Mea au mau â na tatou i te aua
MEA oaoa anei na outou i te hau o te hoê aua nehenehe mau tei paruruhia i te maniania e i te huehue o te oraraa? O te mau ô haumǎrû anei e ta ratou mau mahora, mau tiare, mau tumu raau mǎrǔmǎrǔ, e ta ratou mau pape, te mau vahi auhia e outou no te hoê tamaaraa e to outou utuafare aore ra no te ôri-haere-raa e te hoê hoa? Oia mau, e mana to te aua no te tamǎrû, no te faaapî i to tatou itoito, e no te faahau ia tatou, e e mana rapaau atoa to ˈna!
Noa ˈtu e aita vetahi e anaanatae nei i te atuaturaa i te hoê aua, peneiaˈe aita to ratou e taime, mea au na tatou pauroa i te mau ǔ, te mau noˈanoˈa, te mau taˈi, e i te mau maa hotu o te hoê aua. Mea au roa na Thomas Jefferson—e taata papai hohoˈa fare, e aivanaa, e auvaha ture, e taata imi i te ohipa apî, e e peretiteni Marite atoa—i te aua. Teie ta ˈna i papai: “Aita ˈtu ohipa au-roa-hia e au maoti râ te atuaturaa i te fenua. . . . E anaanatae rahi noâ to ˈu i te aua. Noa ˈtu e ua ruau vau i teie nei, e taurearea noâ râ vau i te pae no te atuaturaa i te aua.”
Mea rahi te taata e manaˈo nei mai ia ˈna. I te mau matahiti atoa, e mau mirioni ratere e haere nei e mataitai i te mau aua tuiroo o te ao nei—te mau Aua Kew (te mau Aua tiare a te Arii), i Beretane; te mau aua no Kyoto, i Tapone; te mau aua no te Aorai no Versailles, i Farani; te mau Aua Longwood, i Pennsylvania, i te mau Hau Amui no Marite, e vetahi atu â. I roto e rave rahi fenua, te vai atoa ra te mau tuhaa oire i reira te mau fare, patuhia na te hiti o te mau purumu tanuhia i te tumu raau, e haaatihia ˈi i te mau raau rii, te mau tumu raau, e i te mau tiare huru rau atoa—e au i te hoê paradaiso iti.
E haamaitai te mau aua i te tino
Ua itehia e, ia piri noa te taata i te natura, e maitaihia to ratou tino, noa ˈtu e e mataitai atu ratou i te mau tiare, te mau tumu raau, te mau raau rii, e i te mau manu na roto noa i te haamaramarama. No reira i tanuhia ˈi te hoê aua i nia i te tapoˈi fare o te hoê fare maˈi no New York. Ua “farii-popou-hia” teie ohipa, o ta te hoê tia a te fare maˈi ïa i parau. “Ua faaitoito rahi te reira i te morare o te feia maˈi e to te feia utuutu maˈi atoa. . . . Te ite nei matou e rave rahi faaohiparaa maitatai roa i te pae rapaauraa.” Oia mau, te faaite ra te mau tuatapaparaa e e maitaihia te taata i te pae tino, i te pae feruriraa e i te pae no te here, na roto i te faaoaoaraa ia ˈna iho i te natura.
Hau atu, te taata mea au na ˈna i te mau ohipa pae varua, e fatata ˈtu â oia i te Atua ia parahi oia i rotopu i Ta ˈna mau ohipa i hamani. No ǒ roa mai teie huru pae varua taaihia i te aua, i te ô matamua roa i nia i te fenua nei, te Ô i Edene ra, i reira to te Atua paraparau-matamua-raa mai i te taata.—Genese 2:15-17; 3:8.
Te itehia nei te au i te aua na te ao atoa nei. E mea faufaa roa te reira, mai ta tatou e ite atu. Hou râ tatou e tuatapapa ˈi i te reira, e “hahaere” anaˈe na na roto i te tahi mau aua tuiroo no te ite i te hiaai hohonu o te mau nunaa atoa no te Paradaiso.