Wodancha Afiꞌrittoro ‘Qinaannohe’

1-2. Wodancha maati? Kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

AYIRRISANNOE yite hedootto manchi koffi asse egenninohe? Mannu beebba wore egenninohe? Woy waajjishannori iille egenninohe? Hatto ikkiro, godowire itinohu godowita dihawanno yinannihu gede gara ikkinore assa mageeshshi geeshsha gooddo ikkitannoro leellannohe. Qullaawa Borro togoohunna wolu batinyu coy tuncu yaannonke woyte wodancha kaaꞌlitannonketa kultanno.

² Wodancha mitto coye iimi adda laꞌꞌa agurre seekkine hedate dandooti. Wodancha mittu coy ikkinohu mayraatiro woy mittu manchi mitto coye assinohu mayraatiro huwanteemmo gede kaaꞌlitannonke. Konnira wodanchineemmore ikkinummoro mitto coye hayyotenni assineemmo. Lawishshaho, wodancha ‘arrawonke eemadhineemmo’ gedenna ‘sammi yaa’ hasiissannonkehu mamooteetiro anfeemmo gede kaaꞌlitannonke. (Law. 10:19; Fa. 4:4) Hanqonke eemadhineemmo gedenna wolootu soꞌro maarre saꞌneemmo gedeno kaaꞌlitannonke. Qoleno wodancha amaalenna seejjo adhineemmo gede kaaꞌlitannonke. (Law. 19:20) Wodanchineemmore ikkunummoro Yihowa hagiirsiinseemmo; qoleno coyiꞌneemmorinna assineemmori ninkeno wolootano kaaꞌlanno. Roorenkanni tini muddamme mitto coye assineemmo woyte woy hanqine kaꞌneemmo woyte kaaꞌlitannonke. Hanni wodancha umo heeshshi assineemmore ikkineemmo gede, wodanaaꞌmineemmo gedenna woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxineemmo gede kaaꞌlitannonke gara leellishshannota sase Qullaawu Maxaafi xagge laꞌno.

UMOꞌNE HEESHSHI ASSE IKKINNINA BOOꞌNITINOONTE

3. Niꞌꞌimaani ayeti?

³ Coy seyankera hasiꞌnummoro booꞌna qoropha hasiissannonke. (1 Ph. 5:5) Wodancha tennera kaaꞌlitannonke. Hiittoonni? Hanni Niꞌꞌimaani xagge laꞌno. Isi heeꞌrannohu Israeelete aliyyeenni Sooriyahooti. Niꞌꞌimaani macca manchootinna Sooriyu olanto hajajaanchooti. Ikkirono iso taraawannohu gogu dhibbi amadinosi.—2 Mo. 5:1.

4. Niꞌꞌimaani mito geeshshano ikkiro wodancha afiꞌrinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁴ Niꞌꞌimaani mine soqqantannoti mitte Israeelitte qaaqqo minaamasira, isi Israeelete gobbara noo masaalaanchiwa mariro dhibbisinni hurannota kultinose. (2 Mo. 5:2, 3) Niꞌꞌimaani, ‘Diinnaꞌya gobbanni dagginoti tini borojjicho qaaqqo anera kaaꞌlannore kultara dandiitanno?’ yee hedara dandaanno. Ikkollana isi mito geeshshano ikkiro wodancha noosita leellishino. Isi naaxxe qaaqqo yitinore lawashshi asse agurantenni umosi heeshshi asse kultinosire seekke macciishshino. Isi dhibbisinni hursannosiha hasiꞌrate Israeelete gobba haꞌrara Sooriyu moote fajjo xaꞌmiꞌrino.—2 Mo. 5:4, 5.

5. Niꞌꞌimaani Israeele marita coy hedino gede diꞌꞌikkinosi yineemmohu mayraati?

⁵ Niꞌꞌimaani dhibbiꞌyanni hureemmo yee hexxe Israeelete mootewa Iyoraamiwa marino. Iyoraamira kayinni, Sooriyu moote Niꞌꞌimaani isiwa soynohu coye hasiꞌre ikkinoha lawinosi. Masaalaanchu Elsai tenne macciishshiti, Iyoraami Niꞌꞌimaani isiwa soyanno gede kulinosi. (2 Mo. 5:6-9) Niꞌꞌimaanira coy hedino gede diꞌꞌikkinosi. Elsai Niꞌꞌimaani ledo xaadate woy iso hasaawisate minisinni nafa difulino. Hatteentenni Elsai Niꞌꞌimaani dhibbisinni hurate maa assa hasiissannosiro kulasira soqqamaanchosi soyno.—2 Mo. 5:10.

