E mau maˈîraa mataˈi pohe

“PARAU FAAARARAA: Ua haapapu te piha faatere i te pae no te Oraora-maitai-raa e mea ino mau te avaava no to outou vai-oraora-maitai-raa.” Aita te mau taata pupuhi avaava etaeta mau i tâuˈa noa ˈˈe i teie faaararaa peapea mau ra e itehia i nia i te mau puohu avaava i te mau Etats-Unis, e no ratou, e au ra te maˈi mariri ai taata no te mahaha, mai te hoê noa peapea atea mau, mai te peu e e tupu noa ˈtu. Te parau ra ratou e: ‘Na nia ˈˈe, no ˈu iho to ˈu tino: e rave au mai ta ˈu e hinaaro!’

Teie râ, ia au i te Taatiraa marite no te arai i te mariri ai taata, “eita noa te feia puhipuhi avaava e faaino i to ratou iho oraora-maitai-raa, te faaino atoa nei râ ratou i to te feia e ora ra na pihai iho ia ratou”. Ma te faˈi atoa i taua mau parau ra, te haapapu nei te vea néerlandais ra o Roken welbeschouwd (Te avaava — Ia hiˈo-maitai-hia) e, ia rave te hoê taata aita e puhipuhi nei i te avaava, i te ohipa i pihai iho i te hoê taata puhipuhi avaava faito au noa, hoê â ïa faito taoˈa taero e ô i roto ia ˈna, ahiri e e puhipuhi oia e pae avaava i te mahana. No reira, e ere atura i te mea maere ia ite e te feia aita e puhipuhi nei i te avaava, o tei rave râ i te ohipa hau atu i te 20 matahiti i roto i te hoê vahi tei î i te au auahi, te roo-pinepine-hia nei ïa ratou i te hoê â fifi o te mahaha, ahiri e ua puhipuhi ratou hoê e tae atu i te ahuru avaava i te mahana.

Maoti te tahi mau tuatapaparaa i itehia mai ai te tumu: o te au auahi o te maˈî mai na roto i te omou avaava i tutuihia. Mea ino roa te reira, inaha, ua hau atu te faito tâ e te nicotine i roto i teie au auahi, ia faaauhia i te au auahi e hutihia. I nia i taua niu ra, te parau ra te feia maimi e, i te mau Etats-Unis, e nehenehe e parau e te mau taata puhipuhi avaava, o ratou ïa te tumu o te pohe o na 5 000 e tae atu i te 50 000 taata aita e puhipuhi nei i te avaava, i te matahiti hoê.

Te avaava, te mau vahine e te mau pepe. Te tamau noa nei â te faahopearaa ino o te avaava i nia i te oraora-maitai-raa o te mau pepe aruaru, i te faatupu i te peapea. Ia au i te buka iti ra Te avaava: te mau tupuraa e te mau numera (beretane), “e faatupu te puhipuhiraa i te avaava a hâpu ai te hoê vahine, i te hoê taereraa o te tupuraa o te aiû i roto i te opu, e e nehenehe te reira e haafifi a muri aˈe, i te tupu-maitai-raa o te aiû i te pae tino e i te pae no te feruriraa e oia atoa i te huru o te tamarii”. Ia puhipuhi ratou i te avaava, e faaô te mau vahine hâpu e rave rahi mau taoˈa taero i roto i te toto o ta ratou aiû. Te taa ê nei te mau numera, tera râ, te haapapu nei vetahi e te faito teiaha o taua mau aiû ra i te taime fanauraa, e 200 grammes mama aˈe ïa ia faaauhia i te teiaha o te mau aiû a te mau vahine aita e puhipuhi nei i te avaava.

I te tahi aˈe pae, te faaite ra te hoê tuatapaparaa i ravehia i te fenua Danemata e, e nehenehe te puhipuhiraa i te avaava e faaiti mai i te faaoteraa û a te vahine. Te faataa nei te feia maimi no Danemata e: “Peneiaˈe paha no te nicotine, ua iti roa te faito prolactine, oia hoi te oromona e faatupu i te û mama, i roto i te mau vahine e puhipuhi rahi nei i te avaava.”

Te vahi maere râ, te rahiraa o te mau vahine puhipuhi avaava e te rahiraa avaava ta ratou e puhipuhi nei, ua tae roa ïa i nia i te hoê faito tei ore i itehia aˈenei. No reira, ia au i te buka iti i faahitihia i nia ˈtu, i te mau Etats-Unis, ua hau roa ˈˈe te mariri ai taata o te mahaha i te mariri ai taata o te titi, e ua riro mai oia ei tumu matamua no te poheraa o te mau vahine i roohia i te mariri ai taata. Ua haapohe oia fatata 40 000 mau vahine i te matahiti 1985 noa.

Te taui nei te huru o te taata. Teie nei râ, te hihi mai nei te mahana i roto i taua meumeuraa au auahi ra. Ia au i te Taatiraa no te arai i te mariri ai taata, te itehia ra e te rahi noa ˈtura te taata o te patoi nei i te avaava. I teie mahana, 75 % o te mau Marite teie e manaˈo nei e eita roa ˈtu e tia ia puhipuhi i te avaava i pihai iho ia vetahi ê. Te rahi noa ˈtura te taata e faaea nei i te puhipuhi i te avaava, e, i te mau Etats-Unis e i Europa atoa, ua iti mai ïa te puhipuhiraa i te avaava. Ia au ia Adele Paroni, afai parau a te Taatiraa marite no te arai i te mariri ai taata, ‘te parau apî maitai roa ˈˈe teie ïa, i teie nei, tei raro aˈe mai i te 30 %, te mau taata paari marite e puhipuhi nei i te avaava’.

Te toe noa ra fatata 54 mirioni taata puhipuhi avaava i te mau Etats-Unis, tera râ, ia au i te American Lung Association, 90 % o ratou teie e hinaaro nei e faaea. Peneiaˈe e itoitohia ratou na roto i te mau faaararaa apî — hau atu i te maitai i te mau faaararaa tahito — i papaihia i nia i te mau puohu avaava. Teie te tahi: “FAAARARAA A TE PIHA FAATERE I TE PAE NO TE ORAORA-MAITAI-RAA: E ape outou i te mau fifi rahi i te pae no te oraora-maitai-raa ia faaea outou i te puhipuhi i te avaava mai teie atu nei.”

[Hohoˈa i te api 15]

Te au auahi e maˈî mai na roto i te hoê avaava, ua hau atu ïa to ˈna faito tâ e te nicotine ia faaauhia i te au auahi e hutihia.

Ia puhipuhi ratou i te avaava, e faaô te mau vahine hâpu e rave rahi mau taoˈa taero i roto i te toto o ta ratou aiû.