Sadaasa

Yesuusi rosaano Maganu Qaale ammante adhitino; hattono loosu aana hosiisate dandiiture baala assitino. (Yoh. 17:6) Ikkirono insa Yesuusa jaddo loosinohu gede haqqu aana sunte shinoonni daafira gurchaabbino. Yesuusi harunsaanosira ammana noonsatanna Yihowa baxxannota afino; ikkirono Qullaawa Borro albinni roore seekkite afa hasiissannonsata wodanchino. (Luq. 9:44, 45; Yoh. 20:9) Hakko daafira isi Qullaawa Borro seekkite huwattanno gede kaaꞌlinonsa. Hanni isi Eemahuusi hadhanni noorira lame rosaanosira leelli woyite tenne assinohu hiittoonniitiro laꞌno. Yesuusi kuri lamente rosaanora ayimmasi bayichonkonni dikulino. Hatteentenni isi xaꞌmo xaꞌminonsa. Mayira? Isi surrensaranna wodaninsara noore fushshite coyidhara hasiꞌrinoha ikkara dandaanno. Insano fushshite coyidhino. Insa isira, Yesuusi Israeele kade gashshinohu Roomu gashshooti giddonni fushshanno yite hexxitinota kultinosi. (Luq. 24:18-27) Yesuusi batinye masaalo woꞌmitino gara huwattanno gede insa kaaꞌlate Qullaawa Borro horoonsiꞌrino. Isi hatte hawarronni wole rosaanosi ledo xaade konne halaale huwattanno gede assinonsa.—Luq. 24:33-48. w24.10 14 guf. 9-10

Yesuusi maa assannoronna maa coyiꞌrannoro iimi Annisiwiinni rosino. Yihowa dirijjite, garanna gara ikkinokkire bande anfeemmo gede kaaꞌlatenna biddishsha aate Maganu Qaale horoonsidhe Yesuusi lawishsha harunsitanno. (2 Xim. 3:16, 17) Maganu Qaale nabbambeemmo gedenna loosu aana hosiinseemmo gede woꞌmanka woyite qaagiissinanninke. Qullaawa Maxaafa xiinxallate borruwanke horoonsiꞌra lowo geeshsha kaaꞌlitannonke. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi rosiisanno roso dirijjite uyitannonke biddishshi ledo heewisiinse laꞌꞌa dandiineemmo. Uyinanninke biddishshi Qullaawa Borro aana xintaminoha ikkinota huwantummoro, Yihowa dirijjite albinni roore addaxxineemmo. (Rom. 12:2) Yesuusi Maganu Gashshootiha “Dancha Duduwo” sabbakkino. (Luq. 4:43, 44) Qoleno isi rosaanosi Maganu Gashshooti daafira sabbakkanno gede hajajinonsa. (Luq. 9:1, 2; 10:8, 9) Xaa yannara Yihowa dirijjite wido ikkitinori heedhannowi ikkiwano ikkiro Maganu Gashshooti sokka sabbakkanno. w24.04 9 guf. 5-7

Yihowa dirijjite uyitanno biddishsha woꞌmanka woyite addaxxe. Israeelete waro Yihowa mannisira biddishsha aate Muse horoonsiꞌrino; gedensoonni kayinni Iyyaasu horoonsiꞌrino. (Iya. 1:17) Israeele kuri labballo Maganu Yihowa shoominori gede assite laꞌanno woyite atoote afidhanno. Lowo xibbi diri gedensaanni Kiristaanu songo xintantu yannara 12 soqqamaasine biddishsha uyitino. (Soq. 8:14, 15) Gedensoonni Yerusaalamete heedhanno cimeeyyeno tenne gaamo wido ikkitino. Kuri ammanantino labballi uyitanno biddishsha harunsituta, ‘ammanaanote mittimma jawaattino. Kiironsano barru barrunni lexxitino.’ (Soq. 16:4, 5) Ninkeno Yihowa dirijjite uyitannonke biddishsha harunsineemmo woyite, atoote afiꞌneemmo. w24.07 10 guf. 10

Yihowa, Moote Daawiti lowo geeshsha baxanno. Isi Daawiti, ‘Giddoꞌya baxxinoho’ nafa yiino. Ikkirono Daawiti jawa cubbo loosino; isi foorino hattono lubbo shiino. Muse Seeri garinni, isi reya hasiissannosi. (Lew. 20:10; Kir. 35:31) Ikkirono Yihowa maaro eanno gede shaqqillunni kaaꞌlinosi. Daawiti maaro einota leellishannore assinokkiha ikkirono, Yihowa masaalaanchosi Naataani Daawitiwa soyino. Naataani Daawiti jawa cubbo loosinota wodanchanno gede assanno lawishsha horoonsiꞌrino. Daawiti tenne wodanchiti maaro eino. (2 Sam. 12:1-14) Isi addinta maaro einota leellishshanno faarso borreessino. (Far. 51, umoonni noo hedo) Tini faarso cubbo loosinoha batinye manna sheshifachishshino; hattono maaro eanno gede kakkayissinonsa. Yihowa baxanno soqqamaanchisi Daawiti maaro eanno gede shaqqillunni kaaꞌlinosita afanke dihagiirsiissannonke? w24.08 10 guf. 9

