Dotteessa

Yesuusi maalinna mundeesi kaaꞌlitannonke gede, wodo ammanneemmota leellisha hasiissannonke. (Efe. 1:7) “Wolu geꞌreewi” wido ikkitinori dirunni mitte hinge ayirrinsannihu Mootichu Hurbaati yannara timanna woyine diqamassanno; qamasano dihasiissannonsa. (Yoh. 10:16) Ikkirono insano Yesuusi Kiristoosi maalinna mundeenni horo afidhanno. Insa horo afidhannohu kakkalosi afidhino waaga ammantannota leellishshannoha ikkirooti. (Yoh. 6:53) Qamassannori kayinni, haaru gondoori wido ikkitinotanna Maganu Gashshoote ragiꞌrate doorantinota leellishshanno. Buurantinori wido woy wolu geꞌreewi widono ikkinummoro, hegere heeshsho afiꞌneemmohu ammana noonketa leellinsheemmoha ikkirooti. w24.12 13 guf. 14, 16

Yesuusi Mootichu Hurbaati yannara rosaanosira irsho nookki tima oye kuni maalaꞌyaati yaate yiino. Hakkiinni insara woyine oye, tini “qaalu gondoori mundeeꞌyaati yaate” yiinonsa. (Maq. 14:22-25; Luq. 22:20; 1 Qor. 11:24) Haaro qaalu gondooro eꞌnoonnihu, ‘Maganu Gashshooti mootoolla ikkitannori ayyaanaamittete Israeele’ ledooti. (Ibi. 8:6, 10; 9:15) Yesuusi Mootichu Hurbaati yannara coyiꞌrinohu ‘shiima hoshsharaati.’ Tenne shiima hoshshati umi gaamo, hakkawaro Yesuusi ledo nooreeti ammanantino soqqamaasinesiiti. Insa iima Yesuusi ledo gashshitannoreeti. w24.12 11 guf. 9-10

Yesuusa sayinse uyinoonnisi, mannu daye amadinosi, xonnoonnisi, suꞌmasi hunnoonni, jaddo loosino yinoonnisi hattono beebba assiꞌnoonnisi. Olanto iso shinanniwa haadhe massite haqqaho qolte misimaaretenni gantinosi. Isi tenne shetto baala dandee sainoha ikkirono, Yihowa kayinni roore xissiisiꞌrino. Yihowa Beettisi qarramanonna reyannokki gede assate wolqa noosiha ikkirono, hatto diassino. Mayira? Baxillu noosi daafira. Yesuusi kakkalo Yihowa mageeshshi geeshsha baxannohero leellishshanno. Isi ate cubbunninna reyotenni gatisate lowore assino; hattono lowo xisso dandee saino. (1 Yoh. 4:9, 10) Addaho, isi ninke mittu mittunku gaaramme cubbo qeelleemmo gede kaaꞌlankera hasiꞌranno! w24.08 6 guf. 13-14

Yihowa wodo qixxeessate mageeshshi waaga baatinoro hiincineemmoha ikkiro, isi mageeshshi geeshsha baxannonkero albinni roore huwanteemmo. Sheexaanu Maganu soqqamaano giddo qarru iillannosi woyite isira ammaname heeꞌrannohu dino yiino. Sheexaanu yiinori kapho ikkinota leellishate Yihowa Yesuusi qarrame reyara fajjino. (Iyo. 2:1-5) Yihowa, Yesuusa gibbannosiri ammaꞌnote massagaano qacifattannasi, olanto gantannasinna haqqaho qolte misimaaretenni gante suttannasi laino. Hakkiinni Yihowa muxxe Beettisi kaaꞌlannohu nookkiha qarrame reyanna laino. (Mat. 27:28-31, 39) Yihowara, kuni baalunku qarri Yesuusira iillannosikki gede assate wolqa noosi. (Mat. 27:42, 43) Kayinni Yihowa hatto assoommero wodo diheedhanno; hattono mulla hexxo noonkekkiha ganteemmo. Hakko daafira Yihowa Beettisi jeefote reya geeshsha qarramanno gede fajjino. w25.01 22 guf. 7

