VAIRAA PAPAI NATIRARA Watchtower
Watchtower
VAIRAA PAPAI NATIRARA
Tahiti
ǎ,ě,ǐ,ǒ,ǔ,ˈ
  • ǎ
  • ě
  • ǐ
  • ǒ
  • ǔ
  • ˈ
  • BIBILIA
  • PAPAI
  • PUTUPUTURAA
  • w87 1/4 api 4-7
  • Nafea tatou ia ite e o vai mau na te Atua

Aita e video no teie tuhaa.

Eiaha e inoino, te vai ra te tahi fifi e te video.

  • Nafea tatou ia ite e o vai mau na te Atua
  • Te Pare Tiairaa te faaite ra i te Basileia o Iehova 1987
  • Upoo parau iti
  • Papai tei tuea
  • Te Bibilia: te buka a te Atua
  • Ia ite papu na tatou e o vai mau na te Atua
  • E haafatata te taioraa i te Bibilia ia tatou i te Atua
  • Te mau haamaitairaa rarahi e noaa mai ia ite tatou o vai te Atua
  • Nafea tatou e piri atu â i te Atua?
    Te pahono ra te Bibilia
  • O vai te Atua?
    Te Pare Tiairaa e faaite ra i te Basileia o Iehova 2002
  • E nehenehe mau anei oe e “faafatata ˈtu i te Atua”?
    A faafatata ˈtu ia Iehova
  • A haapii atu â no nia ia Iehova na roto i ta ˈna poieteraa
    Te Pare Tiairaa e faaite ra i te Basileia o Iehova (No te haapiiraa) 2023
Ite hau atu â
Te Pare Tiairaa te faaite ra i te Basileia o Iehova 1987
w87 1/4 api 4-7

Nafea tatou ia ite e o vai mau na te Atua

TE TIATURI nei vetahi pae e tei te mau vahi atoa te Atua, tei roto oia i te mau fetia e te mau palaneta, tei roto i te anuanua, tei roto i te pererau o te hoê manu, tei roto i te hoê maˈa aihere. Inaha, te haapii mai nei te Bibilia e i te mea e Taata te Atua, te noho ra ïa oia i te hoê vahi taa maitai. Teie ta te arii paari ra o Solomona i parau i roto i te hoê pure: “E faaroo mai oe i reira i to oe ra parahiraa mau i nia i te raˈi ra.” E teie te mau parau i faahitihia e te Atua iho ta te buka bibilia a Isaia e faaite mai nei: “Te mau raˈi tau terono.” — Mau Arii 1, 8:49; Isaia 66:1.

Noa ˈtu â ïa e eita te hohoˈa o te Atua iho e itehia i roto i ta ˈna mau mea i poiete, e itehia râ to ˈna mau huru. O ta te aposetolo Paulo ïa i haapapu mai i roto i te Roma 1:20 o te na ô ra e: “Te mau mea hoi no ˈna e ore e tia ia hiˈo ra, te itea papuhia nei ïa i te mau mea i hamanihia nei, mai te hamaniraa mai â o teie nei ao; oia hoi to ˈna ra mana hope ra e te Atuaraa ra; aita ˈtura o ratou otoheraa.” Ua papai atoa te papai salamo ra o Davida e: “Te parau hua nei te mau raˈi i te hanahana o te Atua! e te faaite nei te reva i te ohipa a tana rima! Te haapii nei te tahi ao i te tahi i te parau, e te faaite nei te tahi rui i te tahi i te ite.” — Salamo 19:1, 2.

A nǎnâ na to outou mata i nia i te hoê po fetia e a feruri na maa taime iti i te paari e te puai rahi no te poiete e no te faatupu i te ao nei (hiˈo Isaia 40:26). Ma te papu maitai, e pû mau te mau mea i poietehia, no te mau haamaramaramaraa aita e pauraa, no nia i te huru iho o te Atua. E eita te taata e ite pauroa te faaiteraa faahiahia mau ta ˈna e horoa mai nei no nia i te mau huru e te mau ateributi o te Poiete. Teie hoi ta te buka a Ioba e faahaamanaˈo maira ia tatou: “Inaha! o te tahi pae teie o ta ˈna e rave ra, e vahi iti haihai râ ta tatou e ite nei ia ˈna.” (Ioba 26:14). Te parau ra te hoê parau paari suede e: ‘E rahi aˈe te fatu ohipa i ta ˈna iho mau ohipa.’ Mai te peu e te haapapu mai nei te mau mea i poietehia i te rahi, te paari e te puai, mea rahi roa ˈtu â ïa te Atua, mea paari aˈe e te puai aˈe hoi.

