“Te hoê amahamaharaa e rahi noa ˈtura i rotopu i te mau upoo ekalesia e te mau melo ekalesia”
“TE VAI nei i roto i te mau ekalesia evanelia no Marite, te hoê amahamaharaa e rahi noa ˈtura i rotopu i te mau upoo ekalesia e te mau melo ekalesia,” o ta Robert K. Johnston ïa e tapao ra, e orometua haapii oia i te tuatapaparaa faaroo e te hiroa tumu. I roto i te hoê vea a te Apooraa a te mau Ekalesia o te Ao nei, te Ministerial Formation, te faahiti ra oia i te tahi mau tumu o teie taa-ê-raa: I te mea e te rahi roa nei te mau hopoia utuafare, te hinaaro nei te mau orometua i te mau tabula ohipa e au i “te mau tereraa ohipa a te mau taote i te hopea hebedoma.” Mai te peu e e rave te orometua i te mau hora hau, e titau oia e ia faahoˈihia to ˈna taime i pau. Hau atu, te na ô ra te Orometua Johnston e, “i te mea e te rahi noa ˈtura te mau hopoia i te pae morare e i te pae no te ture,” te faaara nei te mau fare haapiiraa i te orometua i ta ratou feia tuite, ia arai i te mau fifi na roto i te imiraa i “te mau hoa piri i rotopu anaˈe i ta ratou ‘pǔpǔ’ upoo ekalesia” e ia faariro i ta ratou mau melo paroita ei “mau hoani.” I to ratou aˈe pae, eita e maerehia ia faariro e rave rahi mau melo paroita i ta ratou mau orometua mai te hoê pǔpǔ teitei o te ore roa ˈtu e taa ra i te mau hinaaro e te mau fifi o te taata haere pure.
Eaha te huru orometua o te nehenehe e faatitiaifaro i teie tupuraa amahamaha? I te tuatapaparaahia e no te aha te mau orometua e ore ai e manuïa i roto i ta ratou taviniraa, ua itehia mai e te mea faufaa no te mau melo paroita, e ere ïa te ite teitei o te hoê orometua e to ˈna aravihi rahi i roto i to ˈna toroa. Aita hoi te mau melo ekalesia e haafaufaa ra i te hoê aito maramarama roa, te hoê taata orero faahiahia, aore ra te hoê faatere aravihi. Te mea hau atu i te faufaa o ta ratou e hinaaro ra, oia hoi ia riro to ratou orometua ei “taata no te Atua” o te faaohipa mau ra i te mea o ta ˈna e poro ra. Mai te peu e aita teie nei huru maitai i roto i te hoê orometua, o ta te Orometua Johnston ïa e parau ra, “eita te ite e tufahia aore ra te aravihi e faaitehia” e manuïa i te faaore i te amahamaharaa.
Eaha ta te Bibilia e parau ra no nia i te mau titauraa e tia i te hoê matahiapo ia faaî i roto i te amuiraa? “Ei taata hapa ore râ te [tiaau] e tia ˈi, ei taata vahine hoê, e te [aifaito i roto i ta ˈna mau peu], e te [feruriraa] haapao maitai, e te haerea nehenehe, e te [farii maitai] i te taata ěê, e te au hoi ia haapii; eiaha ei taata inu hua i te uaina, eiaha ei taata momoto, . . . ei taata mǎrû râ, eiaha ei taata marôrô, eiaha ei nounou moni; ei taata aˈo maitai i to ˈna iho utuafare, ma te tura, e ta ˈna tamarii i te auraro-maite-raa ia ˈna. Ei roo maitai hoi to ˈna i te feia i rapae au ra e tia ˈi; o te roohia oia i te faaino, e te marei a te diabolo.”—Timoteo 1, 3:2-4, 7; MN.