36 IOSIA
Tautururaa oia i te nunaa ia haamori faahou ia Iehova
E ONO matahiti to Iosia a pohe ai to ˈna papa ruau te arii Manase. Ua ite Iosia e ua taui iho â to ˈna papa ruau e ua tavini ia Iehova, ua haamanaˈo noa Iosia i te reira. O te papa râ o Iosia tei riro mai ei arii, o Amona te iˈoa. E taata ino mau oia o te faaitoito i te nunaa ia haamori i te mau atua hape, te mau idolo e ia rave i te ohipa ino. Ua pohe oia i muri mai i to ˈna faatereraa e piti noa matahiti. E vaˈu ïa matahiti to Iosia, i to ˈna riroraa mai ei arii.
Ua haapii paha Iosia ia tavini ia Iehova maoti te mau peropheta Zephania e Ieremia, te peropheta vahine Hulada e te tahuˈa rahi o Hilikia. Te faaite ra te Bibilia no nia ia Iosia: “Mea apî noa â oia [16 matahiti to ˈna], haamata ihora oia i te imi i te Atua o Davida to ˈna tupuna.” I te 20raa o to ˈna matahiti, ua faaohipa Iehova ia Iosia no te rave i te hoê ohipa faufaa, te tautururaa i te nunaa ia haamori faahou ia ˈna. Ua faaohipa Iehova ia Iosia, no te tapea i te nunaa eiaha e haamori i te mau idolo e e rave i te tahi atu mau ohipa ino. Ua titauhia ia Iosia i te itoito.
Ua haere atoa Iosia i te fenua i ora na te faatereraa no apatoerau o na ahuru opu no Iseraela. E rave rahi taata tei ora i ǒ e ere i te Iseraela, no te mea ua haruhia te mau Iseraela na to Asura. Ua vavahi ïa Iosia i te mau fata e idolo e vai ra i ǒ.
Noa ˈtu mea apî Iosia, ua faaite o ˈna i te itoito no te tauturu i te nunaa ia haamori faahou ia Iehova
Tau matahiti i muri iho, ua haamaitaihia o Iosia. Fatata pae matahiti i muri iho, ua faaue Iosia i te mau tane ia tataî i te hiero o Iehova e ua itehia mai na te tahuˈa rahi o Hilikia i te tahi ohipa, oia hoi te buka o te Ture ta Iehova i horoa ia Mose. E buka tahito te reira, e peneiaˈe na Mose i papai! Hopoi maira te papai parau a Iosia i te buka ia ˈna e taio atura i te reira. I te faarooraa iho â te arii, mauiui roa ihora o ˈna. Ua taa maite ia ˈna e ua atea ê te nunaa i te Ture a te Atua. Ua taa ia Iosia e riri rahi to Iehova i to ˈna nunaa. E noaa anei ia Iosia i te itoito no te rave i ta ˈna i faaroo?
Ma te ore e haamarirau, ua faaue Iosia i na pae tane ia ui ia Iehova. Haere aˈera te feia o tei tonohia ia Hulada ra te peropheta vahine, tei faaite ia ratou e riri rahi to Iehova i te orure hau o te nunaa no Iuda. E ati rahi te tupu i Iuda e i Ierusalema. Ua faaite atoa râ o ˈna e ua ite Iehova, e ua auraro e ua rave Iosia i ta ˈna i nehenehe, ia haamori faahou te nunaa ia Iehova ma te tano. Ua tupu ïa teie ati i muri iho to Iosia poheraa.
Ua faaoti papu Iosia i te tauturu i te nunaa ia haamori faahou ia Iehova. Ua rave oia e te nunaa i te hoê faaauraa e o Iehova, e pee i te Ture a te Atua. Faaore ihora ïa Iosia pauroa te mau idolo e te haamoriraa idolo i te fenua. No te haaparare i te haamoriraa viivii ore, ua faatupu te arii i te hoê Pasa rahi. Ua horoa Iosia e te huiarii, tausani animara ei tusia na Iehova, e ua arue te feia himene ia ˈna i te mau himene moˈa. Aita te hoê Pasa mai teie i faatupuhia aˈenei na te nunaa o te Atua.
