Keitä hipit ovat?
OLET varmaan nähnyt heitä, ellet henkilökohtaisesti niin ainakin tiedotusvälineissä. He ovat tavallisesti nuoria miehiä ja naisia. He käyttävät pitkää tukkaa ja miehet usein myös partaa. He pukeutuvat tavallisesti leveälahkeisiin housuihin, epätavallisiin takkeihin ja käyttävät helmiä ja otsavannetta. Jalassaan heillä saattaa olla sandaalit, tai he kulkevat paljasjaloin.
He ovat ”hippejä”. Useimmat ihmiset kohauttavat olkapäitään tai pudistavat päätään heitä nähdessään. Jotkut pitävät heidän käyttäytymistään vain uppiniskaisten nuorten temppuina. Toisten mielestä he ovat pelkkiä tyhjäntoimittajia ja he haluaisivat kohdella heitä erittäin ankarasti.
Keitä nämä hipit ovat? Mitä he toivovat saavuttavansa poikkeuksellisella käyttäytymisellään? Miksi he ovat valinneet tällaisen elämäntavan? Onko liikkeellä mitään tosi merkitystä meidän ajallemme?
Jotta tällaisiin kysymyksiin voitaisiin vastata, olisi hyvä ymmärtää, ettei kaikkia hippejä voida ryhmitellä samaan luokkaan. Kun esimerkiksi kuulet hippien tavoin pukeutuneiden nuorten alulle panemista väkivallantöistä, niin edustavatko he enemmistöä? Eivät edusta, he muodostavat vähemmistön ja ovat poliittisia aktivisteja, jotka ovat sitä mieltä, että väkivalta on oikeutettua tarkoituksen pyhittäessä keinot.
Useimmat hipit eivät kuitenkaan usko väkivallan eivätkä tappamisen olevan keinoja päämäärän saavuttamiseksi; he rakastavat rauhaa. Toiset hipit taas käyttävät huumausaineita. He saattavat aloittaa polttamalla marihuanaa (”piippua”), mutta siirtyvät usein voimakkaampiin huumausaineisiin, kuten kiihottaviin metedriiniin eli pervitiiniin, meskaliiniin, LSD:hen tai heroiiniin. Sitten ovat ”hengelliset” hipit. He etsivät opastusta erilaisten uskontojen, varsinkin idän uskontojen, kuten zenbuddhalaisuuden, gurujen (hindujen ”pyhien miesten”) ja astrologian kautta.
On olemassa myös viikonloppuhippejä. Nämä pukeutuvat, toimivat ja puhuvat hippien tavoin, mutta eivät ole kokonaan omistautuneet liikkeelle. He hankkivat työtä yhteiskunnasta (”vakiintuneesta järjestelmästä”) ja mukautuvat siihen vaihtelevassa määrin.
Hippi voi tietysti olla myös näiden eri lajien yhdistelmä. Esimerkiksi hän saattaa kannattaa rauhaa, harrastaa astrologiaa ja käyttää myös huumausaineita. Suuri osa hipeistä käyttääkin huumausaineita.
Onko kaikilla hipeillä jotakin yhteistä? On. Se, että he hylkäävät vanhemman sukupolven mittapuut ja arvovallan. He hylkäävät pienemmässä tai suuremmassa määrin hallitusten, vanhempien ja sovinnaisten uskontojen ohjauksen. He halveksivat myös taloudellisia järjestelmiä.
Mistä hipit ovat tulleet? Olisi helppo olla suhtautumatta heihin vakavasti, jos otaksuisi, että he ovat vain vallattomia tyhmiä tai tietämättömiä nuoria. Epäilemättä hippien keskuudessa onkin runsaasti sellaisia, niin kuin muidenkin yhteiskunnallisten ryhmien joukossa.
Suurin osa ensimmäisistä hipeistä oli kuitenkin peräisin ”hyvistä” keskiluokan kodeista. Jotkut olivat rikkaiden perheiden lapsia. Monet olivat saaneet hyvän koulutuksen ja heillä oli paljon tietoa, usein jopa enemmän kuin heidän arvostelijoillaan. Yhdysvalloissa suoritettu tutkimus osoitti, että 68 prosenttia oli saanut akateemisen sivistyksen, 44 prosentilla oli akateemisen sivistyksen saanut isä ja 46 prosentilla akateemisen sivistyksen saanut äiti.
Jotkut hipit tosin ovat tunne-elämältään häiriintyneitä nuoria. Eräs tutkija sanoi: ”Jotkut näkemistäsi nuorten ilmeettömistä katseista eivät kuulu huumausaineiden vaikutuksessa oleville vaan mielisairaille.” Nämä eivät kuitenkaan ole enemmistönä, niin kuin eivät henkisesti tasapainottomat ole minkään yhteiskunnallisen ryhmän enemmistönä.
Kuten Life-lehti 7.11.1969 huomautti, useimmat hipit edustavat ”valkoisten keskiluokan nuorten” ”vastakkaiskulttuuria”. Mutta miksi perheistä, joilla ei ole puutetta rahasta ja jotka ovat varanneet hyvän kodin ja koulutuksen lapsilleen, tulee nuoria, jotka tyystin hylkäävät sen, mikä vanhemman sukupolven mielestä on arvokasta?