Wolootu Doodhitannore Ayirrisse

1-2. Doodhineemmo doorshi mito woyte ammanate roduuwinke doorshinni baxxannohu mayraati?

DOODHOOTTO doorshinni kainohunni gara ikkitinokki yoo yine egenninoonnihe? Doodhino doorshinnia kainohunni ammanate rodiikkira gara ikkitinokki yoo yite egennootto? Ninke giddo rooru lamente xaꞌmora ee yine qolleemmoti dihuluullissannote.

² Mito woyte doodhineemmo doorshi ammanate roduuwinke doorshinni baxxiro dhagge assiꞌra dihasiissannonke. Mayra? Korkaatuno ninke baalunku babbaxxinoommoreeti. Mittu mittunku hendeemmo gari addi addiiti. Budinke, lophinoommo garinna heeshshonke giddo iillinonkeri addi addi garinni hendeemmo gede assanno. Ikkirono addi addi garinni hendeemmore ikkanke songote keerenna mittimma huntara wodha dihasiissannonke.—Efe. 4:3.

3. Mittu Kiristaanchi doodhino doorshira yoo yineemmo gede assankera dandaannori maati?

³ Mittu Kiristaanchi ninke sumuu yineemmokkire doodhiro hedinore aguranno gede ammansiinsammora woꞌnaalleemmoha woy huluullonke wolootaho kulleemmoha ikkara dandaanno. Tenne assineemmohu danchare hende ikkara dandaanno. Ammanate roduuwanke banxeemmo hattono insara danchare hendeemmo. (Law. 17:17) Hakko daafira insa gedensoonni gaabbisannonsare woy ayyaanaamittensa gawajjara dandaannore doodhitara dihasiꞌneemmo.

4-5. Mittu ammanate rodiinke ninke doodhinoommorinni baxxinore doodhiro ma assa hasiissannonke?

⁴ Mittu ammanate rodiinke doodhinorira sumuu yaa hoongummoro iso hasaawisa hasiissannonke? Hasaawinseemmo woy hasaawinseemmokki woti heeꞌranno. Lawishshaho isi Qullaawu Maxaafi seera diiganno gede assannosire hedanni noota anfummoro banxeemmosi daafira hedosi biddi assiꞌranno gede kaaꞌlate sharrama hasiissannonke. (Law. 27:5, 6) Ikkollana assara hedinori Yihowa seera diiganno gede assannosikkiha, kayinni ninke doodhinoommorinni baxxinoha ikkinota anfummoro ma assa hasiissannonke? Cuꞌmote qummeeshshi tenne xaꞌmora dawaro qolannonke. ‘Hedosi bushate Diyineemmo.’—Rom. 14:1.

⁵ Ikkirono isi doodhinore ayirrisa qarra ikkitankera dandiitanno. Konni birxichira wolootu doodhitinore ayirrisa hasiissannonkehu mayraatironna tenne assa dandiineemmohu hiittoonniitiro ronseemmo. Hanni balanxe ammanate roduuwinke doodhitino doorsha minsheemmo woy yoo yineemmo gede assankera dandaannoha mito coye laꞌno.

WOLOOTU DOODHITINO DOORSHIRA YOO YINEEMMO GEDE ASSANKERA DANDAANNORI MAATI?

6-7. Wolootu doodhitino doorshira yoo yineemmo gede assankera dandaannori maati? Lawishsha kuli.

⁶ Aleenni laꞌnummonte gede, lophinoommo gari woy heeshshonke giddo iillinonkeri mito coy lowo geeshsha qorophineemmo gede assankera dandaanno. Wolootuno konne coye hakko garinni laꞌara hasiꞌneemmoha ikkara dandaanno. Kayinni hatto yee heda gara diꞌꞌikkitino. Hanni mito lawishsha laꞌno. Ikkito 1: Mittu rodii halaale rosara albaanni ago quwa sayse aganno anni lossinosiho. Isi roduuwu gamba yitinowa ago agganna lai. Kuni rodii hanqe insa assitanni noori gara ikkinokkita kulinsa. Ikkito 2: Mitte rodoo buuto dhiwante hurtino. Gedensoonni ise wole rodoo kuni dhibbi amadinoseta affu. Ise tenne rodoo kaaꞌla hasidhino daafira ise xagisidhino garinni xagisidhara xixxiibbannose; xixxiibbannosehu mite sagale itte, akimete mini xagga woy baadi xagga adhite xagisidhanno gede kulte ikkara dandaanno. Ikkito 3: Mittu rodii alba kaphu ammaꞌno harunsannoho. Isi xa albi ammaꞌnosi tiyyiꞌre giwanno. Kuni rodii mittu ammanate rodiisi kaphu ammaꞌno beetekiristaanera assinoonnihu madaarshu amanyootira haꞌrinota afiti koffi yii.b