Batinyu manni ooso lossiꞌra shaaꞌꞌa looso ikkitinokkita ammananno. Ooso nooꞌneha ikkiro, insara kaajjado ammana heedhannonsa gede assate sharrantinanni daafira galanteemmoꞌne. (Mar. 6:6, 7) Oosoꞌne lophitanni hadhanno woyite ammananke daafiranna Qullaawu Maxaafi kulannohu amanyootu seeri daafira shota ikkitinokki xaꞌmuwa xaꞌmitara dandiitanno. Oosoꞌne xaꞌmo xaꞌmitino daafira umi qara yaaddinanniha ikkara dandaanno. Isinni togoo xaꞌmuwa xaꞌmitinohu ammana ajjinonsa daafiraati yitine heddinanniha ikkara dandaanno. Kayinni noore coyiꞌniro, ooso lophitanni hadhanno woyite ammanansa kaajjishiꞌrate xaꞌmo xaꞌma hasiissannonsa. (1 Qor. 13:11) Hakko daafira waajjitinanni gede assannoꞌneri dino. Oosoꞌne ammanneemmo coyi daafira xaꞌmo xaꞌmitanno woyite, tenne faro horoonsidhine hedate dandoonsa lossidhanno gede kaaꞌlitinansara dandiitinanni. w24.12 14 guf. 1-2

Ibiraawootu Kiristaanira Yihudaho daanno qarrinni gate saꞌꞌate kaajjado ammana hasiissinonsa. (Ibi. 10:37, 38) Yesuusi harunsaanosi, Yerusaalame olanto doyissitinota laꞌuro ilaalla xooqqanno gede qorowisiisinonsa. Isi amaale hakko katamira woy gaxarete heeꞌranno Kiristaani baalu haꞌrunsa hasiissannonsa. (Luq. 21:20-24) Hatte yannara mannu, olanto dagganno woyite agarooshshe afiꞌrate xooqe huxxinoonni katama eanno. Ilaallate widira xooqa kayinni kaaꞌlitannori nookkiha lawanno daafira tenne assate kaajjado ammana hasiissanno. Ibiraawootu Kiristaani Yesuusi songo massagate horoonsiꞌranno labballono ammana hasiissannonsa. Albisa ikkite soqqantannori songote giddo noori baalu Yesuusi biddishsha harunsite mamootenna magarinni xooqa hasiissannonsaro kulanno biddishsha uyitinonsaha ikkara dandaanno.—Ibi. 13:17. w24.09 10 guf. 9-10

Yesuusi uullate aana noo yannara Annisi uyinosi looso guutu garinni loosino. (Yoh. 17:4) Ikkirono Yesuusi Annisi uyinosi looso loosa dandaannohu iso calla ikkinohu gede asse dihedino. Isi wolootuno konne looso loossanno gede qajeelsino. Yesuusi Yihowaha muxxe geꞌreewo towaattanno gede hattono sabbakatenna rosiisate looso albisa ikkite loossanno gede rosaanosira hadara uyino. Yesuusi rosaanosi xawise kayinni shaqqillunni amaalinonsa. Insa giddo mitu huluullantannore ikkitinota huwatino daafira amaalinonsa. (Luq. 24:25-27; Yoh. 20:27) Qoleno isi maalaamittete loosinni roore Yihowa manna towaata illachishshanno gede kulinonsa. (Yoh. 21:15) Qoleno insa assitannore wolootu assitannori ledo heewisiissannokki gede qaagiissinonsa. (Yoh. 21:20-22) Insa Maganu Gashshooti daafira noonsata gara ikkitinokki hedo biddi assidhanno gedenna dancha duduwo duduwate looso illachishshanno gede kaaꞌlinonsa.—Soq. 1:6-8. w24.10 15-16 guf. 13-14

Hajajama heeshsho afiꞌnanni gede assitanno. Hexxote Gobba eꞌara kaꞌe noote Israeelete daga gede, ninkeno Maganu abbannota haaro alame eꞌnammora kaꞌne heeꞌnoommo; hakkiicho uulla gannatete widira soorrantanna laꞌneemmo. (Isa. 35:1; Luq. 23:43) Daawuloosinna agaanintesi diheedhanno. (Aju. 20:2, 3) Mannu Yihowawiinni xeertiꞌranno gede assitannoti kaphu ammaꞌno diheedhanno. (Aju. 17:16) Manna gadachannohu mannu gashshooti diheeꞌranno. (Aju. 19:19, 20) Qoleno Gannatete giddo finqilu manni diheeꞌranno. (Far. 37:10, 11) Baalankawa heeꞌranno manni mittimmanna keeru heeꞌranno gede assannohu, Yihowahu keeraanchu seerira hajajamanno. Hakko daafira mannu mimmito baxanno hattono ammananno. (Isa. 11:9) Tini dhagge ikkitanno hexxooti! Hakkiino sae, Yihowara hajajammeemmoha ikkiro, gannate ikkitino uullara lowo xibbe diro calla ikkikkinni hegerera heeꞌneemmo.—Far. 37:29; Yoh. 3:16. w24.11 9 guf. 7

