Kielen hämmästyttävä rakenne

KIELI on vain pieni lihaskimppu, mutta miten hämmästyttävällä tavalla se onkaan rakennettu! Kieli voi muodostaa kaikki ne äänteet, joita käytetään sadoilla ihmisen tuntemilla kielillä puhuttaessa. Se on myös voittamaton maistaja, joka voi erottaa makean ja happaman, kuuman ja kylmän, suolaisen ja karvaan tavalla, mikä tuottaa iloa ihmisille kaikkialla. Ilman sitä sinun olisi jopa erittäin vaikea syödä.

Tämä hämmästyttävän monipuolinen elin on myös suunniteltu liikuttelemaan vaivattomasti ruokaa, sijoittamaan sen hampaitten väliin ja pitämään sen hampaitten välissä, jotta ne voisivat pureskella sitä kunnolla, ja siirtämään sen sitten kurkunpäähän nieltäväksi.

Jos nautit ruoastasi tänään ja jos sen maku sai veden kihoamaan suuhusi, niin kielellä oli merkittävä osuus tuossa nautinnossa. Kieli auttaa syljen sekoittamisessa nauttimaamme ruokaan ja säästää meidät siten mahdollisilta myöhemmiltä vatsavaivoilta. Se voi myös ilmaista meille, onko ruoka hyvää vai huonoa, makuaistimme perusteella, joka sijaitsee pääasiallisesti kielessä. Siksi kokki maistelee valmistamaansa ruokaa todetakseen, onko maku juuri oikea vai pitäisikö ruokaan lisätä hieman enemmän mausteita. Vain pieni siemaus paljastaa sen.

Monimutkainen rakenne

Vaikka ihmisen kieli vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta lihaskimpulta, niin sen tarkempi tutkiminen osoittaa, että kyseessä on varsin monimutkainen elin, joka on erittäin älykkäästi suunniteltu. Siinä on eri suuntiin kulkevia lihaksia, mikä selittää sen tavattoman liikkuvaisuuden ja notkeuden. Jotkut noista lihaksista ovat pituussuunnassa, toiset poikittaissuunnassa ja eräät pystysuorassa. Tämä tekee mahdolliseksi kielen lyhentämisen ja pidentämisen, sen nostamisen ja laskemisen, sen kärjen kääntämisen eri suuntiin ja sen ohentamisen sekä reunojen kohottamisen ylöspäin. Tämä monipuolisuus tekee kielelle mahdolliseksi liikutella ruokaa suussa, työntää se hampaitten väliin tai jopa löytää kivensiru, jota et ehkä olisi huomannut salaatissa.

Sen lisäksi, että kielen peittää limakalvo, sen pinnalla on neljänlaisia pieniä kohoamia, joita nimitetään nystyiksi. Yksi laji esimerkiksi on muodostunut pienistä kartion muotoisista nystyistä, jotka peittävät kielen koko pinnan reunoja ja kielenkärkeä myöten. Nämä juuri tekevät kissaeläinten kielen niin karheaksi, että ne voivat helposti nuolla luut puhtaaksi kaikesta lihasta.

Suunnilleen metallisen nuppineulan nupin kokoiset nystyt muistuttavat sateenvarjomaisia pienoissieniä, mistä ne ovat saaneet nimensäkin (sieninystyt). Ne sijaitsevat enimmäkseen kielen kärjessä ja sen reunoilla, ne ovat väriltään vaaleanpunaisia ja niissä on tavallisesti erikoisia makusilmuja.

Yhtä nystylajia on kaikkiaan vain 7–10 nystyä, ne sijaitsevat poikittain kielen takaosassa ja niitä ympäröivät makusilmut. Ne voi nähdä paljain silmin.

Luonnontieteilijät puhuvat vielä neljännestäkin nystylajista, jota on kielen reunoilla ja limakalvon poimuissa kielen takaosassa.

Onko kieli vain yksinkertainen lihaskimppu? Kaukana siitä. Kieli on rakenteeltaan monimutkainen ja erittäin arvokas omistajalleen. Sen lisäksi, että se hyvin herkästi aistii maun ja lämmön, se on herkempi kosketukselle kuin mikään muu ruumiinosa.

Hämmästyttävän erilaisia rakenteita

Eläinkunnassa voidaan havaita hämmästyttävän suuria eroavuuksia kielen rakenteessa. Tarkastelehan esimerkiksi käärmeen kaksihalkoista kieltä. Jotkut uskovat myrkkykäärmeen purevan kielensä sipaisulla ja ruiskuttavan samalla myrkkyä uhriinsa, mutta näin ei tapahdu. Käärme käyttää hampaitaan siihen tarkoitukseen. Käärmeen kieli on paitsi haarainen myös kapea ja erittäin herkkätuntoinen. Käärme työntää sen suustaan aika ajoin tunnustellakseen ilmaa. Kun se sitten koskettaa kielensä kärjellä kitalaessaan olevia kuoppamaisia aistinelimiä, ns. Jacobsonin elimiä, niin kieleen tarttuneet ilman hajuainemolekyylit aikaansaavat eräänlaisen hajuaistimuksen. Kielikö hajuaistin? Kyllä, käärmeiden kieli on hajuaistin. Onpa niillä tuppikin, mihin ne voivat vetää kielensä, jotta se ei vahingoittuisi silloin, kun se ei ole käytössä.