6. (a) Niꞌꞌimaani soqqamaanchu kulinosire macciishsha giwanno gede assinosiri maa ikkara dandaanno? (b) Niꞌꞌimaani soqqamaano wodancha noonsata leellishshinohu hiittoonniiti? Tini may guma abbituyya? (2 Mootoolla 5:13, 14)

⁶ Umi qara Niꞌꞌimaani, soqqamaanchu kulinosire diadhino. Isi ‘hanqe gungumanni galagale gobbasi haꞌrara kai.’ (2 Mo. 5:11, 12) Mayra? Isi ayirrinsanniha Sooriyu olanto hajajaancho ikkoommoha shotinsoonnie yee hedinoha ikkara dandaanno. Hatteeno aguranna Elsai assi yiinosiri Sooriya ayirrisannokkita leellishanno yee hedinoha ikkara dandaanno. Niꞌꞌimaani hanqanno gede assinosiri ikkireno ikkiro, hurikkinni agure qaera higara hedino. Ikkirono soqqamaanosi isi coye taxxi yee hedanno gede eeggifatte huuccite wodancha noonsata leellishshino. Niꞌꞌimaani naaxxa agure umosi heeshshi asse Elsai yiinosire assino. Hakko daafira dhibbisinni hurino!—2 Mootoolla 5:13, 14 nabbawi.

7. Niꞌꞌimaani xaggenni maa ronseemmo? (Lawishsha 22:4) (Misillano lai.)

⁷ Tenne xaggenni maa ronseemmo? Coye iimi adda calla laꞌꞌantenni seekkine hendeemmoha ikkiro, wodancha noonketa leellinsheemmo. Mitto coye hanqine heeꞌne assa qorophineno tenne leellinsheemmo. Wodancha umo heeshshi assineemmore ikkineemmo gede kaaꞌlitannonke. Wodancha noosi manchi baalankare afinohu gede asse dihedanno. Wolootu kaaꞌlo hasiissannonkeha ikkirono, roorenkanni Yihowa kaaꞌlo hasiissannonke. Niꞌꞌimaani Yihowa magansiꞌrannoha ikka hoogirono, umosi heeshshi asse wolootu yitannore macciishshe wodancha noosita leellishino; lawishshaho isi, Israeelitte qaaqqo, soqqamaanosi, wolu baalunkunni roore kayinni Yihowa masaalaanchi Elsai kulinosire macciishshino. Niꞌꞌimaani booꞌnasi facci asse agura dandiino. Jeefote isi dancha doorsha doodhinohura qiniinosi. Ninkeno uynanninketi Qullaawu Maxaafi amaale adhama gibbunkero woy dirijjite uytanno biddissi xawe leella giwinkero, coyiꞌrate woy assate hendoommori booꞌnineemmorenso umonke heeshshi assineemmore ikkinoommota leellishannoro taxxi yine heda hasiissannonke.—Lawishsha 22:4 nabbawi.

HANQANTENNI WODANAAꞌMI

8. Wodanaaꞌma qarra ikkitannonkehu hiittoo woyte ikkara dandaanno?

⁸ Wodancha wodanaaꞌmineemmo gedenna caacceessannori tuncu yaannonke woyte hanqineemmokki gede kaaꞌlitannonke. Wolootu ayirrinye xeinore coydhuro woy assitunkero xissiisiꞌneemmo daafira, tenne assa shota diꞌꞌikkitanno. Hanni Daawitinna Abigiya hanqisannori tuncu yiinsa woyte wodancha noonsare ikkansa leellishino gara laꞌno.

9. Naabaali Daawiti ma assino?

⁹ Hanni tenne hedi: Daawitinna mannisi Saaooli xooqanni Faaraani halalla haꞌrino. (1 Sa. 25:1) Insa hakko noo yannara shaqqillunni Naabaali yinannihu dureessu manchi allaalaasinenna geꞌreewo agartino. (1 Sa. 25:15, 16) Geꞌreewoho orda hanxanni yanna iillituta Daawiti soqqamaanosi Naabaaliwa soye, isira danchare halchannota kule sagale soyannonsa gede ayirrinyunni xaꞌmiꞌrino. (1 Sa. 25:6-8) Naabaali kayinni Daawitinna mannisi assinosirira galata baino. Isi Daawitira kaajjishe qolino wole agurina Daawitinna mannasi xonotenni aalle haaꞌrino.—1 Sa. 25:10, 11.