Techohu barru qummeeshshira noo masaalo albinni roore yannankera woꞌmitanni no. Maganu Gashshooti sokka 1,000 saꞌꞌanno afiinni sabbankanni heeꞌnoonni; hattono jw.org webisayite widoonni alamete aana noohu rooru manni tenne sokka macciishsha dandaanno. Ikkirono Yesuusi rosaanosira isi daara albaanni, ‘Israeelete katammanna qachuwa hadhe guddannokkita’ woy baalunku mannira sabbaka dandiitannokkita kulino. (Mat. 10:23; 25:31-33) Yesuusi coyiꞌrinori xaa yannarano halaale ikkinoti leeltanni no. Yannankera lowo miliyoone ikkanno manni sabbakate loosonke faajjetenni loonseemmota hoolloonni qooxeessira heeꞌranno. Qoleno mittu mittunku daqiiqi giddo xibbunni kiirranni qaaqquulli ilamanno. Addi addi “gosara, gaꞌretenna addi addi afiinni coyiꞌranno” mannira baalaho dancha duduwo duduwate dandiinummore baala assineemmo. (Aju. 14:6) Ikkollana goofimarchu daara albaanni baattote aana noohura mittu mittunku manchira dancha duduwo tuqisa didandiineemmo. w24.05 10 guf. 6-7

Yesuusi coyiꞌranno coyinni woloota sheshifachishino hattono fooliishshiishino. Isi haꞌrunsaanosira kaajjishe coyiꞌre diegennino. (Luq. 8:47, 48) Kuni Kiristaana ikkitino minaannuwira kaajja lawishshaati! Yesuusi minaannuwu minaamuwinsara ammanante heedhanno gede hajajino. Isi Annisi minaanni ‘minaamasi ledo quraanyama’ hasiissannosita coyiꞌrino hedo qummi assino. (Mat. 19:4-6) Konni qummeeshshira ‘quraanyama’ yine tirroonnihu Girikete afii qaali, noo gedeenni tirriro “qaꞌmiꞌra” yitanno tiro afiꞌrino. Hakko daafira minaanninna minaama mereero noo mittimma kaajjado ikka hasiissannose. Insa giddo mittu adhamansa gawajjannore assiro lamunku xissiisiꞌranno. Minaamasi ledo kaajjado mittimma noosi minaanni, baalunku garita teeda baꞌino misilla laꞌꞌa qorophanno. Isi ‘haafare laꞌꞌa’ bayichonkonni giwanno. (Far. 119:37) Minaamasi agurranna aye meyatano yortote illenni laꞌꞌa hoogate, illesi ledo qaalu gondooro eanno yaate.—Iyo. 31:1. w25.01 10 guf. 12-13

Mittu manchi “maaroommohe” yiinkero mayyaanni nooro huwata qarra ikkitankera dandiitanno. Yihowa guuntete xeꞌne noonkere ninke gatona yaanno garinna ninke mimmito gatona yineemmo gari lowo geeshsha babbaxxanno. Yihowa gatona yaannohu baxxino garinniiti. Faarsaasinchu Yihowa daafira coyiꞌranni togo yiino: “Ate waajjine hajajammeemmohe gede, maarattonkehu ateeti [“atewa addu maaro no,” NW].” (Far. 130:4) Addanko Yihowa maaro ‘addu maarooti.’ Addu maaro yaa mayyaatero kulannonkehu isooti. Qullaawa Maxaafa borreessituri, mite qummeeshshuwara Yihowa maaro kulate horoonsidhinohu Ibiraawootu afii qaali mannu leellishanno maaro kulate horoonsiꞌnoonnihunni baxxinoho. Yihowa mitto mancho gatona yaanno woyite cubbosi hayishshe hoolanno. Isi ledo noosi jaaloomino galagale haarooꞌmanno. Yihowa shaqqillunni cubbonke woꞌmunni woꞌma gatona yaanno. w25.02 8 guf. 1-3

Soqqanshonkenni qiniinonke yineemmohu dancha guma afiꞌnoommo daafira calla diꞌꞌikkino. Mayira? Korkaatuno Yihowanna Beettisi assinammora hasidhannore assinoommo yaano mannaho farciꞌnoommo. Soqqansho fulle hasaawinseemmo manna hoongummoro woy mannu kulleemmo sokka macciishshe adha giwiro nafa, iimi Annanke hagiirsiinsoommota anfoommo daafira hagiidha dandiineemmo. (Law. 27:11) Mittu halashshaanchi soqqanshonke qoqqowi giddo hasatto noosi mancho afanno woyite ninkeno hagiidha dandiineemmo. Mitte Agarooshshu Shaera ninke loonseemmo looso baino qaaqqo hasanno manni ledo heewisiinsoonni. Batinyu manni duucha basera konne qaaqqo hasino. Baino qaaqqo anfanni woyite afino mancho calla ikkikkinni baalunku mitteenni hagiidhanno. Hatteente gede, manna rosaano assate loosino mittimmatenni loonsanniho. Baalanti halashshaano qoqqowoho mitteenni soqqantino daafira, mittu manchi gambooshshe daa hanafanno woyite baalunku hagiidhitanno. w24.04 18 guf. 13-14