Kameleontilla on erikoisrakenteinen teleskooppinen kieli, joka on kokoonsa nähden tavattoman pitkä. Kärsivällisesti ja hitaasti tuo pieni eläin lähestyy mahdollista ateriaansa, kunnes se on kyllin lähellä. Silloin se ampuu salamannopeasti kielensä ulos, ja hyönteismakupala liimautuu siihen. Useimmilla sammakoilla on varsin samankaltainen pitkä, ulostyöntyvä kieli, jolla ne pyydystävät hyönteisiä kuin kärpäslätkällä.

Muurahaiskarhut ovat mestareita kielen nopeassa käytössä. Kun ne ovat repineet voimakkailla kynsillään auki termiittikeon, niiden kieli ryhtyy työhön niin nopeasti, että silmä sitä tuskin erottaa. Niillä on pitkä kuono, ja kieli ampaisee suusta kuin luoti pyssynpiipusta. Se on pitkä, nopealiikkeinen ja tahmean aineen peittämä. Muurahaiskarhun tarvitsee siis vain vetää kielensä takaisin suuhunsa, ja siihen liimautuneet termiitit seuraavat mukana maittavana ateriana. Aasialaisella muurahaiskävyllä, eräänlaisella suomupeitteisellä muurahaiskarhulla, on myös pitkä, matomainen kieli, jolla se pyydystää muurahaisia päivälliseksi.

Myös lintujen kielet voivat olla varsin ihmeellisiä rakenteeltaan. Esimerkiksi tikan kielen limaisessa kärjessä on väkäsiä, joten se soveltuu ihanteellisesti toukkien pyydystämiseen ja vetämiseen lahoavista puista. Kaunis pieni kolibri taas käyttää hämmästyttävää kieltään kuin olkipilliä! Se lentää kukasta kukkaan imeäkseen niiden mettä. Vaikka se on varsin pieni lintu – joidenkin kolibrilajien pituus nokankärjestä pyrstönkärkeen on vain 5–8 senttimetriä – niin se painaa kuitenkin sen verran, etteivät hennot kukat kestä sen painoa. Niinpä se lentää paikallaan lähellä kukkaa ja imee sen makeaa nestettä pitkän kapean kielensä avulla.

Vertaimevällä nahkiaisella, ankeriaankaltaisella kalalla, joka elää Välimeressä ja Pohjois-Atlantin rannikoilla, on merkillinen kieli. Se on voimakas sarveiskalvon peittämä lihas. Nahkiainen käyttää sitä imupumpun tavoin kiinnittyessään kiviin tai toisiin kaloihin, joista se imee ravintoa.

Kasvissyöjillä, kuten kirahvilla, on myös ihmeellisesti suunniteltu kieli. Kirahvin kieli voi olla jopa puoli metriä pitkä, ja se voi kietoa sen nopeasti lehtien ympärille nyhtääkseen ne sitten ravinnokseen.

Palkinto kaikkein suurimmasta kielestä täytyy antaa valaalle. On sanottu, että 30 metriä pitkän sinivalaan kieli voi painaa lähes 3000 kiloa. Kun erään 27 metriä pitkän sinivalaan kieli punnittiin juurineen, sen todettiin painavan suunnilleen yhtä paljon kuin keskikokoinen norsu. Kuvittele, mikä voima tarvitaan sellaisen kielen liikuttamiseen!

Mutta sen lisäksi, että kieltä käytetään metsästämiseen, imemiseen, raapimiseen ja repimiseen, mitä voitaisiin sanoa sen käytöstä puhdistamiseen ja ensiapuun? Muistathan, miten kotikissa nauttii itsensä pesemisestä kielellään joka päivä, kuten useimmat muutkin eläimet. Ja eivätkö kissat, koirat ja muut eläimet huolellisesti pese ja puhdista haavojaan kielellään? Taikka jos menetät hampaan, niin eikö kielesi ole siitä kovasti kiinnostunut ja tunnustele huolellisesti ja hellästi kohtaa?

Kielen hoito ja käyttö

Niin merkittävä ja välttämätön elin ansaitsee varmasti meidän huomaavaisen huolenpitomme, koska tätäkin notkeaa ruumiinosaa voidaan käyttää väärin. On kiinnostavaa huomata, että Britannica-tietosanakirjan mukaan kielen krooninen tulehdus voi johtua reikäisen hampaan ärsytyksestä tai sopimattomasta hammasproteesista tai runsaasta tupakoimisesta. Koska tuollainen krooninen tulehdus voi aiheuttaa syövän, niin kirjassa sanotaan: ”Hoito vaatii jokaisen ärsytyksen lähteen poistamista . . . Tupakoiminen on lopetettava ehdottomasti ja kokonaan . . . ja kaikkea muuta, mikä todennäköisesti voi aiheuttaa ärsytystä, tulee välttää.”

Hyvä on välttää myös sitä ärsytystä, minkä kielen sopimaton käyttö puhuttaessa voi aiheuttaa. Kirkuminen, vihainen ja loukkaava puhe ärsyttää toisia eikä hyödytä ketään. ”Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä”, sanoo henkeytetty sananlasku meille. (Sananl. 18:21) Ihminen voi valmentaa kieltään puhumaan sitä, mikä on hyvää ja hyödyllistä toisille, mutta sitä ennen hänen täytyy valmentaa mieltänsä, niin että se olisi sopusoinnussa kielen suuren Suunnittelijan, Jehova Jumalan, viisauden kanssa. Silloin me voimme käyttää kieltämme edistääksemme rauhaa ja onnea perheemme ja ystäviemme keskuudessa Luojan kunniaksi, jonka viisauden me voimme nähdä kielen hämmästyttävässä rakenteessa.