Yanna Niisaani 16, 33 M.D. Yesuusi rosaano lowo geeshsha dadillitino hattono waajjitino. Insa giddonni lamu Yerusaalametenni fulte, Eemahuusi yinanni qacha hadhanni no. Insa egentinokkihu mittu doogaanchi ledonsa haꞌra hanafi. Rosaano isira, Yesuusira iillinosirinni dadillitino gara kultusi. Hakkiinni kuni doogaanchi insa horonta habbannokki coye kulinsa. Isi, “Musenna masaalaano baalatenni kayise” Buuraminohu qarra adhanna reya hasiissannosihu mayiraatiro xawise kulinsa. Eemahuusi iillituti ledonsa haꞌranni noo manchi reyotenni kainoha Yesuusa ikkinota huwattu! (Luq. 24:13-35) Yesuusi uullate aana heeꞌrinohu jeefonnihu 40 barri giddo rosaanosira duucha hige leellino. Hatte yannara, lowo geeshsha dadillitenna waajjite noori Yesuusi rosaano baasa hagiidhitino; hattono mitte giddorenna worbuulle Maganu Gashshooti sawaakootanna rosiisaano ikkitino. w24.10 12 guf. 1-3

Mannimmanke sunu sununni lophitara dandiitanno; kayinni aye manchino iimi uullanni kae ayyaanaamittetenni lopha didandaanno. Lawishshaho, Qorontoosi heeꞌranno Kiristaani dancha duduwo macciishshe adhino, cuuamino, qullaawa ayyaana adhino hattono soqqamaasinchu Phaawuloosi jawaachishinonsa. (Soq. 18:8-11) Ikkirono cuuantuhunni boodu diri gedensaanni insa giddo batinyu ayyaanaamittetenni gicce gibbino. (1 Qor. 3:2) Ayyaanaamittetenni gikki yaate balanxe hasatto heedhannonke gede assiꞌra hasiissannonke. ‘Hambensanni’ heeꞌra baxxannori yaano ayyaanaamittetenni daaima ikkite heedhannori gikki diyitanno. (Law. 1:22) Jajjabba ikkituhu gedensaannino mito coye assitanno gede anninsanna amansa kulansara hasidhannori gedeere ikka dihasiꞌneemmo. Hatteentenni ayyaanaamittetenni lophate uminkenni sharrammeemmo. Ayyaanaamittetenni gikki yaate sharrantinanni heedhinoonniha ikkiro, Yihowa ‘hasattonna loosoho kaꞌinanni gede wolqa aannoꞌne gede’ huuccidhe.—Fil. 2:13. w24.04 4 guf. 9-10

Yihowa mannaho yoo yaa hasiꞌrannoronna teꞌee shaqqillunni kulinonke. (Hiz. 33:11) Yihowa muddame manna hegerera dihunanno. Maarosi batiꞌrate; qoleno isi hasiissanno yanna baalantera maaranno. Reyotenni kaꞌꞌannokki manni daafira anfoommori maati? Qullaawu Maxaafi reyotenni kaꞌꞌannokki manniha boode lawishshalla kulannonke. Yesuusi Asqorootu Yihudi reyotenni kaꞌꞌannokkita kulino. (Maq. 14:21) Yihudi Maganu Yihowaranna Beettisira finqilinohu afanni heeꞌrenniiti. (Maq. 3:29) Qoleno Yesuusi iso gibbinori mitu ammaꞌnote massagaano reyotenni kaꞌannokkita coyiꞌrino. (Mat. 23:33) Soqqamaasinchu Phaawuloosino maaro eꞌannokki kaadaasine reyotenni kaꞌannokkita kule qorowisiisino.—Ibi. 6:4-8; 10:29. w24.05 4 guf. 10-11

Yihowawa gamba yine heeꞌneemmoha ikkiro Sheexaanu hegerera gawajjannonkere assa didandaanno. (1 Yoh. 3:8) Yihowa haaro alamerano ammanantino jaallasi ayyaanaamittensa gawajjanno coyinni agarannonsa; hattono hatte yannara reyo hoolanno. (Aju. 21:4) Yihowa dunkaani giddo wosina ikka, yaano isi ledo geedote jaalooma kalaqiꞌra ninkera lowo ayirrinyeeti! (Hi 37:27) Wosinasi ikkine heeꞌra hasiꞌneemmoha ikkiro maa assa hasiissannonke? Mittu manchi minisira koyisihero isi maa assattora hasiꞌrannoro afa hasiꞌratto. Hatteente gede ninkeno Yihowa wosina ikke heeꞌranno manni maa assara hasiꞌrannoro afa hasiꞌneemmoti egennantinote. Yihowara noonke baxilli woꞌmante doogonni ‘iso hagiirsiisate’ dandiinummore baala assineemmo gede kakkayisannonke. (Qol. 1:10) Woꞌmanka woyite iso ayirrisa hasiissannonke. Yihowa konni garinni ayirrisanke iso dadillisannore qorophineemmo gede kaaꞌlitannonke. Woꞌmanka woyite Maganinke ledo ‘dhukanke anfe’ heeꞌra hasiꞌneemmo.—Mik. 6:8, NW. w24.06 4 guf. 8-9