Albillitte dhagge ikkanno coyi ikkanno. Yihowa kaaꞌlonni quuxxote qarri hanafara albaanni batinyu manni halaale macciishshe adhanno yine hexxineemmo. Qoleno hattenne quuxxote qarri yannara, lowo manni Sheexaanu alamenni fule ninke ledo Yihowa guwisiꞌrara dandaanno! Hakka geeshsha diinaggaambe loosa hasiissannonke. Layinkimeeshsho dudumbannikki sokka yaano uulla woꞌmate Maganu Gashshootiha dancha duduwo duduwate qoosso noonke. Qoleno manna qorowisiisa diagurreemmo. Mannu tenne busha alame goofimarchi rahe daanni noota afa hasiissannonsa. Dancha duduwo banxeemmo daafira, manna banxeemmo daafira, wolu baalunkunni roore Yihowanna suꞌmasi banxeemmo daafira, Yihowa “Xaate ikkino!” yaa geeshsha quqquxamme, wiinammenna diinaggaambe sabbaka diagurreemmo. w24.05 19 guf. 14-16

Yesuusi shinasira albaanni noo hashsha, Pheexiroosiranna wole rosaanora umo heeshshi assate daafira kaajja roso rosiisinonsa. Hakka woyite, soqqamaanosi lowo geeshsha dhagge assidhanno gede assannore assino; isi borojju loosanno looso loosino. Yesuusi uddanosi uulla wore, fooxa adhe halloho xaaxire, gawatete waa wore lekkansa hayishsha hanafi. (Yoh. 13:4, 5) Yesuusi 12 soqqamaasine lekka hayishshanni lowo yanna gudinoha ikkara dandaanno; isi gedensoonni kaadannosihu Yihudi lekka nafa hayishshino. Yesuusi umosi heeshshi asse konne looso loose gudino. Hakkiinni isi shaqqillunni togo yiino: “Assoommoꞌnere wodanchitini? Kiꞌne ane ‘Rosiisaancho,’ ‘Mooticha’ yitine woshshitinannie; hatto ikkoommonkalla yitinoonni daafira, yaaꞌne garankolla. Konnira ani Mootichanna Rosiisaancho ikke heeꞌrenni lekkaꞌne hayishshummo geeshsha, kiꞌneno mimmitiꞌne lekka hayishsha hasiissannoꞌne.”—Yoh. 13:12-14. w25.03 10 guf. 9-11

Tini alame Yihowawa gamba yine heeꞌra qarra ikkitannonke gede assitanno. Batinyu manni Maganu nooha ikkinota diammananno. Duucha woyite, Maganoho hajajantannokkirira qiniinonsaha lawanno. Tenne laꞌneemmo woyite, ammananke fonqolantara dandiitanno. Maganu noota kaandeemmokkiha ikkirono, isi ninke towaatannonketa huluullama hananfammora dandiineemmo. Faarso 73te borreessaanchi hatto yee heda hanafino. Qooxeessisira noo manni Maganoho hajajamannokkiha ikkirono dancha heeshsho heeꞌrannota huwatino. Hakko daafira isi Maganoho soqqama kaaꞌlitannori nooronna teꞌee huluullama hanafino. (Far. 73:11-13) Faarsaanchu gedensaanni hedosi biddi assiꞌranno gede kaaꞌlinosiri maati? Isi Yihowa habbannorira gedensoonni iillannonsare hiincino. (Far. 73:18, 19, 27) Qoleno isi Maganoho soqqamme afiꞌnanni atoote hedino. Ninkeno Yihowawiinni afiꞌnoommo atoote hiinca dandiineemmo. w24.06 25 guf. 16-17

Hundi waro mitootu roduuwinsara woxe liqiissitanno woyite, qallo adhitanni buxane roduuwansa beebba assidhanno. Qoleno mitu daanyooti gubbo adhite beebbaataammaho gara ikkitinokki yoo yitino. Togoo assoote Yihowa tiyyiꞌre giwanno. (Hiz. 22:12) Woxu daafira hiittoo lao noonkero afate ninkeneeto layiꞌra danchate. Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Duucha woyite hedeemmohu woxunna woxunni hidhinanni coyi daafiraati? Woxe liqiiꞌrummoro, liqiissinoe manchira dihasiisannosi yee qolummokki keeshsheemmo? Woxe afiꞌra woloota rooroommohu gede asse hedeemmo gedenna shaqqille leellisha qarra ikkitannoe gede assitanno? Ammanate roduuwiꞌyara woxu noonsa daafira calla woxe shorritannori gede asse hedeemmo? Roore jaala ikka hasiꞌreemmohu dureeyyete ledooti?’ Woꞌmanka woyite woxu baxille qorophine Maganu ledo noonke jaaloomi baꞌꞌannokki gede assiꞌra dandiineemmo. Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowa horo diagurannonke! w24.06 12-13 guf. 17-18

