Kuubaho Yihowara Soqqamanna Mito 70 Diro Ikkinoe

Hakkonni shiimu qachira beꞌe assannori nookkiha heeꞌnoommota qaageemmo. Heeꞌneemmohu mitu fiixinke mule yaano aduwinke, wosiillankenna akaakkanke muleeti. Inteemmorira diqarrammeemmo hattono hagiirraame heeshsho heeꞌnoommo.

Ontu diri balla ikke heeꞌreennae anniꞌyanna amaꞌya Walteni Joonesi yinanni rodii ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffu. Isi diinaggaawe soqqamanno wongeellaawichaati; ninke qacha iillate tonne saate ikkitanno doogo haꞌre daanno. Isi dayi kiiro maatenke ahaahinke mine gamba yite isi ledo Qullaawu Maxaafi daafira seeda saate hasaabbanno. Anniꞌyanna amaꞌya hattono wosiiliꞌya Pedironna adaꞌya Eela rossinore lowo geeshsha baxxino daafira mulenni cuuante Yihowa Farciꞌraasine ikkitino. Eelara 100 diro ikkinose hattono Kuubaho xaa geeshsha suwisaancho ikkite soqqantanni no.

Hatte yannara Kuubaho Yihowa Farciꞌraasine Yihowa faajjetenni magansidhanno. Borsaho borruwanke wonshiꞌne minunni mine haꞌne sabbankeemmo daafira Kuubaho mannu seekke egenninonke. Hattono lekkatenni seeda doogo haꞌneemmo. Hattee anje noommote “injiitanno yannara” Yihowara soqqammoommo gara hedeemmo woyte tashshi yaannoe. Kayinni albillitte qarru yanna dagganni no.—2 Xi. 4:2.

QARRU YANNA DAGGU

Anera ontu diri balla ikke heeꞌreennae anniꞌyanna wosiiliꞌya gambooshsheho hatte giddichoha wole qooxeessa hadhu. Hadhinowa daafamino waa aggino daafira lamenka tayfoode amaddinonsa. Hakkiinni higguta wosiiliꞌyara dananchu giggile goofinota qaageemmo; ikkirono isi gatino. Anniꞌya kayinni reyino; isira 32 dirolla ikkannosi.

Anninke reyhu gedensaanni amanke maatenke Lombilo yinanni qooxeessira heeꞌranno rodiisewa haadhe haꞌrate kaꞌu. Lowo geeshsha banxeemmo akaakkankenna fiixanke agurre haꞌnoommo. Ikkirono maatenke Yihowa magansiꞌra diagurtino.

Woxawaajje 26, 1957 Lombilo mule noohu konfoonni way giddo cuuamummo. Hakka woyte anera tonne diro ikke nooe. Lame diro woꞌmitannokki yanna giddo Kuubaho noori Yihowa Farciꞌraasine heeshsho woꞌmunni woꞌma soorrantino. Hakkiinni 1959 mannu gashshoote galchino hattono koministete gashshooti silxaane amadino.

Xa silxaane amadino gashshooti lowo olanto heedhasira hasiꞌrannoho. Tini gobba baalate heedhannori Yihowa Farciꞌraasine poletikaho anga wodhitannokkinna olaho hadhannokki daafira insa gawajjitannote. Konnira coy sunu sununni bushanni haꞌrino daafira albi gede Yihowa faajjetenni magansiꞌra qarra ikkitunke. Jeefote gashshootu loosonke agawi hattono lowo xibbe ikkitanno roduuwanke usuri. Mito roduuwanke duucha woyte gannanninsa hattono gari sagale diuynanninsa. Mito woyte Qullaawu Maxaafi intannikki gede hoolannota mundee giddo noo sagale uyinanninsa.

