E maraa te faito o te mau hoo maoti te mau peu taatiraa i te pae tino
IA AU i te vea ra “Time”, “te rahi noa ˈtura te peu taatiraa i te pae tino i te faahitihia i roto i te mau poroi faatianianiraa farani”. Ma te faahiti i te parau a te hoê taata haapao i te mau ohipa faatianiani no Lonedona, te na ô faahou ra teie vea e: “Ua faaohipa noa na te feia haapao i te ohipa faatianiani, i te ohipa taatiraa i te pae tino ei mauhaa puai roa ˈˈe na ratou, i te fenua Farani râ, ua rahi roa ïa.” I Beresilia, ua tiaturihia e e haamaraa te hoê poroi faatianiani no te mau piripou pakiti e faaite ra hoi i te mau taata ahu ore, i te faito o te mau hoo i nia i te 30 %. Teie râ, ua faaoti te apooraa iriti ture no Inidia i te hoê ture opaniraa ia faaohipahia te vahine ei ravea no te faaiteiteraa i te mau peu faufau i te pae tino i roto i te mau huru poroi faatianiani atoa. I te mau Etats-Unis, mai te huru ra e te taui ra te mau ohipa — i te pae iho â râ no te mau poroi faatianiani a te afata teata. “Mea au aˈe na te mau taata papai i te mau poroi haapurororaa, ia faaataata ia tatou nei maoti i te hauti i nia i to tatou mau manaˈo rii faufau”, ta te “Daily News” ïa e papai ra. Ei haapapuraa, te faahiti ra taua vea nei i te hoê maimiraa i ravehia i nia i te mau taata hoo taoˈa, e ua faaite mai te reira e, i nia te hoê ahuru mau poroi faatianianiraa au-roa ˈˈe-hia e te taata, e pae poroi arearea e aita roa hoê poroi faufau i roto.