⁷ Hanni lende mito lawishsha laꞌno. Ikkito 4: Mittu rodii lophinohu mannu labballu ereeda lossiꞌranna meentu mite qixxaawora bolaale qodhe haꞌra digaraho yee hedanno yanna giddooti. Kuni rodii tenne hajo daafira muli yannara Yihowa dirijjite biddi assitinore afinoha ikkirono labballu roduuwi ereeda lossidhannokki gedenna meya roduuwi Maganu looso loosanno woyte bolaale qodhannokki gede kulannonsa. Ikkito 5: Mittu rodii lowo roso rosa hanafino daafira gedensoonni Yihowara soqqama agurino; mittu songote cimeessi tenne afino. Xa kayinni kuni cimeessi noo songora noohu mittu wedellichi lowo roso rosate murciꞌrino. Konne cimeessa tini yaachishshinosi daafira kuni wedellichi hattono annisinna amasi heddinore agurtanno gede ammansiisansara woꞌnaalanno.

8. (a) Mittu anninna ama wolu anninna amara yoo yitanno gede assara dandaannori maati? (b) Woloota mishate akati songo gawajjara dandaannohu hiittoonniiti?

⁸ Hanni annanna ama gawajjara dandaannore leellishannoha mitto lawishsha laꞌno. Ikkito 6: Annuwanna amuuwa, oosoꞌne “Yihowa seejjonninna amaalenni” lossiꞌrate dandiitinire baala assitinanni. (Efe. 6:4) Kayinni Kiristaana ikkinori mitu annuwinna amuuwi kiꞌnenni roore oosonsa addi addi coye assitanno gede fajjanno. Lawishshaho godoꞌlenniwa keeshshitanno gede, finqille nookki geeme godoꞌlitanno gede woy dirinsa iillikkinni silke horoonsidhanno gede fajjitanno. Tini kiꞌne qaaqqi furro fuuqqo hooltinoonnisihu gede asse hedanno gede assitanno. Isi “Wolu anninna ama oosonsara assitannore anera mayira diassitinannie?” yee xaꞌmaꞌnera dandaanno. Togoori wole annanna ama bushiishshinanni gede assaꞌnera dandaanno. Hige wolootu ninkehunni baxxino doorsha doodhitanno woyte tini insa ledo sumuu yaa qarra ikkitannonke gede assitanno. Lawishshaho mittu Kiristaanchi woxesi horoonsiꞌranno gari, fooliishshote fulanno gari woy boohaarshaho doodhannori huluullannonkeha ikkara dandaanno. Kayinni huluullannonke coy songote mittimma hunara wodha dihasiissannonke.

9. Maa qaaga hasiissannonke? (Misileno lai.)

⁹ Mittu Kiristaanchi doodhanno doorshi wolunnihunni baxxara dandaanno; togo yaa mittu doorshi garaho wolu doorshi kayinni digaraho yaa diꞌꞌikkitino. (Rom. 14:5) Qullaawu Maxaafi Yihowa seerira hajajamate daafira kulanni ‘hedoꞌne mittu garita assidhe’ yaanno; togo yaa kayinni baalunku coy daafira mittu garinni hendeemmo yaa diꞌꞌikkitino. (2 Qo. 13:11) Doodhineemmo doorsha mitto baycho mare iillate doodhineemmo doogo ledo heewisiisa dandiinanni. Roore woyte hasiꞌneemmo baycho massitannoti duucha doogga heedhanno. Doodhineemmohu ninkera roore woyyitannonke doogooti. Hatteente gede baalunku Kiristaani heeshshonke giddo doodhineemmo doorshi addi addiha ikkirono mixonke mittete; iseno Yihowa hagiirsiisate. Hakko daafira wolootu doodhitanno doorshinni kainohunni insara yoo diyineemmo.—Mat. 7:1; 1 Te. 4:11.