Te Bibilia: te buka a te Atua

No reira, e rave rahi atura ïa mau haamaramaramaraa ta te mau mea i poietehia, e horoa mai nei no nia i te Atua. Teie râ, e nehenehe anei te tuatapaparaa no nia i te mau mea i poietehia e haapii mai ia outou no nia i te iˈoa o te Atua? E faaite mai anei te reira eaha te opuaraa i muri mai i te mau mea i poietehia aore ra no te aha te Poiete e faatia noa ˈi i te ino? No te ite i te pahonoraa i taua mau uiraa ra, eita ïa e navai ia tuatapapa-noa-hia no nia i te mau ohipa materia a te Atua. Auaa râ hoi, ua haapao oia e ia itehia taua mau parau no nia ia ˈna ra i roto i te Bibilia.

Aita hoê noa ˈˈe tuhaa o teie buka e faaite maira i te Atua mai te hoê maramarama papu-ore-hia e te ore e nehenehe e faataa. I roto i te Ohipa 3:19, te parauhia ra no “te aro o [Iehova]”. A faatiahia mai ai ta ˈna Tamaiti, o Iesu Mesia mai roto mai i te feia pohe, ua tomo atura oia i roto i te raˈi iho, ta te Bibilia ïa e haapapu maira, no te tia ˈtu i mua i “te taata [oia hoi te “aro”] o te Atua”. (Hebera 9:24, Kingdom Interlinear.) Ia faahiti oia i te parau no te Atua aore ia pure oia ia ˈna, aita Iesu i faariro aˈenei ia ˈna mai te hoê Puai rahi, mai te hoê Maramarama aita e hopearaa aore ra mai te tahi iˈoa papu ore. Aita, e pinepine râ oia i te pii ia ˈna Metua i te raˈi ra, parau o te haapapu maitai mai hoi i te mau auraa hohonu e taai ra ia ˈna i te Atua. — Mataio 5:48; 6:14, 26, 32.

No reira, e ere atura ïa o te Atua i “Te hoê mea” taa-ore-hia, e Taata râ oia te vai ra to ˈna iˈoa. Teie ta te Salamo 83:18 e parau ra: “Ia ite te taata atoa e, o Iehova to oe iˈoa, e o oe anaˈe tei Teitei i te fenua atoa nei.” Parau mau, te horoa atoa ra te Bibilia no te Atua i te tahi mau tiaraa aore ra huru: “Manahope”, “Arii hau”, “[faaora]”, “Tiai”, “To te mau mahana tahito”, “episekopo”, “[Orometua rahi]”, “Tei hamani”, “Mato”. (Ruta 1:20; Timoteo 1, 1:17; Isaia 43:11; Salamo 23:1; Daniela 7:9, 13, 22; Petero 1, 2:25; Isaia 30:20; 54:5; Deuteronomi 32:4.) Te faaite mai nei hoi taua mau parau ra i te tahi atu mau huru o te Atua, mai to ˈna puai manahope, to ˈna tapitapiraa tei î i te aroha no to ˈna nunaa e no to ˈna paari rahi.

No te mea hoi e e Taata te Atua, te vai atoa ra ïa te mau mea ta ˈna e au, ta ˈna e au ore e te vai atoa ra ïa to ˈna mau manaˈo hohonu. Te faaite mai nei te Bibilia e mea here na ˈna i to ˈna nunaa (Mau Arii 1, 10:9), te oaoa ra oia i ta ˈna mau mea i poiete (Salamo 104:31), mea riri roa na ˈna te haamori idolo (Deuteronomi 16:22) e mea peapea roa na ˈna te ino (Genese 6:6). Hau atu, i roto i te Timoteo 1, 1:11, te parauhia ra oia mai te “Atua no ˈna te ao [oaoa]”.

Ia ite papu na tatou e o vai mau na te Atua

Ma te papu maitai, eita roa ˈtu te faaiteraa taatoa no nia i te huru mau o te Atua e ô i roto i te hoê noa ˈˈe feruriraa taata. “Auê te rahi hau ê atu o te paari e te ite o te Atua e! e te imiraa ore o ta ˈna faaauraa, e tana mau haerea i te itea ore ia imi e! O vai hoi tei ite i te aau o te Fatu? e o vai to ˈna aˈo atu?” (Roma 11:33, 34). No te taata râ e faaroo to ˈna, e nehenehe te Atua e riro ei mea mau no ˈna mai te tahi atu taata. Te faaite maira te Bibilia e “ua au to Noa haerea i te Atua”, mai te huru ra ïa e tei pihai iho noa Iehova ia ˈna (Genese 6:9). Taa ê atu, i te mea hoi e ua riro te Atua ei mea mau no Mose, mai te huru ra ïa e te “[ite ra oia] i tei ore e itea ia hiˈo ra”. (Hebera 11:27.) E te parauhia ra no Aberahama e e “taua no Iehova”. — Iakobo 2:23.

