Ooso “Kaaliiqiwiinni Afiꞌnanni Eltooti”

MITTU manchi muxxe ikkino coye oye egenninohe? Konne coye uynohehu lowo geeshsha baxatto mancho ikkara dandaanno. Ikkina hakkonne coye ma garinni amaxxatto? Hawa gede assite amaxxattokkiti dihuluullissannote.

Qullaawu Maxaafi, ooso “Kaaliiqiwiinni afiꞌnanni elto” ikkitinota kulanno. (Fa. 127:3) Kiristaana ikkitino annuwinna amuuwi oosonsa iimi Anninsawiinni afidhinote muxxe elto gede assite laꞌanno; insa gawajjannoriwiinni agarate, maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannonsare wonshatenna hagiirraamma ikkitanno gede assate sharrantanno.

Kayinni hige ma assinanni, xaa yannara mitu annuwinna amuuwi oosonsa Maganuwiinni afiꞌnanni elto gede assite dilaꞌanno. (Isa. 49:15; 2 Xi. 3:1-3) Wolootu kayinni oosonsa towaaxxa lowo geeshsha hasidhannoha ikkirono, lowo ooso noonsa daafira tenne assa qarra ikkitannonsa. Mitu annuwinna amuuwi lowo ooso iltannohu mayraati? Yihowa annuwunna amuuwu ma assitara hasiꞌranno? Annuwunna amuuwu oosonsa danchu garinni lossidhanno gede kaaꞌlannonsari maati?

MITU ANNUWINNA AMUUWI LOWO OOSO ILTANNOHU MAYRAATI?

Maatensanna wolu manni xixxiiwannonsa. Mite gobbara lowo ooso noonsa annanna ama roore ayirrinsanni. Hakko daafira minaannuwanna minaamuwa, mininsa manni woy olliichinsa hasidhukkinni lowo ooso iltanno gede xixxiiwansara dandaanno.
Albillittete daafira yaaddanno. Mite gobbara sagaletenna hikkiminnu anjenni hattono dhibbunni kainohunni lowo qaaqquulli reyanno; hakko daafira mitu minaannuwinna minaamuwi mittunokka sairo yite lowo ooso iltanno. Mitu minaannuwinna minaamuwi kayinni lowo ooso iltannohu geedhineemmo woyte amaddannonke yite ikkara dandaanno. Roorenkanni gashshootu geerraho owaante aannokki gobbuwara heedhannori hatto yite heddara dandiitanno.
Ooso fafise ila qarra ikkitannonsa. Mitu qooxeessira, mitu minaannuwiranna minaamuwira ila gargadhinannire afiꞌra qarra ikkitannonsa. Wolootu kayinni mite xagga afidhannoha ikkirono, gari geeshsha kaaꞌlitannota ikkitinokki daafira fayyimmanke gawajjitanno yite yaaddanno. Mitootaho kayinni ila gargadhinannire hidhate anga diassitannonsa.a

YIHOWA ANNUWUNNA AMUUWU MA ASSITARA HASIꞌRANNO?

Mitte maate paarkete mitteenni yanna sayissanni no. Ama qaaqqinsa ledo kaase gaꞌnitanna annu qaaqqosi hasaaphitannore seekke macciishshanni no. — Mittu mittunku qaaqqiꞌne ledo yanna sayisse

Oosoꞌnera hasiisannonsare asse. Yihowa oosonsara maalaamittete hasiisannonsare assitanno gede annuwahonna amuuwaho hadara uyno. Isi annuwunna amuuwu mittu mittunku qaaqquullinsa sagale, uddanonna galtannowa afidhanno gede assate diinaggaabbe loossara hasiꞌranno. Yihowa insa oosonsa rosiissarano hasiꞌranno. Hakko daafira Kiristaana ikkitino annuwinna amuuwi oosonsa gallanni ronsanni minira sokke calla diagurtanno. Hatteentenni insa oosonsa anjicho egemmita geeshsha ledonsa heedhanno gedenna mito looso loosa rossanno gede assitanno; qoleno ledonsa yanna sayisse oosonsa beꞌe yitannokki gedenna banxanninsata affanno gede assitanno. Ikkirono Yihowa quwa saꞌꞌannokkiha ikkinohura annuwanna amuuwa dureeyyella ikka hasiissannonsa diyaanno. Isinni Yihowa Beettosi lossitara doorino anninna ama gariri dinoonsareeti; ikkollana diinaggaabbe loossannoreeti.—Mat. 13:55, 56; Luq. 2:24.

Qullaawu Maxaafiha xintu seera: “Mittu manchi isire ikkitinorira hakko iso minisi mannira hasiisannore shiqishannokkiha ikkiro, ammana kaadinohonna ammana noosikki manchinni roore bushaho.”—1 Xi. 5:8.