Abirihaami beettosi Yisihaaqi kakkalo asse shiqishanno gede kulinosi. Tini Abirihaami lowo geya yaachishshinositi dihuluullissannote. Ikkirono isi tenne hajajo wonshate qixxaawino. Kayinni Yihowa Abirihaami Yisihaaqi gorrara kaita aguranno gede kulinosi. Konni lawishshinni ammana noonsa manni baalu kaajja roso rosanno. Yihowa baxanno Beettosi kakkalo asse aate maahoyye yaanno. Isi mannu ooso hakkeeshshi geeshsha baxanno. (Kal. 22:1-18) Lowo xibbi diri gedensaanni Israeelete dagara uyinoonni seeri, insa cubbinsanni keeraaꞌmate saadate kakkalo shiqishiꞌra hasiissannonsata kulanno. (Lew. 4:27-29; 17:11) Saadate kakkalo, mannu ooso woꞌmunni woꞌma cubbunni keereensitannote hakkii roortanno kakkalora caaleho. Maganu masaalaano, daanno yinoonni sirchi yaano baxxinoha ikkannohu Maganu Beetti baalanta mannu ooso hattono ateno cubbunninna reyotenni gatisate qarramannotanna reyannota masaaltino!—Isa. 53:1-12. w24.08 4 guf. 7-8

Qullaawa Maxaafa nabbawatto woyite nabbawoottore loosu aana hosiisa dandaatto gara hedi. Maganu Qaaliha mito gafa nabbawatto woyite ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Tenne amaale xa woy albillitte loosu aana hosiisa dandeemmohu hiittoonniiti?’ Hanni lawishshaho, 1 Teselonqe 5:17, 18 nabbabbanni nootto yine hendo. Tenne lamenta kiiro nabbawittohu gedensaanni, ganyite huucciꞌrattoronna giddokkinni kaꞌe huucciꞌrattoro taxxi yite heda dandaatto. Qoleno Yihowa galatatto gede assannohe coye hiinca dandaatto. Sase coye badde kulte Yihowa galata dandaatto. Shiimu daqiiqi giddo nafa Maganu Qaalinni nabbawoottore illachishshe, macciishshattoha calla ikkikkinni rosoottore loosu aana hosiisattoha ikka dandaatto. Wole qummeeshsha nabbawatto woyiteno barru tuqa hatto assattoha ikkiro mageeshshi horo afiꞌrattoro hanni hedi! Addanko albinni roore Maganu Qaale guutattoha ikka dandaatto. w24.09 4-5 guf. 9-10

Yihowa baxxitino dandoo oye kalaqinonke. Adha hagiirsiissannonkeha ikkirono wolootaho aa kayinni roore hagiirsiissannonke. Ammanate roduuwanke kaaꞌlineemmo woyite tashshi yaannonke. Hattono insa galattannonke woyite hagiidhineemmo. Kayinni mitore assine kaaꞌlinoommo manchi galatinkerono galata hooginkerono danchare assinoommo daafira hagiidha dandiineemmo. Wolootaho aattori ikkireno ikkiro “Kaaliiqi hakkiinni roore aahera [dandaannota]” horonta deꞌooti. (2 Dud. 25:9) Wolootaho Yihowa ninkera uyinonke geeshshire aa didandiineemmo! Qoleno Yihowa aannonke baꞌraarsha adhate geeshsha hagiirsiisannori dino. Hakko daafira woꞌmanka woyite shaqqadu iimi Anninke lawishsha harunsate murciꞌno. w24.09 31 guf. 20-21