Parau mau, ua faaite roa mai te Atua ia ˈna ia Noa, ia Aberahama e ia Mose. E riro paha ïa vetahi pae i te parau e: ‘Ia faaite mai te Atua ia ˈna mai te reira te huru i mua ia ˈu, e riro ïa oia no ˈu ei Atua mau.’ Eiaha râ ia moehia e aita ta Noa, Aberahama e Mose e Bibilia. Aita ratou i ite e o vai mau na Iesu e te mau rahiraa parau tohu ta ˈna i faatupu, e inaha, aita roa ˈtu ratou i ite noa ˈˈe eaha ta Iesu i faaite mai no nia i te Atua. I roto i taua huru tupuraa ra, mea titau-mau-hia e mea tano atoa hoi ia faaite roa mai te Atua ia ˈna i mua ia ratou.

I teie nei râ mahana, te vai ra ta tatou Bibilia e e nehenehe ta tatou e hiˈopoa e rave rahi senekele mau parau tohu bibilia i tupu. Te vai ra te mau Evanelia, e faatia maira ia tatou no nia i te oraraa, te mau ohipa e te mau parau a Iesu Mesia. Inaha, te parau ra Paulo e: “Tei roto hoi ia ˈna [te Mesia] te î atoa a te Atua i te parahi-mau-raa.” (Kolosa 2:9). Oia mau, e nehenehe ta tatou e ite fatata roa ˈtu â i te Atua i te mau patereareha i tahito ra. Aita anei te reira i hoona rahi roa ˈtu â i te mea e aita oia i faaite mai ia ˈna ia tatou nei?

E haafatata te taioraa i te Bibilia ia tatou i te Atua

Teie ta tatou e taio i roto i te Iakobo 4:8: “E haafatata ˈtu i te Atua, e na ˈna e haafatata mai ia outou na.” E nehenehe tatou e haafatata ˈtu i te Atua ia taio tatou i te Bibilia. Nafea râ ïa? Ia taio outou i te hoê tuhaa o te Bibilia i te mau mahana atoa, e ite ïa outou i te tahi mau vahi apî o te huru o te Atua. I roto i ta outou taioraa, a faaea tamau e a aniani na ia outou iho e: ‘Eaha ta ˈu i haapii mai no nia i te Atua i roto i teie nei irava?’ I te tahi aˈe pae, e nehenehe ta outou e pure atu i te Atua ia horoa mai oia i to ˈna varua ei “faaaˈo” ia taa outou i te auraa e ia haafatata ˈtu outou ia ˈna. — Ioane 14:26.

“Ua papu maitai ia ˈu e ua noaa ia ˈu i te hoê ite maitai aˈe no nia i te huru o Iehova”, ta te hoê ïa vahine kerisetiano tei taio i te taatoaraa o te Bibilia, i parau. Ua haere oia i te haapiiraa a te Fare haapiiraa no Gileada, te Fare haapiiraa bibilia a te Taiete Watchtower, teie e haapii nei i te mau mitionare e teie e tono nei ia ratou na roto i te ao taatoa nei. Eaha te ravea e faaohipahia i roto i taua fare haapiiraa ra no te tuatapapa i te Bibilia? Teie ta te hoê o te mau taata haapii e faataa ra: “Ua tuatapapa amui matou te taatoaraa o te Bibilia. Ua hiˈopoa hoi matou 10 e tae atu i te 15 api i te mahana, a (...) rave ai [te feia e haapiihia ra] i te mau maimiraa no te faarahi atu â i te faufaaraa o ta matou aparauraa. I mua i te hoê irava fifi roa, e hiˈopoa ïa matou 1) te tumu parau i roto i to ˈna taatoaraa, 2) te mau tumu i papaihia ˈi, 3) te auraa o te tahi mau parau tumu o te irava. E aniani noa matou e: ‘Eaha ta te reira e haapii maira ia tatou no nia ia Iehova e to ˈna mau huru?’ Ua ite hoi matou e, te vai ra iho â te tahi mea o te haamaramarama mai ia matou no nia ia ˈna.”

