

Malawi, Central Africa

The Honourable R. T. C. Munyenyembe, M.P.

Minister of Education

Private Bag 328

Capital City

LILONGWE 3

Malawi, Central Africa

The Honourable N. P. W. Khonje, M.P.

Speaker of the Parliament of Malawi

P.O. Box 80

ZOMBA

Malawi, Central Africa

The Honourable D. T. Matenje, M.P.

Minister of Finance, Trade, Industry and Tourism

P.O. Box 30049

Capital City

LILONGWE 3

Malawi, Central Africa

The Honourable R. B. Chidzanja Nkhoma, M.P.

Minister of Organization of African Unity Affairs

P.O. Box 211

LILONGWE

Malawi, Central Africa

The Honourable A. A. Muwalo Nqumayo, M.P.

Minister of State in the President’s Office

P.O. Box 5250

LIMBE

Malawi, Central Africa

Mr. Aleke K. Banda

Deputy Chairman/Managing Director

Press (Holdings) Limited

P.O. Box 1227

BLANTYRE

Malawi, Central Africa

Mr. Richard Katengeza

P.O. Box 5144

LIMBE

Malawi, Central Africa