VAIRAA PAPAI NATIRARA Watchtower
Watchtower
VAIRAA PAPAI NATIRARA
Tahiti
ǎ,ě,ǐ,ǒ,ǔ,ˈ
  • ǎ
  • ě
  • ǐ
  • ǒ
  • ǔ
  • ˈ
  • BIBILIA
  • PAPAI
  • PUTUPUTURAA
  • g90 8/4 api 14-15
  • Eaha mau na te hara matamua?

Aita e video no teie tuhaa.

Eiaha e inoino, te vai ra te tahi fifi e te video.

  • Eaha mau na te hara matamua?
  • A ara mai na! 1990
  • Upoo parau iti
  • Papai tei tuea
  • Te hara matamua, o te mau taatiraa pae tino anei?
  • O te ite anei?
  • O te auraro-ore-raa anei?
  • Eaha te hara ta Adamu raua Eva i rave?
    Te pahono ra te Bibilia
  • Ta tatou e haapii mai na roto i na taata faaipoipo matamua
    Te Pare Tiairaa te faaite ra i te Basileia o Iehova 2000
  • Mai te aha te oraraa i roto i te ô i Edene?
    Faaroo i te Atua no te ora e a muri noa ˈtu
  • No te aha tatou e ruhiruhia ˈi e e pohe ai?
    Te Pare Tiairaa e faaite ra i te Basileia o Iehova (No te taata atoa)—2018
Ite hau atu â
A ara mai na! 1990
g90 8/4 api 14-15

Ia au i te Bibilia...

Eaha mau na te hara matamua?

EAHA mau na te hara matamua ra? “Te mau taatiraa o te tino”, o ta te feia e rave rahi ïa e pahono mai, inaha, te manaˈo nei ratou e te maa i opanihia i te ǒ i Edene ra, o te mau taatiraa pae tino ïa, e te tiaturi nei ratou e ua hara o Adamu raua o Eva i to raua taotoraa.

E ere teie i te manaˈo apî. Ia au i te vahine tuatapapa aamu o Elaine Pagels, “ua riro te manaˈoraa e te hara o Adamu e o Eva, o te hara tino ïa, [ei] manaˈo tei parare roa i ǒ te mau taote kerisetiano [o te senekele II] mai ia Tatien de Syrie, o tei haapii na e e vai na i roto i te maa o te raau o te ite i te tahi maramarama o te tino”. E manaˈo atoa na o Augustin, i ora na i te senekele V o to tatou nei tau e ta te amuiraa faaroo kerisetiano e faariro ra ei hoê o te mau Metua o te Ekalesia e, no roto mai te hara i te hinaaro i te pae no te taatiraa i faatupuhia e Adamu. Area te vea Psychology Today ra, te papai ra oia e “te hara a Adamu, o to ˈna ïa raveraa i te taatiraa pae tino”.

Te horoa maira vetahi i te hoê faataaraa ê atu e na ô ra e te raau e ite ai i te maitai e te ino, o te ite noa ïa. Te haapapu ra te Buka parau paari beretane e “te ite i te maitai e te ino”, o “te hoê ïa parau moˈa e faataa ra i te ite i roto i to ˈna auraa rahi”. Oia hoi, te hinaaro noa ra te Atua e tapea ia Adamu raua o Eva i roto i te taa ore, e ua patoi aˈera raua i te reira i to raua hinaaroraa e faarahi i to raua ite.

Inaha, i roto i na faataaraa toopiti nei, te faarirohia ra te Poiete mai te hoê taata tano ore e te haapahipahi. No te aha râ hoi te Atua i tuu ai i roto i te taata nei i te mau hinaaro i te pae tino e i te pae no te feruriraa e i muri iho, e faaere atu ai ia ˈna i te mau ravea no te haamâha i teie mau hinaaro ma te faautua ia ˈna i te pohe? O vai hoi te here i teie huru Atua e o te hinaaro e tavini ia ˈna?

Te hara matamua, o te mau taatiraa pae tino anei?

E rave rahi mau taata o tei ore i ite e aita roa ˈtu teie nau faataaraa e tu ra e te aamu o te Genese. E hiˈopoa na mua anaˈe na i te manaˈo e faataa ra e te opaniraa a te Atua i horoahia i Edene ra, no nia ïa i te mau taatiraa pae tino. Ua papaihia taua faaueraa nei i roto i te Genese 2:16, 17: “E amu noa oe i to te mau raau atoa o te ô nei; area i to te raau e ite ai i te maitai e te ino, eiaha oe e amu i te reira; ei te mahana e amu ai oe i te reira, e pohe ïa oe.”

E parau i faahiti-huna-noa-hia anei teie no nia i te taatiraa pae tino? Ia au i te Genese 1:27, 28, ua faaue mai te Atua i te tane e te vahine ‘ia fanau raua, e ia rahi roa, e faaî i te fenua nei’. No reira, nafea ïa o Adamu raua o Eva e nehenehe ai e auraro i teie faaueraa ahiri e eita raua e taati i te pae tino? E tia anei ia tatou ia manaˈo e i muri aˈe i to ˈna horoaraa ˈtu i teie faaueraa, ua faautua aˈera te Atua ia raua i te utua pohe i to raua haapaoraa i teie faaueraa?

Hau atu, te faaite ra te aamu o te Genese e aita o Adamu raua o Eva i rave i te hara i te hoê â taime, tera râ, ua hara na mua hoê e i muri iho, te tahi ïa. Te haapapu maitai ra te irava 6 o te pene 3 e ua faahemahia o Eva e na ˈna i amu na mua i te maa, e “hopoi atura hoi i ta te tane, amu atoa ihora hoi oia”. No reira, te faariroraa i te amuraa i te maa i opanihia ei taipe no te mau taatiraa pae tino, e parau maamaa roa ïa e te fifi roa ia faataa.

