Lähisilmäys kieleen

’TYÖNTÄKÄÄ kielenne ulos ja sanokaa ”aa”!’ Voi vain kuvitella, miten monta kertaa lääkärit ovat toistaneet nuo sanat vuosien mittaan. Lääkärit ovat kauan ymmärtäneet, miten tärkeätä on katsoa, millainen sairaan ihmisen kieli on. Erityisesti menneinä aikoina lääkäreitten oli luotettava enemmän omaan havaintokykyynsä kuin laboratoriokokeisiin.

Vaikka kieli heijastaakin joitakin muualla elimistössä olevia muutoksia tai tautitiloja, on havaittu, että sen avulla voidaan harvoin määrittää jokin nimenomainen tauti. Tulirokko on kuitenkin niitä sairauksia, joissa kielen ulkonäkö merkitsee paljon taudin määrittämisessa, sillä ihmisellä, jossa on tämä tauti, on niin sanottu ”mansikkakieli”.

Kieli ja sen pinta

Ainutlaatuinen elin, kieli, on erittäin liikkuva lihaskimppu, jota peittää äärimmäisen herkkätuntoinen pinta. Kielen lihakset pystyvät tekemään kielen litteäksi, käärimään sen kärjen ja vihellettäessä jopa reunat rullalle. Nämä liikkeet ovat mahdollisia siksi, että kielen lihakset ovat toistensa lomassa ja kulkevat eri suuntiin. Jotkin lihakset alkavat kielen kärjestä ja ulottuvat taakse. Toiset kulkevat etupäässä poikkisuuntaan. On myös pystysuuntaan kulkevia lihaksia. Kaikki nuo lihakset auttavat kieltä suorittamaan eri liikkeensä.

Kielen pinta koostuu lukuisista pienistä nystyistä, jotka saavat sen tuntumaan hieman samettimaiselta. (Kissaeläimillä kielen nystyt ovat niin suuria ja kovia, että ne saavat kielen pinnan tuntumaan raspilta.) Voit nähdä helposti nämä pienet nystyt työntämällä kielesi ulos ja kuivaamalla pienen alueen siitä pehmeällä, puhtaalla kankaalla. Jos teet sen, huomaat, että kielessäsi on erilaisia kohoumia.

Eniten on vaaleanpunaisia, ohuita, lankamaisia rihmanystyjä, joita on tasaisesti kaikkialla kielen pinnalla. Ne katoavat tavallisesti ensimmäiseksi joissakin sairaustiloissa, kuten tietyissä ravitsemushäiriöissä.

Toisenlaiset pienet nystyt ovat kuin pieniä, pyöreitä muhkuroita kielen pinnalla. Näitä sienen muotoisia sieninystyjä on vähemmän kuin muita, ja ne ovat yleensä muita hieman punaisempia. Nekin toisinaan katoavat.

Jos työnnät kielesi riittävän pitkälle ulos, voit nähdä edellisiä suurempia pikku nystyjä aivan kielesi takaosassa lähellä nielua. Ne muistuttavat vallihaudan ympäröimiä matalia torneja. Näitä pyöreitä vallinystyjä on seitsemästä yhteentoista, ja ne ovat V-kirjaimen muotoisessa ryhmässä kielesi takaosassa.

Takana kielen sivuilla on lisäksi poimujen kaltaisia ulokkeita.

Kielen peite

Kielen pinta tulee joskus tahmaiseksi. Kielen pinnalla olevan tahman muodostuminen on itse asiassa luonnollinen ja jatkuva ilmiö. Syljen eritys, ruoan pureskelu, puhuminen ja nieleminen poistavat kuitenkin tavallisesti tämän peitteen. Peite muodostuu yleensä ruoan tähteistä, bakteereista ja kudossoluista, joita irtoaa kielen pinnasta samalla tavalla kuin kuolleet solut irtoavat ihon pinnalta. Muodostuvan peitteen määrä on tietenkin erilainen eri ihmisillä ja vaihtelee myös vuorokaudenajan mukaan.

Kaikki, mikä estää kielen normaalin puhdistumisen, saattaa synnyttää epätavallisen runsaan peitteen kielen pinnalle. Sellaisia tekijöitä ovat pehmeitten ruokien syöminen, joillakuilla suun kautta hengittäminen, suun hygienian lyöminen laimin, tupakointi, kuumetautien aiheuttama nestehukka ja normaalin syljenerityksen estyminen. Tahmainen kieli on yleensä merkki jonkin verran heikosta terveydentilasta. Kun ihmisellä on ruoansulatushäiriöitä, kielen solujen irtoaminen heikkenee, ja seurauksena on tahmainen kieli. Monissa tapauksissa peite voidaan poistaa kielestä hammasharjalla samalla kun hampaita harjataan.

Muita muutoksia ja sairaustiloja

Kielen pintakudoksen ja värin muutokset ovat luultavasti paljon merkityksellisempiä kuin tahman muodostus. Mutta niidenkin tutkimisen lisäksi lääkärin tarvitsee tietää potilaasta enemmän, ennen kuin hän voi määrittää taudin. Kieli heijastaa ruumiin muissa osissa tapahtuneita muutoksia, mutta sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Kielen tila saattaa paljastaa lääkärille, että on tarpeen suorittaa lisätutkimuksia vian löytämiseksi.