Noa ˈtu e aita e vai ra ia outou na te haamaitairaa no te haere atu i taua haapiiraa ra, e nehenehe ta tahi o taua mau huru raveraa nei e haamaitai ia outou, e tae noa ˈtu i to outou utuafare. Ei hiˈoraa, ua matau te mau Ite no Iehova i te tuatapapa i te mau hebedoma atoa te tahi mau pene o te Bibilia i roto i te mau putuputuraa a te amuiraa. No te aha ïa outou e ore ai e apee e to outou utuafare taua tabura taioraa nei o te Bibilia? Taa ê atu, ua nenei te Taiete Watch Tower i te tahi mau buka ei faaohieraa i te mau maimiraa mai te Auxiliaire pour une meilleure intelligence de la Bible e Les Saintes Ecritures — Traduction du monde nouveau, o te riro hoi te faahororaa (appendice) i te tauturu ia outou ia ite i te auraa o te mau irava fifi roa o te mau Papaia. E nehenehe te taio-tamau-raa outou i te Bibilia e faarahi roa ˈtu â i to outou ite no nia i te huru iho o Iehova.

E nehenehe atoa ta outou e tuatapapa i te hoê tuhaa o te Bibilia ta outou e au taa ê ra. Ei hiˈoraa, mai te peu e te hinaaro ra outou e tuatapapa i na 17 irava o te Salamo 86, e ite ïa outou 15 huru o te Atua: e Atua maitai oia, tei ineine i te faaore i te hara, hamani maitai rahi, tei ineine i te pahono i te mau pure, eita e nehenehe e faaauhia i te tahi atu mau atua, e Poiete aita e faaauraa, e Aratai rahi, te Tumu no te mau mea faahiahia mau ra, e Faaora, e maitai, e marû, eita e riri vave, tei î i te parau mau, e Tauturu e e Tamahanahana. E nehenehe anei ta outou e haamau ei tapao faahiahia ˈtu â i te iteraa outou e o vai mau na to outou Poiete?

Te mau haamaitairaa rarahi e noaa mai ia ite tatou o vai te Atua

Te ora mure ore, ta tatou tapao hopea, o te hoê noa ïa te reira o te mau haamaitairaa e noaa ia tatou ia ite tatou e o vai te Atua (Ioane 17:3). I rotopu i taua mau haamaitairaa ra e faahiti na tatou i te parau no te hoê hoa e haapao ia tatou i te mau mahana atoa e te aueue ore mai te mato ra (Salamo 18:31). A ite ai te arii o Davida e ua haaatihia oia e te enemi e a roohia ˈi oia i te mau fifi e rave rahi, ua taa ia ˈna e o te Atua anaˈe to ˈna tauturu. No reira hoi oia i parau ai e: “E tuu oe i ta oe hopoia ia Iehova ra, e na ˈna oe e tauturu mai; e ore roa oia e vaiiho noa ˈtu i te taata parau-tia ia faaaueuehia.” — Salamo 55:22.

Outou atoa, e nehenehe ta outou e taai i te mau auraa mai te reira te huru e te Atua, e tia noa ia outou ia rave i te taime no te haapii e o vai mau na oia. E ere te reira i te mea fifi roa. A tutava na no te taio i ta ˈna Parau. A amui atu i roto i te feia e faaite mau ra e ua ite ratou i te Atua, mai te feia i horoa ˈtu na outou teie nei vea. A pure ia Iehova, no te mea e ere oia te puai taa-ore-hia o te tapiri i to ˈna tariˈa i ta outou mau aniraa. E Atua ora oia ‘e faaroo i te pure’. E ‘ia imi oe ia ˈna ra, e itea ˈtu oia oe’. — Salamo 65:2; Paraleipomeno 1, 28:9.

[Nota i raro i te api]

a E tauturu te mau Index des publications de la Société Watch Tower ia outou ia ite e i hea taua mau irava ra i te faataaraahia i roto i taua mau buka maimiraa ra.

[Hohoˈa i te api 5]

Ua faaite roa mai te Atua ia ˈna ia Noa, ia Aberahama e ia Mose.

[Hohoˈa i te api 7]

E pû mau te mau mea i poietehia, no te mau haamaramaramaraa aita e pauraa, no nia i te huru iho o te Atua.

    Papai reo Tahiti (1985-2026)
    Haere i rapae
    Haere i nia
    • Tahiti
    • Hapono
    • Ta oe e hinaaro
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Parau no te faaohiparaa
    • Eita e puharahia
    • Maiti eaha te ore e puhara
    • JW.ORG
    • Haere i nia
    Hapono