E haamata tatou i te mau haapiiraa bibilia i te avaˈe titema
1 Ua faaue Iesu i ta ˈna mau pǐpǐ ia riro mai ei feia haapii o te parau apî maitai (Mat. 28:19, 20). Te ravea matamua e vai ra ia tatou no te haapii ia vetahi ê oia hoi te aratairaa i te mau haapiiraa bibilia. Te apiti ra anei tatou i roto i teie ohipa? Mai te peu e aita, e nafea tatou ia haamata i te hoê haapiiraa no te haapii hau atu â ia vetahi ê?
2 Peneiaˈe ua vaiiho tatou i te hoê taata i te hoê api parau iti e ua tǎpǔ tatou ia ˈna e hoˈi mai e tauaparau no nia i te parau i roto.
Ia hoˈi tatou e hiˈo i te hoê taata o ta tatou i vaiiho i te api parau iti “E ora anei teie nei ao?”, e nehenehe tatou e parau e:
◼ “I to ˈu haereraa mai a tau mahana i teie nei, ua tauaparau tâua no te faufaaraa o to tatou nei tau e ua ite tâua e ua faaite Iesu ma te tano i te mau ohipa e tupu ra i teie nei mahana. Te hinaaro nei au, i te tahi noa minuti, e hiˈopoa e piti, e toru manaˈo o te api parau iti o ta ˈu i vaiiho mai. A hiˈo i te mea i papaihia i raro aˈe i te upoo parau iti ‘Te tapao’.” E hohora tatou i te api 3 e e tauaparau tatou i na paratarapha matamua e piti aore ra e toru o teie upoo parau iti, ma te taio i te mau irava horoahia ei faahororaa mai te peu e e taime. E haafaufaa tatou i te tupuraa o te parau tohu a Iesu i to tatou nei mau mahana. E ani tatou i te mahana no te hoˈi faahou mai e hiˈopoa i te tahi atu mau paratarapha o teie upoo parau iti. E faaitoito tatou i te taata ia taio na mua.
3 Aore ra e nehenehe tatou e parau rii e:
◼ “I te taime hopea to tâua tauaparauraa, ua vaiiho mai au ia oe ra i te hoê api parau iti teie te tumu parau E ora anei teie nei ao? Ua aparau tâua i te tiaraa o Iesu Mesia i roto i te mau ohipa o teie nei ao. Ua taio tâua i te mau parau faahitihia i roto i te Bibilia i roto i te Ioane 17:3. [Taio.] I te mea e mea faufaa ia ite i te Atua e ia Iesu mai te peu e e hinaaro tatou e ora e a muri noa ˈtu, e hoona te taime ia tutava tatou ia noaa mai taua ite ra. I to Iesu vairaa mai i nia i te fenua nei, ua faaite oia e rave rahi mau huru maitatai o te Atua. E ere anei i te mea tano ia manaˈo e hau atu tatou i te haapii no nia ia Iesu e ta ˈna taviniraa, e hau atu tatou i te haapii i nia i to ˈna Metua? [A vaiiho i te taata ia pahono.] A hiˈo i te mea ta teie buka Te taata rahi roa ˈˈe i ora aˈenei e parau ra.” E taio tatou i na paratarapha matamua e piti o te api ahuru o te pene 116. E haapapu tatou e te tahoê ra teie buka i te mau haamaramaramaraa atoa i roto i te mau aamu o na Evanelia e maha no nia ia Iesu e ia au i te tupuraa i te roaraa o te tau. E tuu tatou i te tapao i nia i te mau upoo parau papu o te pene, i nia i te mau faahohoˈaraa maitihia e i nia i te tabula fenua i te omuaraa o te buka. Ia ara anaˈe to ˈna anaanatae, e pûpû tatou ia ˈna te buka.
4 I muri aˈe i te aroharaa i te hoê taata o tei farii i te buka te “Taata rahi roa ˈˈe”, e nehenehe tatou e parau e:
◼ “Mai ta ˈu i parau ia oe i to ˈu tereraa hopea, ua papaihia te buka Te taata rahi roa ˈˈe no te haapii i te Bibilia. Te hinaaro nei au e faaite poto ia oe e nafea ia faaohipa ma te aravihi.” E tatara tatou te buka i te pene 1, “Te mau poroi no te raˈi mai”. E huti tatou i te ara-maite-raa o te taata i nia i te mau uiraa neneihia. E taio tatou i te uiraa matamua, e i muri aˈe, e hiˈopoa tatou i te mau paratarapha matamua. E rave tatou i te taairaa e te hohoˈa i te api piti. E faahiti tatou i te tahi atu mau uiraa, e e pahono tatou i te reira mai te peu e e taime to tatou. Hou a faaoti ai i te farereiraa, e ani tatou i te hoê mahana farereiraa no te hoˈi faahou mai e tamau i te aparauraa.
5 Mai te peu e te oaoa noa ra tatou, e e faaineine maitai tatou ia tatou e te haafaufaa nei tatou i te mau taime atoa, tei ia tatou ra te mau titauraa atoa no te haamata i te hoê haapiiraa bibilia i te avaˈe titema.