Yihowa annuwahonna amuuwaho geedhitanno woyte kaaꞌlo hasiissannonsata afino. Isinni, ooso annansanna amansa ayirrissannota leellisha dandiitannoti mitte doogo insa geedhitanno woyte towaatate. (Ful. 20:12; 1 Xi. 5:4) Ikkirono annuwunna amuuwu oosonsa towaattannonsa gara hedantenni insa oosonsa magarinni towaattannoro hedduro Yihowa roore hagiidhanno.—2 Qo. 12:14.

Ayyaanaamittetenni kaaꞌlensa. Kiristaana ikkitino annuwinna amuuwira oosonsa Yihowa baxxannonna magansidhanno gede qajeelsate qeechino noonsa. Yihowa annuwunna amuuwu assitara hasiꞌrannohu qaru coy konneeti.—Mar. 6:6, 7.

Qullaawu Maxaafiha xintu seera: “[Oosoꞌne] Yihowa seejjonna amaalenni lossensa.”—Efe. 6:4.

YIHOWA QINAAꞌNERA HASIꞌRANNO

Minaanninna minaama mine hasaawanni no. Albansaanni kursete Qullaawu Maxaafi faꞌname no. — Meꞌꞌe ooso iltinanniro balaxxine hasaabbe

Soma fushshidhe. Ooso ilate heddinanni heedhinoonniha ikkiro, heeshshoꞌne gara seekkitine hedde. Lawishshaho lowo ooso itisate, uddisiisatenna rosiisate anga assitannoꞌne? Hatto ikka hoogiro, meꞌꞌe ooso iltinanniro galteꞌne ledo hasaabbe; tini, iltinoonni ooso Yihowa hasiꞌranno garinni lossidhinanni gede kaaꞌlitannoꞌne. Hige Yihowa baalunku coy ninke hendoommo gede ikkannokkita afino. (Ros. 9:11) Ikkirono isi dancha annanna ama ikkate assitinannire maassiꞌranno.

Qullaawu Maxaafiha xintu seera: “Jawaatu manchi hedo jirotenni xaadissanno; muddamaanchu kayinni buximate uwanno.”—Law. 21:5.

“Kiꞌne giddo mine miꞌnara hasiꞌre, gudate ikkanno geeshshi woxi noosironna teꞌee afate, fulanno woxe balaxe ofolle shallagannokkihu ayi no?”—Luq. 14:28.

Maateꞌne giddo Yihowa balaxisiisse. Maateꞌne Yihowa magansiꞌra balaxisiissanno gede asse. Ooso nooꞌneha ikkiro, mittu mittunku Yihowa baxxanno gede rosiissensa. Oosoꞌne gambooshshunniwa seekkite macciishshitanno gedenna Yihowa daafira rossanno gede kaaꞌlensa. Lamalate kiiro Maatete Magansiꞌra assiꞌrate rosichi heeꞌroꞌne. Oosoꞌne soqqanshote qajeelsensa. Kuri coyibba jajjabba oosoꞌne woy fiixiꞌne assanno yitine heddinoonte; hatto assa kiꞌne qeechaati. Oosoꞌne Yihowa baxxanno gede asse lossate yannanna sharro hasiissanno; kayinni hatto assa baꞌraassannote.

Qullaawu Maxaafiha xintu seera: “Oosoꞌya halaalu giddo millissanni noota macciishsha saino hagiirri dinoe.”—3 Yo. 4.b

Yihowa addaxxe. Ooso ilate heddinanni heedhinoonniha ikkiro woy ooso nooꞌneha ikkiro, Yihowa biddissi qooxeessiꞌne manni yaannorinni roorannota qaagge.

Misilla: 1. Annunna ama gambooshshunniwa qaaqqinsa ledo ofolle no. Qaaqqinsa dawaro qolara anga kayse no. 2. Mitte maate soqqansho fulte no. Annu qaaqqonsa ledo soqqamanna ama maaꞌnuullu qaaqquullise ledo soqqantanni no. — Qaaqquulle ayyaanaamittetenni towaatate yannanna sharro hasiissanno

Lowo ooso ila hoogate doodhitinoonniha ikkiro, Yihowa geedhitinanni woyteno towaatannoꞌneta addaxxe. Oosoꞌne, ‘albillitte adhitinanni xurati’ gede assitine laꞌinoonte. Amadannonkehu diheeꞌranno yitine horo yaaddinoonte. Yihowa towaatannoꞌneta kule qaale eino; isi qole eino qaale woꞌmanka woyte wonshanno.—Iya. 23:14.

Qullaawu Maxaafiha xintu seera: “Woꞌmu wodanikkinni Kaaliiqa addaxxi ikkinnina, umikki egennora irkidhooti. Assattorira baalaho Magano albaanni qoꞌli; isino halaalaancho doogo kulannohe.”—Law. 3:5, 6.

“Anjeꞌyanni kayise techo geedhimmaꞌya geeshsha, keeraanchu tugamanna, sirchisino hudiꞌre huucciꞌranna afe diegennoommo.”—Fa. 37:25.

“Konnira balaxxine Maganu Gashshootenna keeraanchimmasi hasidhe; kore baalankare uyinanniꞌnena.”—Mat. 6:33.