Qarra ikkannori heeꞌrirono Yihowa magansiꞌrate mitteenni gamba yaa diagurroommo. (Ibi. 10:25) Gattatenna wolu addi addi qooxeessira jajjabba gambooshshuwa nafa assiꞌneemmo. Mitte yannara mittu rodii geꞌreewo gashshiꞌrannoha halaꞌlado minesi gambooshshe assiꞌneemmo gede fajjinonketa qaageemmo. Hakko mine feyanna geꞌreewo fushsha nafa didandiinoommo. Hakko daafira gambooshshe geꞌreewu ledo mitteenni assiꞌnoommo.—Mik. 2:12.

Hatte yannara ayyaanaamittete sagale afiꞌneemmo gede jawaatte loossino roduuwa galanteemmonsa. Lawishshaho pirogiraame kaaseettete balanxe qaddaꞌnanni hakkiinni Kuubaho noo roduuwi baalaho iillitanno gede assinanni. Mito woyte lallawo qixxeessitanno, qaddaꞌannonna tuqissanno gede gaammanniri lame roduuwa callaho. Roduuwu lallawo anfannikki baycho maaxxe qaddaꞌanno daafira lallawote giddo mito woyte lukkuwunnitanna wole addi addi huuro macciishshineemmo. Gambooshshe assinanniwa korreente nookkiha ikkiro mittu rodii korreentete wolqa kalaqantanno gede diinamo ledo xaadinse usurroonni biskilliite kadanno. Konni garinni kaaseette fanatenna pirogiraame macciishshate ikkitanno korreente afiꞌneemmo. Yihowa faajjete magansiꞌra hoongummorono woy wole gobbuwara heedhanno roduuwinke afidhanno geeshshi borruwa afiꞌra hoongummorono horo ayyaanaamittete sagale hoonge diegenninoommo. Qoleno Yihowara mitteenni soqqamme hagiidhinoommo.—Neh. 8:10.

SUWISAANO IKKINUMMO HATTONO OOSO ILLUMMO

Diriꞌya 18 ikkita Filooriida yinanni katamira woꞌma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafummo. Mittu diri gedensaanni Kuubunnihu Kamaguye yinannihu jawu katamira baxxino suwisaancho ikkummo. Santiyaago de Kuuba yinanni kataminni dagginote Emiliya yinannite xuma rodoonni xaadoommohu hakkiichooti. Ise ledo baxillu jaalooma hananfummo; hakkiinni mittu diri gedensaanni adhammummo.

Mittu gashshootunnihu sukkaarete faabiriki giddo woꞌma yanna loosa hanafummo. Emiliyanna ani suwisaano ikkine soqqama didandiinoommo. Ikkirono roore yanna ayyaanaamittete coye assinanni sayisa hasiꞌneemmo. Woꞌmanka woyte hashshihunni 9:00 saatenni kayse soodo 5:00 saate geeshsha sukkaarete daammiwa looseemmo. Soodo gute kaꞌꞌa baxeemmokkiha ikkirono loosu pirogiraame Emiliya ledo ganye soqqameemmo gedenna woꞌmanka gambooshshe haꞌreemmo gede kaaꞌlitinoe.

Hakkiinni 1969 umi qaaqqinke Gustaavo ilami. Hatte yannara woradu looso looseemmo gede xaꞌminie. Hakkawaro maate towaaxxinanni heeꞌnenni woradu aliidi laꞌꞌaancho ikka Kuubaho rosantinote. Hatte yannara loosu batiꞌrannonkeha ikkirono lowo geeshsha hagiirraammaho. Emiliyanna ani ammanate roduuwinkera konni garinni soqqamate qoossonke lowo geeshsha naandoommo. Hattenne woradu looso loonsanni heeꞌnoommo yannara qaaqqinke Obeedi, hakkiinni Abeneeri hattono boodu diri gedensaanni qaaqqonke Mahiley ilantu.