On tauteja, kuten syöpä ja syfilis, jotka voivat vaikuttaa kieleen erityisellä tavalla. Useammin kielessä on kuitenkin nähtävissä muutoksia tai tautitiloja, jotka ovat todellisuudessa vaarattomia. Tautitilojen nimet ovat toisinaan pelottavampia kuin itse taudit – esimerkiksi nimet ”karvakieli” eli ”mustakieli” ja ”karttakieli” kuvaavat tiloja, jotka ovat yleensä vaarattomia.

Älä siis tee vääriä johtopäätöksiä, jos kielesi ulkonäkö vaikuttaa oudolta. Syynä saattaa olla pelkästään hampaan tai hampaantäytteen terävä reuna, joka voi ärsyttää kieltäsi. Ärsyke pitäisi tietenkin poistaa, jotta se ei aiheuttaisi lisävahinkoa.

B-vitamiinien puutteen sanotaan olevan yleisimpiä kielen epänormaalin tilan aiheuttajia. B-vitamiinien pitkäaikaisen puutteen on katsottu synnyttävän kieleen uurteita ja harjanteita. On havaittu, että B₂-vitamiinin puute voi aiheuttaa aran, sinipunervan kielen. Pernisiöösissä anemiassa kieli on tummanpunainen, sileä ja kiiltävä, mikä on osoitus B₁₂-vitamiinin puutteesta. Kirkkaanpunainen kieli saattaa aiheutua niasiiniamidin (nikotiinihappoamidin) puutteesta. Ja jotkut uskovat, että suuri, paksuuntunut kieli voi olla seurauksena pantoteenihapon vajauksesta.

Puhumiselle välttämätön

Kieli on niin tärkeä puhumiselle, että jopa sana ’kieli’ merkitsee sekä suussa olevaa puhe-elintä että puhe-elimillä tuotettuja merkkejä, joilla ihminen ilmaisee ajatuksensa. Sellaisten ihmisten puhe, joilta kieli on poistettu, on äärimmäisen puutteellista.

Kieli tekee luultavasti täsmällisimmät liikkeensä puhumisen aikana. Koskettamalla hampaita tai kitalakea tai olemalla niistä irti kieli auttaa muodostamaan ja artikuloimaan eri äänteitä. Jos äännät hyvin hitaasti kielesi aakkoset, havaitset, miten monia liikkeitä kielesi täytyy tehdä. Tarkkaamalla jonkun toisen puhetta voit myös oppia ymmärtämään, että kieli tekee nopeita liikkeitä. Jotkut ovat pyrkineet kielen käytön taituruuteen harrastamalla kielivoimistelua siten, että toistavat nopeasti esimerkiksi hokemia ”mustan kissan paksut posket”, ”yksikseskös yskiskelet” ja ”vesihiisi sihisi hississä”.

Muutamat hyvin yksinkertaisetkin sanat aiheuttavat kielelle paljon töitä. Otetaanpa esimerkiksi sana ”silta”. Kielen reunat painuvat sivuilta ylähampaitten sisäreunaa vasten ja muodostavat ahtaan kourumaisen väylän, jonka kautta kulkiessaan ilmavirta synnyttää hankausääntä. Näin kieli artikuloi s-äänteen. Sitten kouru häviää ja kielen kärki laskee, minkä jälkeen kielen takaosa laskee, reunat puristuvat kokoon ja kärki koskettaa yläetuhampaitten takaosaa, jolloin on päästy l-äänteeseen. Sen jälkeen kieli levenee ja painuu hetkeksi ylähampaita vasten, mistä se nopeasti vetäytyy alas- ja taaksepäin, ja näin on koko sana lausuttu. Vain yhden sanan ääntämiseksi tuo lihaskimppu voi suorittaa monia liikkeitä. Kerro niiden määrä 150–200:lla, määrällä, jonka ihminen saattaa lausua sanoja minuutissa, ja ymmärrät, miten nopeasti kielen täytyy liikkua pysyäkseen ajatustesi tahdissa.

Maun aistimisen mielihyvä

Kielen mitä ihastuttavin tehtävä on kerätä ja välittää makuaistimuksia. Näitä aistimuksia keräävät ne noin 3000 makusilmua, jotka sijaitsevat pienen pienissä nystyissä kielen pinnalla. Kukin näistä silmuista reagoi vain siihen makuun, jota varten se on tarkoitettu.

Kieli aistii neljä perusmakua: makean, suolaisen, happamen ja karvaan. Kutakin perusmakua aistivat elimet sijaitsevat kielen pinnalla jokseenkin määrätyillä alueilla. Makea voidaan aistia kielen kärjellä. Suolaisen maun keräävät kielen sivuilla kärjen lähettyvillä olevat makusilmut. Makusilmut, jotka aistivat happamuuden, ovat myös sivuilla mutta ulottuvat kauemmaksi taa. Karvaus aistitaan lähempänä kielen takaosaa ja nielua. Kielen keskellä olevalla alueella ei ole lainkaan makusilmuja.

Mitä iloa nämä pienet kemiallisesti toimivat aistinelimet voivatkaan tuottaa, kun syöt oikein maustettua ruokaa! Luoja onkin varannut niin monenlaisia maukkaita ruokia ihmisen nautinnoksi ja iloksi. Kun vertaat tätä siihen, miten mauttomalta ruoka tuntuu, kun olet kovasti vilustunut, niin voit ymmärtää terveen kielen arvon. Kielesi saattaa kertoa lääkärille joitakin seikkoja terveydestäsi, mutta puheen ja maun alalla siitä on sinulle paljon enemmän hyötyä.