Jifamate giddora eꞌneemmokki gede, gara ikkinore assate hasatto heedhannonke gede assiꞌra hasiissannonke. ‘Busha coye giwanna dancha coye baxa’ ronsummoro, gara ikkinore assate albinni roore murciꞌneemmo. (Amo. 5:15) Qoleno gara ikkinore assate hasatto heedhunkero fonqolanno coyi tuncu yaannonke woyite gargadha dandiineemmo. Ganyine ayyaanaamittete coye assa kaaꞌlitannonke. Kiristaanu gambooshshe haꞌnummoro woy soqqansho fullummoro Yihowa hagiirsiisate noonke hasatto lexxitanno gede assiꞌneemmo. (Mat. 28:19, 20; Ibi. 10:24, 25) Maganu Qaale nabbambe, xiinxallinenna hiincine albinni roore dancha coye baxanna busha coye giwa dandiineemmo. (Iya. 1:8; Far. 1:2, 3; 119:97) Yesuusi rosaanosira “Jifamate giddora eꞌinannikki gede . . . agurtinikkinni huuccidhe” yiinota qaango. (Mat. 26:41) Hatto assinummoro, iimi Anninke kaaꞌlannonke hattono iso hagiirsiisate murciꞌneemmo.—Yaq. 4:8. w24.07 17-18 guf. 14-16

Woloota qajeelsitannori Yihowa lawishsha harunsate sharrantanno. Yihowa hayyosi shaqqillunni aannota qaango. Hatteente gede, ninkeno egennonkenna woꞌnaalshanke wolootaho kula hasiꞌneemmo. Qajeelsineemmo manchi ninke qoosso adhara dandaanno yine waajjine egennonke badhera diqoꞌlineemmo. ‘Ane qajeelsinoehu dino; isino umisinni qajeelo’ yine hedano dihasiissannonke. Yihowa manni mereero togoo akati dihasiisanno. Hatteentenni, qajeelsineemmo mannira egennonke calla ikkikkinni ‘lubbonke nafa aate qixxaamboommoreeti.’ (1 Tes. 2:8) Qoleno insano woloota rosiisate ikkadda ikkitannota addaxxineemmo. (2 Xim. 2:1, 2) Konni garinni ninke baalunku hayyonke wolootaho beenkeemmoha ikkiro, ninkeno wolootuno hayyootanna hagiirraamma ikkineemmo. w24.09 29 guf. 12-13

Dandoo dinoe yite hedattoha ikkiro hexxo mudhitooti. Songo kaaꞌla dandaatto gede assitannohe akatta nooheti dihuluullissannote. Phaawuloosi 1 Qorontoosi 12:12-30 borreessinore huuccatto assidhe nabbawakki kaaꞌlitahera dandiitanno. Phaawuloosi coyiꞌrinori atino wole Yihowa soqqamaanonte gede, songote giddo hasiisannohanna kaaꞌlanno looso loosa dandaattota leellishanno. Yihowaranna ammanate roduuwikkira soqqamate assa dandaattore baala assi. Songote cimeeyye dandookki laꞌe loosa dandaatto looso uyitannoheta addaxxa dandaatto. (Rom. 12:4-8) Baalunku Kiristaani Yihowawa shiqa, wolootaho uyine afiꞌnanni hagiirre afiꞌranna Yihowa hagiirsiisanno garinni heeꞌra hasiissannonsa. w24.11 17 guf. 12-13

Haannara dadillite wiꞌlitanno gede assannosehu duuchu qarri iillinose. Isera iillinose qarri giddo mittu, minaannisera Finaana yinanniti wole galte noosi; ise Haanna lowo geeshsha mishshannose. Hatteeno agurranna Haanna ila diafidhino; Finaanara kayinni haammata ooso noose. (1 Sam. 1:1, 2) Haanna ila afidhinokki daafira Finaana duucha woyite qacifattannose. Haanna baasa xissiisidhino daafira ‘wiꞌlitanni ita hooggino’; hattono ‘hururante wiꞌlitino.’ (1 Sam. 1:6, 7, 10) Haanna shesho afidhinohu hiittoonniiti? Ise kaaꞌlinosehu mittu coyi, halaalu magansiꞌrara qara bayicho yaano xaadooshshu dunkaana haꞌraseeti. Ise Yihowa, “Ane borojjichokki qarra laꞌe hawittoekkinni [qaagie]” yite eeggifatte huuccidhino. (1 Sam. 1:11) Yihowa yaaddose laino, raarese macciishshino, hattono gedensoonni ila oye maassiꞌrinose.—1 Sam. 1:19, 20; 2:21. w24.12 21 guf. 5-7