Woradu looso loonsoommo yanna qaageemmo woyte Yihowa Kuubaho noo mannasi maassiꞌrino gara hedeemmo daafira hagiidheemmo. Qoleno Yihowa qaaqquullinke iso baxxanno gede assine lossiꞌrate assinoommore maassiꞌrinonke. Hanni xa hattenne woradu looso loonsanni saynsoommo yannara anenna Emiliya heeshsho ma labbannoro kuleemmoꞌne.

LOOSONKE AGAMBE HEEꞌNEENNA WORADU LOOSO LOOSA

Loosonke agambe assinoonniri 1960 nna 1970 balla lowo geeshsha gawajjinonke. Gambooshshu Addaraashuwa cunfoonni. Misiyoonoota Kuubu gobbanni fushshine shorrinoonni. Batinye wedella roduuwanke usurroonni. Hattono qaru katamira Havaana noota sinu biiro cunfoonni.

Loosonke agamboonni daafira songuwa towaateemmohu Qidaamenna Sambata callaati. Hakko daafira mitte mittenta songo lame Qidaamenna lame Sambata towaanteemmo. Polise woy wolu manni afe huluullamannokki gede anga garire diadhineemmo hattono duucha woyte biskilliitetenni haꞌneemmo. Towaanyote barri mamooteetiro egensiishsha dikullanni. Roduuwa towaanteemmohu fiixa xaꞌmara dayno manni gede ikkineeti. Konni garinni towaata qarra diꞌꞌikkitannonke. Isinni roduuwu ledo mitte maate ikkinoommoha lawannonke daafira marroommohu ayyaanaamittetenni towaantammonsara ikkinota hambeemmokki gede qoropha hasiissannonke. (Maq. 10:29, 30) Qoleno duucha woyte polise haꞌrunsitannonke hattono qortannonke; hakko daafira deama dihasiissannonke. Ayimmanke anfiro wosinsidhinonke roduuwa amande usurransara nafa dandiinanni.—Rom. 16:4.

Hatte yannara xaandoommori batinyu roduuwi noonsari garire ikka hoogirono ninke wosinsiꞌrate lowore assitino. Mitu qooxeessira biinne lowo geeshsha batidhanno daafira goxicho hooltannonkekki gede roduuwu noonsata mitte agoberensa ninkera uytinonke. Qoleno wolootu noonsa sagale lowo geeshsha shiima ikkiturono ninke wosinsiꞌrate maahoyye yitino. Isinni mito woyte uminke sagale adhine dange wosinsidhinonke roduuwi ledo inteemmo.

Songuwa towaanteemmo woyte qaaqquullenke baala adhine dihaꞌneemmo. Woloota amaꞌyawanna rodooꞌyawa worre mitto qaaqqo calla adhine haꞌneemmo. Isinni qaaqqo anga adhe haꞌra agarooshshe ikkitinonke. Mito woyte polise qortannonke; insa affara hasiꞌneemmokki coye xurinohu shumate hoccooti noo borsi giddo worreemmo. Insa konne borsa laꞌꞌa dihasidhanno.

Woꞌma yanna soqqansho soqqammanni sayinsoommo yanna giddo Emiliya qaaqquullenke towaatte ane kaaꞌlate assitinori baalaho lowo geeshsha galateemmose. Sukkaarete faabirikira loosanni heeꞌrenni woradu aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqama dandoommo. Hiittoonni? Qidaamenna Sambata loosoho haꞌreemmokki gede mito woyte lamalate giddo mitte woy lame hige ero saate looseemmo. Ikkirono gedensoonni looseemmo gari soorramino. Loosu murricha assinoonnie daafira lamalanka barra loosa hasiissinoe. Tenne digiwoommo; korkaatuno loosaasine Qidaamenna Sambata loossanno looso balaxe oye haꞌrummonsaro ani songuwa towaateemmo woyte insa loosonsa loosa dandiitannota huwatoommo. Murrootiꞌya Qidaamenna Sambata loosunniwa haꞌreemmokkita affanno yee nafa dihedeemmo.