Yihowa maarannohonna mararannoho. (Far. 103:13; Isa. 49:15) Mannu qarri leellannosiho; isi ninke xissiisiꞌneemmo woyite xissiisiꞌranno. (Zak. 2:8) Yihowa isiwa shinqeemmonna jaallasi ikkineemmo gede assinonke. (Far. 25:14; Soq. 17:27) Qoleno umosi heeshshi assannoho; isi, “iimaanni heeꞌre gordonna baatto woro qole laꞌꞌanno. Buxane bukote aaninni kayisanno.” (Far. 113:6, 7) Kuni baalunku coyi Maganinkera ayirrinye uyineemmo gede kakkayisannonke. Yihowara ayirrinye uyineemmohu wolootu iso affara hasiꞌneemmo daafiraati. Batinyu manni Yihowa daafira halaale diafino. Mayira? Korkaatuno Sheexaanu isi daafira kapho tareesse surrensa ballisino. (2 Qor. 4:4) Sheexaanu, mannu Yihowa qorichishannoho, mannaho dihedannoho hattono alamete qarru batiꞌranno gede assinohu isooti yee ammananno gede assino. Kayinni ninke Maganinke daafira halaale anfoommo! Mannaho Yihowa daafira halaale kulle isira ayirrinye aate qoosso noonke.—Isa. 43:10. w25.01 3 guf. 6-7

Maganu beetti Yesuusi guutanna addi addi maalale loosinoha ikkirono, Sheexaanu mitu manni Yesuusi daafira addi addi kapho tareessanno gede assino. Lawishshaho ammaꞌnote massagaano mannaho, Yesuusi agaaninte fushshannohu “agaanintete roorrichi wolqanniiti yite” kultino. (Maq. 3:22) Yesuusa amandi yannara ammaꞌnote massagaano isi Magano xonino yite kassassino; hattono iso shinanni gede manna kakkayissino. (Mat. 27:20) Gedensaanni Yesuusi harunsaano dancha duduwo sabbakkanni heedheenna, gibbannonsari insa darantanno gede assate ‘manna kakkayisse gibbo kalaqqino.’ (Soq. 14:2, 19) Sadaasa 1, 1998 Agarooshshu Shae Soqqamaasinete Looso 14:2 noo hedo daafira kultanni togo yitanno: “Ayihudootu Yesuusi rosaano sabbakkanno sokka macciishsha gibbino; hatteeno agurranna wolu mannino Kiristaanu sabbakanno sokka macciishshannokki gedenna insa giwanno gede kakkayisate woꞌnaaltino.” Xaa yannarano, Sheexaanu ‘kalqe baala soꞌrisiisanni no.’—w24.04 11 guf. 15-16

Mittu manchi reyanno yanna hegere heeshsho afiꞌranno woy hooganno gede diassitanno. Yihowa guuta gashshaancho ikkino daafira yoosi taalotenna keeraanchote. (Far. 33:4, 5) “Gobba baalate gashshaanchi” gara ikkinore assannota addaxxa dandiineemmo. Qoleno mittu manchi heeꞌranno bayichi hegere heeshsho afiꞌranno woy hooganno gede assannosi yine heda dihasiissannonke. Yihowa Maganu Gashshooti sokka macciishshate faro afiꞌrinokkiha lowo miliyoone ikkanno manna ‘meu’ widira gaamannonsa yee heda ikkannokki coyeeti. (Mat. 25:46) Keeraanchu gobba baalate gashshaanchi konni mannira ninke hendeemmohunni roorse hedanno. Yihowa quuxxote qarri yannara coye ma garinni qineessannoro dianfoommo. Konni manni giddo mitu Yihowa daga baalate albaanni suꞌmisi qullaawanno gede assanno woyite, Yihowa daafira rosate, iso ammanatenna isi wido ikkate faro afiꞌrannoha ikkara dandaanno.—Hiz. 38:16. w24.05 12 guf. 14-15

Yihowa manni mimmito kaaꞌla baxanno. (2 Qor. 8:4) Ikkirono mito woyite tenne assate worbimma hasiissanno. Lawishshaho olu kaꞌꞌanno woyite, songote cimeeyye ammanate roduuwinsara jawaantenna ayyaanaamittete woy maalaamittete kaaꞌlo hasiissannonsata huwattanno. Songote cimeeyye ammanate roduuwansa baxxanno daafira, gawajjanno coyi heeꞌrirono insara hasiisannore shiqishshanno. Togoo woyite mittooꞌmine heeꞌra lowo geeshsha hasiissannote. Sinu biiro uyitanno biddishshira hajajamme. (Ibi. 13:17) Songote cimeeyye dano kalaqantanno woyitira qixxaawate daafira kulanno biddishsha ganyite laꞌꞌanna dano kalaqantanno woyite maa assitannoro heda hasiissannonsa. (1 Qor. 14:33, 40) Worbuulle kayinni qorophitinannire ikke. (Law. 22:3) Mitto coye assitinara albaanni balaxxine hedde. Dandaami deerrinni gawajjanno coye qorophe. Yihowa addaxxe. Isi gawajjanno coye iilliꞌnekkinni ammanate roduuwaꞌne kaaꞌlitinanni gede kaaꞌlannoꞌne. w24.07 4 guf. 8; 5 guf. 11