O te ite anei?

Ua riro anei ïa te maa i opanihia ei taipe no te ite i roto i to ˈna auraa rahi? Inaha, ua noaa ê na ia Adamu raua ta ˈna vahine i te ite rahi hou raua e ofati ai i te ture i papaihia i roto i te Genese 2:16, 17. Na te Poiete iho, o Iehova, i haapao i ta raua haapiiraa. Ei hiˈoraa, ua afai mai oia i te mau animala atoa o te fenua nei e te mau manu i te taata ra ia mairi oia i te iˈoa i nia ia ratou (Genese 2:19, 20). Ia itea mai ia ˈna i te iˈoa e tano, eita e ore e ua hiˈopoa maite o Adamu i te mau animala tataitahi. Auê ïa toroa taata tuatapapa i te huru o te animala to ˈna e! Noa ˈtu e ua poietehia oia i muri iho, e ere o Eva i te vahine poiri. Na roto i te mau pahonoraa o ta ˈna i horoa ˈtu i te ophi, ua faaite oia e ua haapiihia oia i te ture a te Atua. Ua ite maitai o ˈna i te taa-ê-raa i rotopu i te maitai e te ino e ua ite atoa o ˈna e eaha te roohia i nia ia ˈna mai te peu e e rave o ˈna i te ohipa ino. — Genese 3:2, 3.

Noa ˈtu e e faariro teie mau faataaraa i te hara matamua ei taipe no te mau taatiraa pae tino aore ra ei taipe no te ite, e mau manaˈo taata anaˈe teie nau faataaraa o ta tatou i tuatapapa aˈenei. Te ite-maitai-hia ra to ratou papu ore ia au i teie parau a te taata haapao maitai ra o Iosepha: “E ere anei no ô mai i te Atua ra te ite?” (Genese 40:8). Mea ohie aˈe ia taa i te Bibilia mai te peu e eita tatou e rave mai i te mau manaˈo taata no te faatano ia ˈna, teie râ, ia vaiiho noa tatou e na ˈna iho e tatara ia ˈna. Eaha mau na te hara matamua? Te faataa maira te buka Genese e e tumu raau mau te raau e ite ai te maitai e te ino. Inaha, te faataahia ra e teihea roa o ˈna i roto i te ô, e te faaau-atoa-hia ra o ˈna i te tahi atu mau tumu raau. E maa mau atoa ïa to ˈna hotu, e ua amu mau â o Adamu raua o Eva i taua maa ra.

O te auraro-ore-raa anei?

Eaha ta raua i rave i to raua amuraa i teie nei maa? Teie te faataaraa iti ta te Buka parau paari katolika apî (beretane) e horoa ra: “Peneiaˈe paha o te hoê noa ïa faatihaehaeraa i te Atua, te hoê patoiraa teoteo mau i te auraroraa ˈtu Ia ˈna.” E ere anei te reira ta te Genese e parau ra? Inaha, te haapapu atoa ra te Roma 5:19 i teie manaˈo i te na ôraa e: “Mai te taata atoa hoi e rave rahi i faarirohia ei taata hara i te haapao ore o te taata hoê ra.” No reira, ua riro te hara matamua ei ohipa auraro ore.

Ia hiˈohia teie hara no te auraro-ore-raa, e manaˈohia paha e mea haihai roa, teie râ, a hiˈo na i te auraa o teie hara. Teie ta te tahi nota i raro i te api i roto i te Bible de Jérusalem e parau ra: “[Te ite no nia i te maitai e te ino] o te mana ïa no te faaoti o ˈna iho i te maitai e te ino e no te ohipa ia au i te reira, te hoê titauraa i te tiamâraa i te pae morare (...). Ua riro te hara matamua ei ofatiraa i te mana arii o te Atua.” No reira, te faataipe ra “te raau e ite ai i te maitai e te ino” i te tiaraa ta te Atua e faaherehere ra no ˈna iho ia faaite i te taata i te mea o ta ˈna e farii ra aore ra te mea o ta ˈna e opani ra. I to ˈna patoiraa i te auraro i te ture a te Atua, ua patoi atoa ˈtura te taata i te tiaraa iho o te Atua ia faatere mai ia ˈna. I roto i to ˈna parau-tia, ua faatitiaifaro Iehova i teie patoiraa na roto i te vaiihoraa i te taata ia faatere ia ˈna iho. Eita anei tatou e farii e mea ino roa te mau faahopearaa? — Deuteronomi 32:5; Koheleta 8:9.

No reira, te horoa maira te tumu parau matamua o te Bibilia — oia hoi te Basileia o te Atua — i te hoê tiaturiraa rahi. Inaha, te tǎpǔ maira o Iehova e, na roto i te ravea o teie nei Basileia, fatata roa o ˈna i te faahope i te faatereraa haavî o te taata nei no te haamau i ta ˈna iho faatereraa maoti o ˈna e faatupu faahou ai oia i nia i te fenua nei i te paradaiso i erehia e Adamu raua o Eva ra. — Salamo 37:29; Daniela 2:44.

[Hohoˈa i te api 14]

Mea na roto anei i to raua taatiraa i te pae tino to Adamu raua o Eva raveraa i te hara matamua?

[Faaiteraa i te tumu]

Gustave Doré

    Papai reo Tahiti (1985-2026)
    Haere i rapae
    Haere i nia
    • Tahiti
    • Hapono
    • Ta oe e hinaaro
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Parau no te faaohiparaa
    • Eita e puharahia
    • Maiti eaha te ore e puhara
    • JW.ORG
    • Haere i nia
    Hapono