Wodo Yesuusi mannaho roorenkanni rosaanosira lowo geeshsha hedannota leellishshanno. (Yoh. 13:1) Lawishshaho, Yesuusi uullate aana soqqami yannara lowo qarri iillannosita roorenkanni qarrame reyannota afino. Ikkirono isi uullate aana uyinoonnisi looso loosi yannara konne looso loosinohu Yihowa hajajinosi daafira calla ikkikkinni mannano baxanno daafiraati. Yesuusi woꞌmu wodanisinni sabbakino, rosiisino hattono wolootaho soqqamino. Isi reyi barra nafa soqqamaasinesi lekka hayishshino; hattono sheshifachishshannota lowo amaalenna biddishsha uyinonsa. (Yoh. 13:12-15) Hakkiinni isi qarru haqqi aana sutame heeꞌre, reyara kae noohu jaddo loosino manchira hexxo uyino; hattono amasi towatanno gede Yohaannisira hadara uyino. (Luq. 23:42, 43; Yoh. 19:26, 27) Hakko daafira, Yesuusi manna lubbora baxannota leellishinohu insa daafira reye calla ikkikkinni uullate aana heeꞌrino heeshsho baalatenniiti. w25.01 23 guf. 11

Qullaawu Maxaafi addu maaronni afiꞌneemmo wolapho xawisate lawishsha horoonsiꞌranno. Qullaawu Maxaafi, guuntete xeꞌne noonke daafiranna wodaninke cubbu widira dooino daafira, ‘cubbu borojje’ ikkinoommota kulanno. Kayinni Yihowa gatona yiinonke daafira, ‘cubbu borojjimmanni wolaphinoommo.’ (Rom. 6:17, 18; Aju. 1:5) Addanko, Yihowa cubbonke gatona yiinonke daafira borojjimmatenni fulino manchi gede hagiidha dandiineemmo. Yihowa Beettisi widoonni qixxeessinote wodote kakkalo widoonni dhibbinkenni hursinonke yaa dandiineemmo. (1 Phe. 2:24) Wodo ayyaanaamittete dhibbinni gawajjaminohu Yihowa ledo noonke jaaloomi woꞌmunni woꞌma haarooꞌmanno gede assitino. Buutote dhibbinni hurino manchi lowo geeshsha hagiidhannonte gede, ninkeno Yihowa maaronni ayyaanaamittetenni hurre wirro iso hagiirsiisa dandiinoommo daafira lowo geeshsha hagiidhineemmo. w25.02 11 guf. 16; 13 guf. 17

Yesuusi taalaantete daafira coyiꞌrino lawishshira, lamu borojjooti mootichinsara ammanantinore ikkitinota mittu kayinni ammanaminokkiha ikkinota coyiꞌrino. (Mat. 25:14-30) Lamu ammanantino borojjooti buuraminohu ammanamino Kiristaanira lawishshaho. Mootichinsa Yesuusi insa ‘Mootichinsa ledo hagiidhitanno gede’ koyisannonsa. Insa iimi baraarsha adhitanno yaano umi kao kaꞌanno. (Mat. 25:21, 23; Aju. 20:5b) Ceeꞌmaleessu borojjichihu bushu lawishshi kayinni buurantinorira qorophishsha ikkanno. Hiittoonni? Insa diinaggaabbannore ikkansa leellisha hasiissannonsa. Seemootu lawishshira coyiꞌrinonte gede, Yesuusi taalaantete lawishshirano buuramino Kiristaani ceeꞌmaleeyye ikkannota kulanni nooha diꞌꞌikkino. Hatteentenni isi insa diinaggaabbinore ikkitannokkiha ikkiro mayi iillannonsaro kulanni no. Diinaggaabbe loosa hoogguro, ‘woshshamansanna dooramansa buuxiꞌra’ didandiitanno; hattono gordu Gashshoote eꞌara difajjinanninsa. w24.09 22 guf. 10; 23 guf. 12-13

Ninke baalunku ninkeneetiranna maatenkera hasiisannore afiꞌra hasiꞌneemmo. (Ros. 7:12; 1 Xim. 5:8) Hiittoo looso loonseemmoro doodhineemmo woyite mageeshshi woxe baantanninkero heda nooreentilla. Ikkirono mittu manchi tenne calla hedannoha ikkiro, laꞌꞌatenni qaafanni no yaate. Ammanatenni qaanfeemmoha ikkiro, doodhineemmo loosi Yihowa ledo noonke jaalooma gawajjanno garano hendeemmo. Ninkeneeto togo yine xaꞌma dandiineemmo: ‘Kuni loosi Yihowa giwannore asseemmo gede assannoeho?’ (Law. 6:16-19) ‘Yihowa magansiꞌreemmokki gede ataawe ikkannoeho? Qoleno maateꞌyawiinni xeertiꞌre lowo yanna keeshsheemmo gede assannoeho?’ Kuri xaꞌmuwara dawaro ee yite qolattoha ikkiro, looso afiꞌra qarra ikkitannoha ikkiro nafa togoo looso giwakki hayyote. Qaanfeemmohu ammanatenni ikkino daafira, Yihowa hasiisannonkere aannonketa ammanneemmota leellishanno doorsha doodhineemmo.—Mat. 6:33; Ibi. 13:5. w25.03 21 guf. 5-6