Moote Daawiti Yihowa egennino hattono iso addaxxino. Isi Moote Saaoolinna wole diinnasi shorritusi yannara kaaꞌlannosi gede Yihowa huucciꞌrino. Yihowa huuccattosi macciishshe gatisisihu gedensaanni Daawiti “Kaaliiqi heeshshonniho!” yiino. (Far. 18:46) Hatto yaasi, Daawiti Yihowa nooha ikkinota ammanannota leellishshannota calla diꞌꞌikkitino. Mitte borro Daawiti togo yaasi, Yihowa “mannasi gatisate woꞌmanka woyite qaafo adhannoha heeshshote Magano ikkinota addaxxannota leellishshannote” yitino. Addanko Daawiti iillinosi coyinni Maganisi heeshshonniha ikkinota huwatino; tini isira soqqamanninna iso guwisiꞌranni heeꞌranno gede jawaante ikkitinosi. (Far. 18:28, 29, 49) Yihowa heeshshote Magano ikkinota addaxxa isira diinaggaambe soqqammeemmo gede kaaꞌlitannonke. Iillannonke fonqolo dandiine saꞌneemmo jawaante afiꞌneemmo; hattono Maganoho woꞌmanka woyite diinaggaambe soqqamate hasatto heedhannonke. Qoleno isiwa gamba yine heeꞌrate murciꞌneemmo. w24.06 20-21 guf. 3-4

Soqqamaasinchu Phaawuloosi Teselonqe Kiristaanira borreessino sokkanni maa ronseemmo? Qullaawu Maxaafinni ronsoommo rosi ledo sumuu yaannokkiha mito coye woy shorodhi assanno duduwo macciishshineemmo woyite, wodanchineemmore ikka hasiissannonke. Albihu Sooviyeti Yuniyenete gashshooti yannara diinnanke qara biironni sonkoonnita labbannota borrote sokka roduuwaho uyitino. Tini sokka mitu roduuwi uminsa dirijjite xintidhanno gede jawaachishshannote. Sokka halaale labbannote. Ikkirono ammanantino roduuwi didogantino. Insa borrote sokkara noo hedo rossinori ledo sumuu yitannokkita wodanchitino. Xaa yannarano halaale gibbannori interneetetenna dagoomittete webisayite widoonni ninke gurcheessatenna babbadate woꞌnaaltanno. ‘Shiimurinni hembeelamantenni,’ macciishshinoommori woy nabbamboommori ronsoommo halaali ledo sumuu yaannoronna teꞌee buuxiꞌne ninkeneeto agadha dandiineemmo.—2 Te. 2:2; 1 Yoh. 4:1. w24.07 12 guf. 14-15

Mittu manchi doodhannohu baalanka rooranno doorshi, heeshshosi Yihowara sayise aatenna Iso magansidhanno maate wido ikkate. Yihowa baalunku manni hatto assara hasiꞌranno. Mayira? Yihowa mannu isi ledo dancha jaalooma kalaqiꞌraranna hegerera heeꞌrara hasiꞌranno. (Mar. 30:19, 20; Gal. 6:7, 8) Ikkirono, Yihowa aye manchino isira soqqamanno gede digiddeessanno. Isi mittu mittunku manchi maa assannoro doodhanno gede fajjino. Mittu cuuamino Kiristaanchi Maganu seera diige jawa cubbolla loosi? Isi maaro eannokkiha ikkiro, songotenni fushsha hasiissanno. (1 Qor. 5:13) Ikkirono hakkuyi gedensaanni Yihowa cubbo loosino manchi isiwa higannota hexxa diaguranno. Isinni Yihowa wodo qixxeessinohu qaru korkaati, cubbo loosse maaro eꞌannore gatona yinanninsa gedeeti. Baxillaanchu Maganinke cubbo loossinori maaro eꞌanno gede shaqqillunni amaalannonsa.—Zak. 1:3; Rom. 2:4; Yai. 4:8. w24.08 14 guf. 1-2