Ua rohi noa Iosia ma te itoito e te faaroo no te tauturu i te nunaa, ia faaea i te haamori i te mau atua hape e te mau idolo. Ua faatupu o Iosia i te hoê parau tohu tei tohuhia 300 matahiti na mua ˈtu, ma te tutui i te ivi taata i nia i te fata e ma te vavahi i te hoê vahi no te haamoriraa hape. (Arii 1, 13:2) I Iuda, ua vavahi atoa Iosia i te mau fata e idolo ta te nunaa i faaohipa, i te taime a faaea ˈi te arii Solomona i te haamori ia Iehova. I muri iho râ, ua rave Iosia i te hoê faaotiraa atâta mau. Ua haere o ˈna e aro i te Pharao no Aiphiti, o Neko te iˈoa. Na roto ia ˈna to Iehova faaararaa ia Iosia eiaha e haere e aro. Aita râ Iosia i ani i te mau peropheta a Iehova e ua parau iho â anei Iehova i te reira ia Neko. Ua rave iho â o ˈna ta ˈna i faaoti. E nehenehe e manaˈohia mea itoito Iosia i te aroraa ia Neko e ta ˈna nuu, tera râ e faaotiraa maamaa. E 39 matahiti to Iosia i to ˈna poheraa i te aroraa.
Ua moˈe anei ia Iehova i te mau ohipa maitai ta Iosia i rave? Aita roa ˈtu! Ua papai Ieremia i te hoê himene oto na te arii. E au ra e, ua matahiti to te nunaa o te Atua himene-noa-raa i teie himene oto. Ia faatia-faahou-hia mai o Iosia, e nehenehe ta ˈna e taio i roto i te Bibilia, mea nafea to ˈna tautururaa i te nunaa a arii ai o ˈna, e i te hoê himene ta Ieremia i papai no nia i te mau ohipa maitatai ta ˈna i rave.
A taio i te aamu Bibilia:
A aparau:
Mea nafea to Iosia faaiteraa i te itoito?
A faahohonu atu â
1. Eaha ta tatou i ite no nia ia Saphana te papai parau a Iosia? (w02 15/12 19 par. 2-6)
2. No te aha Iosia i hahae ai i to ˈna ahu i te taioraahia ia ˈna te Ture? (w14 15/4 32)
3. Ia au i te mau aivanaa, e taata mau anei te Pharao ra o Neko? (Par. 2, 35:22; it “Neko” par. 1) A
StockStudio/Alamy Stock Photo
Hohoˈa A: Megido, i reira to Iosia aroraa i te Pharao ra o Neko
Hohoˈa A: Megido, i reira to Iosia aroraa i te Pharao ra o Neko
StockStudio/Alamy Stock Photo
4. Ua tohu Hulada “e tuuhia [Iosia] i roto i to ˈna menema na roto i te hau.” Mea nafea teie parau tohu i te tupuraa, ua pohe hoi Iosia i roto i te hoê aroraa? (Arii 2, 22:20; w00 15/9 30 par. 2-3)
A feruri i te mau haapiiraa
Aita te metua o te tahi mau Kerisetiano i tavini ia Iehova. Eaha ta ratou e haapii mai i te hiˈoraa o Iosia, e apotata to ˈna metua tane?
Ua rave Iosia i te mau tautooraa no te taa i te mau Papai. (Par. 2, 34:21) Nafea tatou e pee ai i to ˈna hiˈoraa? B
Hohoˈa B
I roto i teihea ˈtu â tuhaa e nehenehe ai oe e pee i te itoito o Iosia?
A huti mai i te haapiiraa
Eaha ta teie aamu e haapii mai no nia ia Iehova?
E nafea teie aamu e tuati ai i te opuaraa a Iehova?
Eaha ta ˈu e hinaaro e ani ia Iosia i te tia-faahou-raa?
A haapii hau atu â
A hiˈo eaha ta oe e haapii mai no nia i te mau faaotiraa a Iosia e na taurearea e piti tei riro ei arii i Iuda.
Ua tiaturi anei Iosia i nia i to ˈna iho puai no te tamâ i te fenua? A hiˈo i te pahonoraa i roto i teie video.
Te aamu o Iosia: A here ia Iehova e a patoi i te ino (Tuhaa 2) (Tuhaa video) (3:43)