Woꞌmanka woyite ammanate roduuwanke Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌꞌate sharrammeemmo. Tenne assineemmohu galte hosse baꞌannota guuntete xeꞌnensa ikkikkinni dancha akattansa illachinsheeti. Mereeronke heeꞌranno badooshshe baxillunni tirate sharrammeemmo. Hatto assineemmoha ikkiro, togoore assinansara hasiꞌranno manni ayyaanaamittete gannatewa daanno. Hegerera tenne Yihowa kalaqinonke gannate naandeemmota leellinsho. Fooliishsho, harshammo, wodanaaꞌme heeꞌranna agarooshshe afiꞌra hasiꞌrannohu aye manchino tenne ayyaanaamittete gannate eanna hakkiinni fulikki heeꞌra hasiissannosi! Kayinni Sheexaanu hakkiinni fulleemmo gede assate giidhe galanno daafira qoropha hasiissannonke. (1 Phe. 5:8; Aju. 12:9) Isira qinaasira fajja dihasiissannonke. Baalunku tini gannate biifado, xuru nookkitanna keeru woꞌminota ikkitanno gede diinaggaambe sharrammo. w24.04 24-25 guf. 18-19

Annuwanna amuuwa, oosoꞌnera Yihowa diinaggaawe magansiꞌrate hasatto heedhannonsa gede kaaꞌlensa. Oosoꞌnera, ayyaanaamittete coye lawishshaho Qullaawa Maxaafa xiinxalla, gambooshshe haꞌranna soqqansho fula wolu baalunku coyinni roore balaxisiisa hasiissannota ikkitinota coyidhinannirinninna assitinannirinni rosiissensa. Hakkuyi kaꞌa oosoꞌne, Yihowa Farciꞌraasincho ikkate yaa “maatensa ammaꞌno” haꞌrunsa ikkitinohu gede assite heddara dandiitanno. Konninni kainohunni insa halaalu magansiꞌra balaxisiisa hooggara woy woꞌmunni woꞌma Yihowa magansiꞌra agurtara dandiitanno. Mittu manchi Yihowara soqqama aguriro galagale isiwa higa didandaanno yaateni? Deeꞌni. Isi maaro earanna galagale halaalu magansiꞌrara halamara dandaanno. Tenne assate, isi umosi heeshshi assannohanna songote cimeeyye kaaꞌlo maahoyye yee adhannoha ikka hasiissannosi. (Yai. 5:14) Yihowawa higate assinanniri gaabbisannore diꞌꞌikkino! w24.07 24-25 guf. 18-19

Baxillu jaalooma Yihowa hagiirsiisannoha assiꞌra dandiitinannihu hiittoonniiti? Baxilliꞌne lexxanni haꞌranno woyite, mimmitunniwa roore shiqqinanni. Togoo woyite amanyootunni xuru nooꞌnekkire ikkitine heedhinanni gede kaaꞌlannoꞌneri maati? Amanyoote bainore hasaabbinannikki gede, mannu nookkiwa callootiꞌne heedhinannikki gedenna ago quwa sayissine agginannikki gede qorophe. (Efe. 5:3) Togoo coyibba siimu xaadooshshi hasatto kakkayissaranna gara ikkinore assa qarra ikkitanno gede assitara dandiitanno. Mimmito ayirrisatenna Yihowa biddishsha agadhate maa assa hasiissannoꞌnero ganyitine hasaawa hayyote. (Law. 22:3) Baxilliꞌne lexxanni haꞌranno woyite mimmitoho gara ikkitino doogonni baxille leellisha hasidhinanniha ikkara dandaanno. Ikkirono, siimu xaadooshshi hasatto waadduꞌnero gara ikkinore assa qarra ikkitaꞌnera dandiitanno. (Farf. 1:2; 2:6) Qoleno mimmitoho baxille leellishshinanni woyite, kiꞌneneeto eemadha qarra ikkitaꞌneranna Yihowa dadillisannore assitinara dandiitinanni. (Law. 6:27) Hakko daafira baxillu jaalooma hanaffinanni heedhinenni, Qullaawu Maxaafiha xintu seera horoonsidhine maa assa hasiissannoꞌneronna maa assa hasiissannoꞌnekkiro hasaabbe.—1 Tes. 4:3-7. w24.05 29 guf. 10-11

