E patoi anei te peu tutuu i te parau mau?
UA TIATURI roa o Martin Luther e ua tano o ˈna. Ua turu te Bibilia ia ˈna, ta ˈna ïa i manaˈo. I te tahi aˈe pae, ua manaˈo te taata no Polonia tuatapapa i te reva teitei ra o Copernic, e mea hape te tiaturiraa a te peu tutuu i taua tau ra.
Teihea ïa tiaturiraa? Oia hoi tei ropu te fenua i te ao o te reva teitei e te ohu ra te mau mea atoa na pihai iho ia ˈna. Te parau mau, ta Copernic i parau, teie ïa te ohu ra te fenua iho na pihai iho i te mahana. Ua patoi o Luther i te reira, ma te parau e: “Te faaroo ra te mau taata i te hoê taata hiˈo fetia tei manuïa e o tei tutava i te faaite e te ohu ra te fenua, eiaha râ te mau raˈi aore ra te reva, aita atoa te mahana e te avaˈe.”—History of Western Philosophy.
UA PATOI pinepine te mau tiaturiraa a te peu tutuu i te mau tupuraa, i te parau mau. Ua nehenehe atoa e turai i te mau taata ia rave i te tahi mau ohipa atâta.
Papu maitai, e ere te auraa e, te patoi ra te peu tutuu i te parau mau i te mau taime atoa. Inaha, ua faaitoito te aposetolo Paulo i te mau kerisetiano o to ˈna tau e ia pee noa i te mau peu tutuu o ta ˈna i tuu atu ia ratou: “E teie nei, te haamaitai nei au ia outou . . . e te tapea na outou i te poroi [mau peu tutuu] ta ˈu i tuu atu ia outou na.”—Korinetia 1, 11:2; a hiˈo atoa Tesalonia 2, 2:15; 3:6.
Eaha ta Paulo i hinaaro e parau na roto i te parau ‘mau peu tutuu’? Te faataa ra te Insight on the Scriptures, Buka 2, api 1118, e te auraa o te taˈo heleni o ta ˈna i faaohipa no te parau “peu tutuu,” pa·raʹdo·sis, oia hoi te hoê mea o te “faataehia ma te parau roa ˈtu aore ra ma te papai.” Te auraa o te taˈo tahiti oia hoi “haamaramaramaraa, mau haapiiraa, aore ra mau peu o tei faataehia e te mau metua i te mau tamarii aore ra o te riro ei huru feruriraa aore ra haerea haamauhia.”a No te mea no roto mai te mau peu tutuu ta te aposetolo Paulo i tuu atu i te hoê pu maitai, mea maitai e ia haapao maite te mau kerisetiano i te reira.
Te mea papu râ, mea mau aore ra mea hape te peu tutuu, mea maitai aore ra mea ino. Ei hiˈoraa, ua haapopou te philosopho beretane ra o Bertrand Russell i te mau taata mai ia Copernic no te senekele 16 ra o tei noaa ia ˈna i te aau tia e te itoito ia uiui no nia i te mau tiaturiraa a te peu tutuu. Ua faatupu ratou i te hoê “faˈiraa e mea hape te mea i tiaturihia mai te tau tahito mai â.” Te taa atoa ra anei ia outou i te paari ia ore e pee matapo noa i te peu tutuu?—A faaau e te Mataio 15:1-9, 14.
Eaha ïa no nia i te mau tiaturiraa e te mau peu i te pae faaroo? E nehenehe anei tatou e parau e mea tano e mea atâta ore te reira? Nafea tatou ia ite? Eaha te tia ia tatou ia rave mai te peu e te ite ra tatou e te patoi mau ra te mau peu tutuu i te pae faaroo i te parau mau? E tuatapapa te tumu parau i muri iho i taua mau uiraa ra.
[Nota i raro i te api]
a Neneihia e te Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.
[Faaiteraa i te fatu o te hohoˈa i te api 2]
Api matamua: Jean-Leon Huens © National Geographic Society
[Faaiteraa i te fatu o te hohoˈa i te api 3]
Universität Leipzig