Te faaruru ra anei outou i te faainoraa?

EAHA te tuatiraa o te haavîraa uˈana i te nunaa ê, te au-ore-raa i te pae o te iri, te hiˈo-ino-raa, te faataa-ê-raa i te mau iri ê, e te haamouraa nunaa? E mau faahopearaa anaˈe teie o te hoê hinaaro o te taata tei parare—te faainoraa!

Eaha te faainoraa? Te tatara ra te hoê buka parau paari i te reira mai “te hoê manaˈo o tei faatupuhia ma te ore e rave i te taime aore ra te tapitapiraa no te haava ma te tia.” Ei taata hara, e riro iho â tatou i te faaino i roto i te tahi faito. Peneiaˈe e manaˈo outou i te tahi mau tupuraa e ua haava na outou ma te ore e ite i te taatoaraa o te mau mea. Te faaite nei te Bibilia i te taa-ê-raa i rotopu i teie mau hinaaro faaino e te huru haavaraa a te Atua ra o Iehova. Te na ô ra oia e: “E ore hoi ta Iehova hiˈoraa e au i ta te taata; e hiˈo hoi te taata i te huru i rapae au aˈe, area o Iehova, e hiˈo ïa i te aau.”—Samuela 1, 16:7.

E haamauiui te faainoraa

Papu maitai, ua haava-tano-ore-hia tatou pauroa e te tahi taata i te tahi taime. (A faaau e te Koheleta 7:21, 22.) I roto i te rahiraa o te mau tupuraa, te faaruru nei tatou pauroa i te faainoraa. Teie râ, ia ore oioi anaˈe, e nehenehe te mau manaˈo faaino e haamauiui rii aore ra eita roa ˈtu. O te atuaturaa ïa i teie mau huru manaˈo te nehenehe e faaino. E nehenehe te reira e faahape i to tatou manaˈo e tiaturi ai tatou i te hoê haavare. Ei hiˈoraa, i raro aˈe i te mana o te faainoraa, te tiaturi papu nei vetahi mau taata e mea nounou, hupehupe, maamaa, aore ra faaoru te hoê taata no te mea noa no roto o ˈna i te tahi pǔpǔ faaroo, iri ê, aore ra nunaa ê.

I roto e rave rahi tupuraa, te aratai ra teie mau haavaraa tano ore i te rave-ino-raa ia vetahi ê, te hamani-ino-raa, aore ra te haavîraa uˈana atoa. E mau mirioni taata tei pohe i roto i te mau taparahiraa, te mau haamouraa nunaa, te mau haapoheraa i te nunaa ê, e vetahi atu â mau faainoraa rahi roa.

Ati aˈe te ao nei, ua aro te mau faatereraa i te faainoraa na roto i te haamau-papu-raa i te ture au maitai, no te tiaraa fati ore o te tiamâraa, te ino ore, e te aifaitoraa. Ia taio outou i te pǎpǎ ture aore ra te mau haapueraa ture a to outou fenua, papu maitai e ite outou i te hoê irava ture aore ra te hoê ture faaafarohia no te paruru i te mau tiaraa o te mau tivila atoa, noa ˈtu eaha to ratou nunaa, e tane aore ra e vahine, aore ra ta ratou haapaoraa. Teie râ, te parare nei te faainoraa e te au-ore-raa ati aˈe te ao nei.

Te faaruru ra anei oe i te faainoraa? Ua faarirohia anei oe ei taata nounou, hupehupe, maamaa aore ra faaoru no to oe nunaa, matahiti, e tane aore ra e vahine oe, to oe fenua, aore ra ta oe mau tiaturiraa faaroo? Te patoihia ra anei ia oe te mau ravea e fanaˈo ai i te hoê haapiiraa, te ohipa, te vahi faaearaa, e te mau tauturu i te pae totiale e tano, no te faainoraa hoi te tumu? Mai te peu e e, nafea oe ia faaruru atu?

[Hohoˈa i te api 3]

E faatupu te atuaturaa i te manaˈo faaino i te ririraa i te nunaa ê

[Faaiteraa i te tumu]

Nina Berman/Sipa Press