Eaha te haapeapearaa?

O te hoê ïa pahonoraa o to oe tino i mua i te hoê tupuraa ru. I tera taime, e horoa te roro i te hoê poroi ia taitaihia te mau oromona i te mau vahi atoa o te tino. Te itehia ra te hoê maraaraa o te tupairaa mafatu, te neˈiraa toto teitei aˈe e te etaetaraa o te uaua iˈo. Hou oe a ite ai eaha te tupu ra, ua ineine aˈena to oe tino no te haa. I muri iho, ia hope anaˈe tera tupuraa, e tamǎrû te tino e e iti mai te haapeapearaa.

MEA MAITAI AORE RA MEA INO ANEI TE HAAPEAPEARAA?

I mua i te hoê tupuraa atâta mau, mea maitai ia haapeapea tatou no te faaruru i te reira. I tera taime, ua ineine ïa te roro e tauturu ia oe ia haa oioi. Mea maitai teie huru haapeapearaa ia raea te tahi mau fa aore ra ia haa maitai aˈe i te fare haapiiraa, ia noaa te tahi ohipa e ia itoito i roto i te hoê hautiraa tuaro.

Tera râ, ia maoro anaˈe e ia rahi roa te haapeapearaa, mea ino ïa. E nehenehe oe e maˈihia i te pae tino, i te pae feruriraa e e toaruaru roa. E taui atoa to oe huru i nia ia vetahi ê. Ia haapeapea rahi roa te hoê taata, e nehenehe oia e rave i te raau taero, e inu hua i te ava, e puhipuhi i te avaava e te vai atu â. E nehenehe atoa oia e hepohepo, e rohirohi roa aore ra e hinaaro e haapohe ia ˈna.

Mea taa ê te huru o te taata i mua i te haapeapearaa. Noa ˈtu râ, e nehenehe te reira e faatupu e rave rau maˈi tei tuino e rave rahi tuhaa o te tino.