WOLOOTU DOORSHA AYIRRISA HASIISSANNONKEHU MAYRAATI?

10. Yaaqoobi 4:12 kultanno garinni maa assate silxaane dinonke? Mayira?

¹⁰ Qullaawu Maxaafi wolootu doorsha ayirrisa hasiissannonke gede assannoha batinye korkaata kulanno. Hanni kuri giddo mito laꞌno. Wolootu doodhitino doorshira yoo yaate silxaane dinonke. (Yaaqoobi 4:12 nabbawi.) Seera aannohunna Daanyu Yihowaati. Biddishsha aatenna wodho fushshate qoosso noosihu iso callaati. Konnira roduuwinke doodhitanno doorshi daafira dawaro qoꞌlitannohu ninkera ikkikkinni Yihowaraati. (Rom. 14:10) Uminke biddishshinni woy hedonni kaꞌne wolootu doodhitino doorshira yoo yaate woy mishate qoosso dinonke.c

11. Songote mittimmara kaaꞌlama dandiineemmohu hiittoonniiti? (Misileno lai.)

¹¹ Yihowa mannisi mereero mittimma heedhara ikkinnina mittu garire ikkinammora dihasiꞌranno. Isinni babbaxxinoommore ikkanke Yihowa baxanno. Isi kalaqinori tenne leellishanno. Lawishshaho mitte haqqichohu lamu darchi nafa woꞌmunni woꞌma mittu gariha diꞌꞌikkino. Hanni mannu daafirano hendo. Uullate aana sette biliyoone saꞌꞌanno manni no; konni manni giddo daninsanna akatinsa woꞌmunni woꞌma mitto ikkinohu lamu manchi nafa dino. Yihowa kalaqinonkehu babbaxxinoommore asseeti. Isi kuꞌu koꞌonne lambammora dihasiꞌranno. Kayinni mittooꞌminammora hasiꞌranno. Hakko daafira addi addire ikkanke babbaddannonke gede assiꞌra agurre keere kalanqo. Wolootu ninke hendoommore assitara hasiꞌrantenni roore songote mittimma balaxisiinso.—Rom. 14:19.

WOLOOTU DOORSHA AYIRRISA DANDIINEEMMO GARA

12-13. Mittu manchi ‘gara ikkitinokki doogo haꞌrino’ yine hendeemmoha ikkiro dea hasiissannonkekkiri maati? (Galaatiya 6:1; “Sumuu Yaa Hoogittoro” yitanno saaxineno lai.)

¹² Wolootu mito doorsha doodhitanno woyte. Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Isi gara ikkitinokki doogo haꞌranni noonso ani hedoommorinni baxxinorella assino?’ Isi Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokkire assanni nooha ikkiro ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Iso kaaꞌlate ani ikkado ikkoommonso wolu kaaꞌlisiro woyyanno?’ Kaaꞌlate ikkado ikkoottoha ikkiro iso shaqqillunni hasaawisate woꞌnaali. (Galaatiya 6:1 nabbawi.) Ikkirono duucha woyte isi doodhinori ati assattorinni baxxinore ikkanno ikkinnina soꞌro diꞌꞌikkanno. Hatto ikkiro huluullantooti woy doodhinori daafira gara ikkinokkire coydhooti. Doodhate qoossosi ayirrisi hattono yoo yitooti.—Rom. 14:2-4.

¹³ Hanni tenne hedi: Jaalikki ledo sagalete minira hadhiniro isino ati hajaccootto gedee sagale hajaccara giddeessattoni? Digiddeessatto. Hasiꞌrino sagale hajaccate qoossosi ayirrisatto. Isi hajaccanno sagale baxattokkita ikkituro nafa itannohu isooti. Qoleno baxatto sagale ati doodhatto ikkinnina jaalikki isi baxanno sagale doorahera hasiꞌrattokkiha ikkara dandaanno. Hatteente gede wolootu ninke hendoommore doodhitanno gede xixxiiwa agurre hasidhinore doodhitanno gede fajjine ayirrinseemmonsata leellisha dandiineemmo.