Roorenkanni qarru yannara wolootu ammaꞌnitannonkere ikka hasiꞌneemmo. (Law. 17:17) Wolootu albinni roore ammaꞌnitannonkere ikka dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishshaho eꞌnoommo qaale agadhinenna saate ayirrinseemmore ikkate dandiinummore baala assine woꞌmanka woyite Yihowa baxanno akatta heedhannonke gede assiꞌrate sharrama dandiineemmo. Songote cimeeyye ammaꞌninannire ikkansa songo kaaꞌlitannohu hiittoonniiti? Halashshaano kaaꞌlo hasiissannonsa yannara aye woyiteno songote cimeeyye hasaawisa dandiitannota affuro wodanaaꞌmitanno. Qoleno halashshaano songote cimeeyye insa kaaꞌlate qixxaabbinore ikkitinota afansa, dancha gede towaattannonsata huwattanno gede assitannonsa. Songote cimeeyye amaale uyitanno woyite, uminsa hedo ikkikkinni Qullaawa Maxaafanna ammanaminohunna wodanaamu borojjichi qixxeessino borro horoonsidhannoha ikkiro roduuwu ammantannonsa. Mittu cimeessi mittu rodii fojo wolootaho hasaawannokkiha ikkironna coyiꞌrino qaale agadhannoha ikkiro tinino roduuwu ammantannosi gede assitanno. w24.06 30 guf. 14-15

Xaa yannara Yihowa iillannonke qarra baala hoolanno yine dihendeemmo; kayinni isi kaaꞌlannonketa addaxxa dandiineemmo. (Far. 41:3) Qullaawu ayyaanisi widoonni Yihowa jawaante, hayyonna giddiidi keere aannonke. (Law. 18:14; Fil. 4:13) Qoleno isi dhibbu heeꞌrannokki yanna daggannota kultanno hexxo oye sheshifachishannonke. (Isa. 33:24) Yihowa buutote qarri amadannonke woyite, jawaachishshannonketa baxissanno hedo Qaalisi giddo borreessinanni gede assino. (Rom. 15:4) Galchimi Afirikira heedhannoti mitte rodoo, kaanserete dhibbi nooseta kulliseta duucha higge wiꞌlitino. Ise togo yitino: “Isayaasi 26:3 roore sheshifachishshinoe. . . . Kuni qummeeshshi Yihowa fonqolo dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlannonke keere aannonketa buuxisinoe.” Buutote fonqoli miteekke malu nookkiha lawanno qarri iillihero sheshifachishannohe qummeeshsha afiꞌrootto? w24.12 24 guf. 17-18

Songote cimeeyye Yihowawiinni ballekke baꞌinorira maaro leellishate sharrantanno. Insa Yihowawiinni ballekke baꞌinori galagalte isiwa higgara hasidhanno. (Luq. 15:22-24, 32) Cubbo loossinori galagalte higganno woyite gordohono baattoteno lowo hagiirri ikkanno! (Luq. 15:7) Hige Yihowa cubbo loosse maaro eꞌannokkire lashshi asse diaguranno. Ikkirono isi cubbo loossinorira badhe diwodhannonsa. Insa isiwa higgara hasiꞌranno. Cubbo loossinori maaro eꞌanno woyite, Yihowara mayi macciishshamannosiro Hoosei 14:4te kulloonni; qummeeshshu togo yaanno: “Manniꞌyata ammana hoogansa hurse, anewa qoleemmonsa. Woꞌmu wodaninni baxeemmonsa, hanqoꞌyano insawiinni fafiseemmo.” Tini, songote cimeeyye mittu manchi maaro einota leellishannore assanni nooronna teꞌee seekkite laꞌanno gede jawaachishshannonsa. Qoleno Yihowawiinni xeertidhinori keeshshitukkinni isiwa higganno gede jawaachishshannonsa. w24.08 28 guf. 8-9

Mito woyite mitu manni assinoommonsarira galata hoogankera dandaanno. Woloota kaaꞌlate woxenke, wolqankenna yannanke horoonsiꞌnoommoha ikkirono, insa assinoommonsare naaddinoha lawa hoogankera dandaanno. Togoo woyite hagiirrinke baꞌꞌannokki gede woy caaccaambeemmokki gede kaaꞌlannonkeri maati? Uyine afiꞌnanni hagiirre afiꞌneemmohu mannu assinoommorira naadannonke daafira ikkinokkita qaango. (Soq. 20:35) Wolootu assinoommonsarira galata hooggunkerono uyine hagiirre afiꞌra dandiineemmo. Hiittoonni? Yihowa lawishsha harunse. Isi mannu galatirono galata hoogirono dancha coye aanno. (Mat. 5:43-48) Hatteente gede, ninkeno ‘mittoreno qollanninke yine agadhinummokki’ uyineemmoha ikkiro, Yihowa ‘lowo baꞌraarsha afiꞌneemmota’ kule qaale eino. (Luq. 6:35) ‘Mittoreno qollanninke yine agadhinummokki’ yaa mannu galata hooginkero nafa yaate. Mannu galatinkerono galata hooginkerono woloota kaaꞌlate ‘hagiirrunni’ uyinoommo daafira Yihowa baꞌraasannonke.—Law. 19:17; 2 Qor. 9:7. w24.09 29 guf. 14-16