10. Daawitinna Abigiya wodancha noonsata leellishshinohu hiittoonniiti? (1 Saamueeli 25:32, 33) (Misileno lai.)

¹⁰ Ati Daawiti ikkoottoro maa assatto? Daawiti lowo geeshsha hanqinohu mayraatiro leellannohe. Daawiti lowo geeshsha hanqe Naabaali shaate kaino! (1 Sa. 25:13, 21, 22) Isinni Daawiti xiinxalla Naabaali minaama Abigiyanni xaadinohu iso shaara haꞌranni heeꞌreeti. Abigiya wodancha noosete leellishshinohu hiittoonniiti? Ise Daawiti hanqe kainoha ikkirono dancha mancho ikkinota affino; hakko daafira isi hedinore aguranno gede kaaꞌlate dandiiture baala assitino. Ise Daawitira shaqqillunni mitore haadhe massitino hattono ayirrinyunni amaaltinosi. (1 Sa. 25:18, 23-31) Daawiti Abigiya kultinosire seekke macciishshe wodancha noosita leellishino; isi Abigiya coydhinorinni hatte hajo daafira Yihowara may macciishshamannosiro huwatino. Tini Daawiti wodanaaꞌmanno gedenna jawa soꞌro loosannokki gede assitinosi.—1 Saamueeli 25:32, 33 nabbawi.

11. Wodanchineemmore ikkanke hanqinsanninke woyte kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? (Lawishsha 19:11)

¹¹ Tenne xaggenni maa ronseemmo? Hanqineemmo gede assannonkeri heeꞌriro nafa wodancha keere kalanqeemmo gede kaaꞌlitannonke. Qoleno coyiꞌneemmorinna assineemmori abbanno guma hendeemmo gede assitannonke. (Lawishsha 19:11 nabbawi.) Abigiya Daawitira Yihowa hedo maatiro qaagiissitusita isi hanqosi eemadha dandiino. Mittu coy hanqisannohe woy caacceessannohe woyte, muddante qaafo adha qorophi. (Yaq. 1:19) Yihowa huucciꞌri hattono tuncu yiinohe coy daafira isi hedo maatiro afate yanna gaaꞌmi; tini wodanaaꞌmatto gede kaaꞌlitahera dandiitanno.

12. Wolootu wodancha afiꞌneemmo gedenna wodanaaꞌmineemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹² Yihowa Abigiya kaxxe Daawiti coye heeshshi gotti asse hedanno gede kaaꞌlisinte gede, ninkeno mitte hajo daafira wodanaaꞌmine hendeemmo gede kaaꞌlate woloota horoonsiꞌrara dandaanno. Hakko daafira mittu coy caacceessihero qaafo adhattora albaanni Yihowa hedo maatiro afatto gede kaaꞌlahera mitto gikki yiino Kiristaancho amaaꞌli. (Law. 12:15; 20:18) Wole widoonni kayinni togoori tuncu yiinosi jaalakki kaaꞌlate faro afiꞌrittoro Abigiya lawishsha haꞌrunsatto? Jaalikki Yihowa hedo huwatanno gede kaaꞌla dandaatto? Yihowa wolootu wodanchitannorenna wodanaaꞌmitannore ikkitanno gede kaaꞌlate assattore maassiꞌrannota huluullantooti.

WAAJJATTO WOYTE YIHOWA ADDAXXI

13. Wodancha waajja qeeꞌlineemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹³ Mito woyte waajjinammora dandiineemmo. Wodancha tenne alamera ikkannohu waajjishanno coy baalu Yihowata taalle nookki wolqa hendiro garire ikkinokkita qaangeemmo gede kaaꞌlitannonke. (Fa. 27:1) Yihowa qarru iilleennanke, xaate ninkeri kaino yine hendeemmo woyte nafa kaaꞌlannonke. Masaalaanchu Yoonaasira togoori iillinosi. Isi ayyaanaamo manchooti; ikkirono uynoonnisiha shaaꞌꞌa ikkinokki looso umo fushshate wodancha hasiissinosi.