Ooso Yihowa ayiddaanniranna ayiddaamara uynote muxxe eltooti. Yihowa annuwunna amuuwu oosonsa isi hasiꞌranno garinni towaattanno woyte lowo geeshsha hagiidhanno! Insa baxillunni oosonsara maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannonsare wonshitanno hattono hagiirraamma ikkitanno gede kaaꞌlitannonsa; meꞌꞌe ooso iltannoro balaxxe heddanno; qoleno qooxeessinsara noo manni assannore ikkikkinni Maganu hasiꞌrannore assitanno. Annuwunna amuuwu hatto assitannoha ikkiro, ooso “Kaaliiqiwiinni afiꞌnanni elto” ikkitinota huwattinota leellishshanno.

Horo Digaabbitino

Annuwunna amuuwu lowo ooso ila hooga doodhituro qarru giddo ubbanno? Angate anje waaddanno gobbuwara heedhannori batinyu minaannuwiranna minaamuwira tini dhibbannonsa. Hanni togoo gobbuwa giddo mitete heedhannori mitu annuwi tenne daafira maytinoro laꞌno.

Lowo ooso iltinanni gede xixxiimboonniꞌne?

“Ee, songote giddo noori mitu roduuwa nafa lowo ooso illeemmo gede xixxiibbinonke. Mittu minaanninna minaama, ‘Mitto qaaqqo calla mayra iltini? yiinonke. Koye Afirikaho mannu mitto qaaqqo calla illiro illoonnikkihu gede asse kiiranno. Lame illiro qole mitto calla illoonnihu gede asse laꞌꞌanno.’ Layinki qaaqqo illummohu gedensaanni nafa, wotto wora diagurroonninke.”—Jerimiyaas

Lowo ooso iltinoonnikki daafira qarru amadinoꞌne?

“Deeꞌni, isinni qarrunnilla gantoommo. Lowo ooso illoommokki daafira, aninna minaamaꞌya maatenkera maalaamittete hasiisannore wolu baalunkunni roore kayinni ayyaanaamittete hasiisannore wonsha dandiinoommo. Lowo ooso noo maate giddo lophoommo daafira, anniꞌyanna amaꞌya ninkera hasiisannore wonshatenna rosiisate lowo geeshsha qarrantanna laoommo.”—Jerimiyaas

Doodhitinoonni doorshi daafira oosoꞌne maytanno?

“Oosonke lowo ooso noo maate giddo lophitinori hasiisannonsare hoogge qarrantanna laꞌino; insara kayinni togoo qarri iillinonsakkihura lowo geeshsha hagiidhitino.”—Filippe

“Oosonke baxillu noo maate giddo dancha gede towaantannansa lophitino daafira lowo geeshsha hagiirraammaho. Ganyine ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwa mininkera koyinseemmo; insa ayyaanaamittete mixo fushshiꞌneemmo gede jawaachishshinonke. Xaa yannara oosonke insaha dancha lawishsha haꞌrunsitanna laꞌnanni heeꞌnoommo.”—Kaarloos

Lowo ooso ila hoogaꞌne kaaꞌlitinoꞌne?

“Lowo ooso illoommokkihura maatenke maalaamittetenni dancha gede towaata dandiinoommo. Mitu sasu diri albaanni lowo woxe baantannie looso hoogoommo. Ikkirono lowo ooso illoommokki daafira maatenkera hasiisannore wonshate lowo woxi dihasiisinonke; hakko daafira hatte yannara diqarrammoommo.”—Jerimiyaas

“Dancha doorsha doodhinoommo daafira oosonkera maalaamittetenna ayyaanaamittete hasiisannore wonsha dandiinoommo. Sabbakkannori roore hasiissanno qooxeessa haꞌne soqqama dandiinoommo. Mittu mittunku qaaqqinkera hasiisannore wonsha diayirritinonke. Baalanti oosonke Yihowara soqqantanni no; hattono ayyaanaamittete mixo fushshidhino.”—Linaadi

Wole annuwanna amuuwa maytinanni?

“Faarso 34:10b yitannori halaale ikkinota heeshshoꞌyanni laoommo; qummeeshshu, ‘Kaaliiqa hasidhannori kayinni danchare dihoogganno’ yaanno. Yihowa maateꞌyaranna anera hasiisannore wonshinonke.”—Raafeeli

a Minaanninna minaama meꞌꞌe ooso ilannoro, mamoote ilannoronna godowu gato hunannore ikka hoogi geeshsha ila gargadhinannire horoonsiꞌrannoronna teꞌee doodha dandaanno. Insa doodhitureno doodhituro doorshansa ayirrisa hasiissannonke. (Rom. 14:4, 10-13) Qoleno adhamino Kiristaani 1 Qorontoosi 7:3-5 noo amaale qaaga hasiissannonsa.

b Konni qummeeshshira ‘ooso’ yiniri Yohaannisi halaale rosiisino rosaanooti; annuwunna amuuwuno oosonsa Yihowara soqqantanna laꞌanno woyte hatto hagiidhitanno.