14. Mitto doorsha doodhatto woyte songote mittimma baꞌannokki gede assa dandaattohu hiittoonniiti? (1 Qorontoosi 8:12, 13)

¹⁴ Mitto doorsha doodhatto woyte. Woloota koffi assannore assa qorophite mittimma heedhanno gede assa dandaatto. (1 Qorontoosi 8:12, 13 nabbawi.) Assattora hedoottori ‘fajjinoonnirenna’ qarra afiꞌrinokkire ikkinota afoottoha ikkara dandaanno. Kayinni kuni coy ammanate rodookki koffi assannoha ikkiro ‘kaaꞌlannori’ no?d (1 Qo. 10:23, 24) Hatto ikkiro hedoottore cuꞌmidhe giwantenni wolootaho may macciishshamannonsaro hedi. (Rom. 15:1) Aleenni ronsummonte gede wolootu doodhitannore ayirrisa hasiissannonke. Ninke assinummonte gede insano ninke doodhineemmore ayirrisa hasiissannonsa. Qoleno “Kiꞌne widiidita mannu baalu ledo keere heedhe” yine Rooma 12:18 amaalloonninke amaale dea dihasiissannonke. Konni daafira wolootu ledo keere heeꞌratenna hasiisikkinni insa koffi assineemmokki gede dandaaminkere baala assineemmo.

15. Cimeeyye songote mittimma heedhanno gede kaaꞌla dandiitannohu hiittoonniiti? (1 Qorontoosi 4:6)

¹⁵ Songote cimeeyye wolootu doodhitino doorsha ayirrissannota leellishshanno. Cimeeyye wolootu doodhitanno doorshira biddishsha fushshanna Qullaawu Maxaafi giddo ‘borreessine worroonnihunni saꞌꞌa’ qorophite songote mittimmara kaaꞌlama dandiitanno. (1 Qorontoosi 4:6 nabbawi.) Qoleno togo yaa Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwankera noo amaale ledo sumuu yaannokkire diassitanno yaate. Mittu rodii amaale xaꞌmiriro, songote cimeeyye iso amaaltanno woyte uminsa dandoo addaxxitannokki gede qorophitanno. Hatteentenni insa Maganu Qaale horoonsidhe amaaltanno.—Isa. 48:17, 18.

16. Mittu cimeessi cimeeyyete bisi murinore ayirrisannota leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Mittu cimeessi cimeeyyete bisi murinoreno ayirrisannota leellisha hasiissannosi. Cimeeyyete bisi qullaawa ayyaana afiꞌrate huuccatto assiꞌrenna maltino qummeeshshuwa nabbawe mitto coye muriro, isi hedinori ledo sumuu yaannokkire ikkiro nafa mittu mittunku cimeessi rooriidi cimeeyye yitinorira sumuu yaa hasiissannosi. (Efe. 5:17) Qoleno songote cimeeyye Qullaawu Maxaafinna borruwanke giddo noo biddishsha qorophite haꞌrunsitanno; hattono uminsa hedora kaaꞌlanno biddishsha hasiꞌrate diwoꞌnaaltanno. Lawishshaho mittu cimeessi isi hedinorira kaaꞌlitannosi gede, qooxeessaho noo hedo ledo sumuu yaannokki garinni borruwanke giddonni mitte coy fooliishsho haaꞌre qummi diassanno.

17. Wolootu doorsha ayirrisa kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Konni birxichira ronsummonte gede ninke mittu mittunku baxxinoommoreeti. Mittu mittunkura uminke hedonna doodhineemmo coy noonke. Ikkirono addi addire ikkanke danchate! Lophinoommo garinna akatinke addi addiha ikkasi songo baxissannota ikkitanno gede assanno. Hakko daafira addi addire ikkanke babbadooshshe kalaqqanno gede ikkikkinni keere abbitanno gede assino. Woloota koffi assineemmokki gede qorophineemmo. Wolootu doodhitino doorsha ayirrinseemmo. Tenne assate sharramanke baꞌraassannonke. Songonke hagiirrunna mittimma noota ikkitanno.—Fa. 133:1; Mat. 5:9.