14. Yoonaasi Yihowa uynosi looso adha giwinohu mayra ikkara dandaanno?

¹⁴ Yihowa, Yoonaasi Nennewete heeꞌranno mannira yoote sokka duduwanno gede shota ikkinokki looso uynosi. (Yon. 1:1, 2) Atera togoo looso uynoommehero hiitto ikkatto? Yoonaasi Israeeletenni Asooru katama Nennewe iillate daafursitanno doogo lekkatenni mittu agani geeshsha haꞌra hasiissinosi. Asoorootu finqillete horo umu maalaati. Nennewe “mundeete katama” nafa yinoonni. (Nah. 3:1, 7, NW) Yoonaasi uynoonnisi looso agure wolewa xooqino.—Yon. 1:3.

15. Yoonaasi albinni roore Yihowa addaxxanno gede kaaꞌlinosiri maati? (Yoonaasi 2:6-9)

¹⁵ Yoonaasi uynoonnisi looso agure xooqi woyte Yihowa maalale ikkanno garinni gatisinosi; tini isi Yihowara gatisate wolqa noosita qaaganno gede assitinosi. (Yon. 1:15, 17) Yoonaasi mitto kaajja roso rosino. Isi uynoonnisi looso loosanno woyte, Yihowa gawajjasira dandaanno coy baalunkunni agarannosi daafira waajja hasiissannosikkita huwatino. (Yoonaasi 2:6-9 nabbawi.) Yihowa Yoonaasira layinkimeeshsho Nennewe haꞌranno gede kaayyo uysi woyte isi hobbi ruxxi diyiino. Isi Nennewe haꞌrino; soqqanshosinnino gumaamo ikkino.—Yon. 3:5.

16. Wodancha waajjineemmo gede assannori iillannonke woyte kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? (Lawishsha 29:25) (Misillano lai.)

¹⁶ Tenne xaggenni maa ronseemmo? Aye coyno manna waajjano ikkituro, Yihowa magansiꞌneemmokki gede assitankera wodha dihasiissannonke. (Lawishsha 29:25 nabbawi.) Wodancha Yoonaasi uynoonnisi looso loosanno woyte iillannosi qarra ikkikkinni, Yihowa kaaꞌlanni noosi gara illachishanno gede assitinosi. Ninkeno waajja agurre Yihowa konni albaanni kaaꞌlinonkenna agarinonke gara hiinca hasiissannonke. Qoleno waajja qeelte saꞌinori woy Yihowa addaxxite uynoonninsaha shota ikkinokki looso umo fushshitino roduuwinke lawishsha hiinca dandiineemmo.a (Ibi. 13:6) Woꞌmunni woꞌma Yihowa addaxxinenna wolootuno hatto assitanno gede kaaꞌline wodancha noonketa leellinsho.

WOꞌMANKA WOYTE WODANCHA NOOꞌNETA LEELLISHSHE

17. Albinni roore wodancha noonkere ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Xaa geeshsha ronsummonte gede, wodancha fonqolo ikkannore qeelle saꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke. Ikkina albinni roore wodancha noonkere ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Wodancha baalate Buicho Yihowaati; isi Qaalisinna qullaawu ayyaanisi widoonni mannisira wodancha aanno. (Neh. 9:20; Fa. 32:8) Qoleno dancha doorsha doodhineemmo gede kaaꞌlitanno amaale aannonke. (Fa. 119:97-101) Qullaawa Maxaafa seekkine xiinxallinummoronna wolqaataamo qullaawa ayyaana aannonke gede Yihowa huucciꞌnummoro wodancha afiꞌneemmo. Tini mitto coye Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌneemmo gedenna isi hasiꞌrannore assineemmo gede kaaꞌlitannonke.—Law. 21:11.

18. Maa assate murciꞌrootto?

¹⁸ Yihowawiinni afiꞌneemmo wodancha mulluri gede assine laꞌnoonke. (Fa. 14:2) Hatto assinummoro, ‘egennote doogonni’ horo difulleemmo. (Law. 21:16) Ikkollana baalante yannara aye coy giddono heeꞌne albinni roore wodancha noonketa leellishate murciꞌno. Hatto assinummoro ‘qinaannonke.’