SOQQAMEEMMO GARI SOORRAMIRONO HAGIIRRIꞌYA BAꞌꞌANNOKKI GEDE ASSIꞌROOMMO

Mitto barra 1994 Kuubaho albisa ikkite soqqantanno roduuwi 80 woradu aliidi laꞌꞌaano baxxino gambooshshira Havaana katama woshshitunke. Lowo diri gedensaanni mitteenni xaadankenni lowo geeshsha hagiidhinoommo! Konni gambooshshiwa umo dirijjite biddi assitinoha mito coye hasaamboommo. Hakkiinni mitto masisanno egensiishsha kullinke. Roduuwu suꞌmanke gashshaanote uyitannota kultunke! Insa tenne assitannohu mayraati?

Insa gashshootunna Yihowa Farciꞌraasine mereero noo aante woyyeessate gashshaanote ledo hasaabbinota kultunke. Gashshaano baalante woradu aliidi laꞌꞌaano suꞌma uynanninsa gede xaꞌmitino. Ninke baalunku suꞌmanke uyinanni gede sumuu yinummo. Hatte yannanni hananfe gashshootu ledo assinoonni hasaawi dancha guma abbino.

Ammaꞌnonke higge affinota assinoonnikkiha ikkirono gedensoonni faajjete gambooshshe assiꞌranna sabbaka dandiinoommo. Gedensoonni, gashshaano wonanni mite woradu aliidi laꞌꞌaano suꞌma affinotanna tenne daafira taje lende kullammonsara hasidhinota huwantummo.

Wocawaaro 1994 sinu biironke fannanni gede fajjini. Konne 20 diri albaanni cunfoonni hintsanke fanne horoonsiꞌra hananfummo

Hakkiinni 1996 Emiliyanna ane silke bilbille Beetelete soqqammeemmo gede koyinsinke. Umo tini dhagge ikkitinoe; hakkiinni roduuwaho ninke towaanyo hasiissannonsari lamu qaaqquulli anga noonketa kulummonsa. Ikkirono roduuwu ane daafira seekkite hedduhu gedensaanni Beetelete soqqammammora hasidhannota kultue. Koyishshaho maahoyye yinummo hattono maatenke Havaana noo Beetele haꞌrate qixxaabbu.

Noore coyiꞌniro umi qara Beetelete soqqama dihagiirsiissinoe. Woradu aliidi laꞌꞌaancho ikke lowo diro soqqamoommo daafira wodaniꞌya noohu hakkooti. Biirote ofolle loosa qarra ikkitinoe. Kayinni Beetelete ledoꞌya loossannorinna hakko iso galteꞌya Emiliya hedoꞌya biddi assiꞌreemmo gede kaaꞌlitinoe. Gedensoonni hagiirreꞌya galagale afiꞌroommo; xa Beetelete soqqama hagiirsiissannoe.

Xa Emiliyanna ani jawooꞌminoommo. Ikkirono lowo diro egennammommonna ledonsa soqqammoommo roduuwa baala qaangeemmo woyte lowo geeshsha hagiidhineemmo. Hakko iso oosonkenna oosonke ooso Yihowara soqqantanna laꞌꞌa roore hagiirsiissannonke. Geedhinohu soqqamaasinchu Yohaannisi coyiꞌrino hedora sumuu yineemmo; isi togo yiino: “Oosoꞌya halaalu giddo millissanni noota macciishsha saino hagiirri dinoe.”—3 Yo. 4.

Xa Beetelete soqqammanna 30 diro meddi yiinonke; kaanserete dhibbinna geedhimma abbitanno qarri barru baala waadannonkeha ikkirono Emiliyanna ani uyinanninke looso loosate dandiinummore baala assineemmo. Yihowara soqqammoommo diri giddo mitu qarri iillinonkeha ikkirono Kuubu giddichora mito 70 ikkanno diro ‘Hagiirraamu Maganira’ soqqamankenni lowo geeshsha hagiidhinoommo!—1 Xi. 1:11; Fa. 97:1.