Soqqamaasinchu Yohaannisi sayikki sokka borreessi yannara mitootu kaphu roso tareessitanni babbadooshshe kalaqqanni no. Ikkirono wolootu “halaalaancho heeshsho heedhanni” no. Insa ‘Maganu hajajo wonshitino.’ (2 Yoh. 4, 6) Kuni ammanamino Kiristaani Yohaannisi calla ikkikkinni Yihowano hagiirsiisino. (Law. 27:11) Ninke maa ronseemmo? Ammanama hagiidhinanni gede assitanno. (1 Yoh. 5:3) Lawishshaho, Yihowa hagiirsiinsoommota afa hagiidhineemmo gede assitannonke. Yihowa gara ikkinokkire assa gimbe isira hajajammeemmo woyite lowo geeshsha hagiidhanno. Iima noori wolootuno hagiidhitanno. (Luq. 15:10) Ninkeno ammanate roduuwinke ammanante heedhanna laꞌneemmo woyite hagiidhineemmo. (2 Tes. 1:4) Tini busha alame baꞌanno woyite, tenne Sheexaanu annatino alame giddo heeꞌne nafa ammanammoommota anfeemmo woyite harshammi yineemmo. w24.11 12 guf. 17-18

Mitte beetto baxoottoseta kulattora albaanni mageeshshi yanna keeshsha hasiissannohe? Bayichonkonni kulittoro ise muddamoottohu gede assite heddara dandiitanno. (Law. 29:20) Kayinni baxoottoseta kulittokkinni lowo yanna keeshshattoha ikkiro, hakko iso ise baxoottoseta affinoha ikkiro doodhate hobbi ruxxi yitanni noottohu gede assite heddara dandiitanno. (Ros. 11:4) Mitte beetto shiqqe hasaawisattora albaanni ise ledo adhameemmo yite ateneeto ammansiisa hasiissannohekkita qaagi. Kayinni ise ledo adhamate qixxaawoottoronna ise maltino galte ikkitannohero buuxa hasiissannohe. Mitte beetto baxxannoheta afittoro maa assa hasiissannohe? Ati hasiꞌrattokkiha ikkiro tenne assootikkinni xawisse leellishi. Hasiꞌrattokkiha ikkiro isera beebbate hexxo aa dancha diꞌꞌikkitino.—Efe. 4:25. w24.05 22-23 guf. 9-10

Yesuusi iimi Gashshootira haaꞌrannohu ammanaminohonna qullaawu ayyaaninni buuraminoho addu Kiristaana callaho. Ayyaanaamittetenni baqqi yee agadhannokkiha buuramino Kiristaancho ‘doorantinori’ ledo gamba diassinanni. (Mat. 24:31) Baalunku Maganu manni hexxonsa iimira haꞌra woy uullate aana heeꞌrano ikkituro, Yesuusi kulino lawishsha harunse baqqi yee agadhanna ammaname heeꞌra hasiissannonsa. Yihowa seekkine anfoommo daafira isi taalo yoo yaannota addaxxineemmo. Xaa yannara Yihowa mito ammanamino Kiristaana qullaawu ayyaaninni buuriro koffi diyineemmo. Yesuusi woyinete irshi daafira kulino lawishshira looso 11 saatenni hanaffinori daafira kulinore qaangeemmo. (Mat. 20:1-16) Woyinete irshira looso hawarrisse hanaffinorira baantoonni waagi soodo hanaffinorira baantoonni waagi ledo taaloho. Hatteente gede mittu buuramino Kiristaanchi dooramino yanna ikkitutano ikkituro isi ammanaminoha ikke heeꞌriro iimi baraarsha adhanno. w24.09 24 guf. 15-17

Yesuusi miincoonnisita dandee sae guuta lawishsha ikkinonke. Hanni iso maatesino wolu mannino beebba assiꞌrinosi gara laꞌno. Ammaninokki fiixisi iso wodana difayyino yiinosi, ammaꞌnote massagaano loosannohu agaanintete wolqanniiti yitinosi, Roomu olanto qacifattinosi, gantinosi, hattono jeefote shitinosi. (Maq. 3:21, 22; 14: 55; 15:16-20, 35-37) Ikkirono Yesuusi konne baalanna wole coye rabbisiꞌrikkinni dandee saino. Isi lawishshinni maa ronseemmo? (1 Ph. 2:21-23) Miincanninke woyite maa assa hasiissannonkero anfeemmo gede, Yesuusi guuta lawishsha ikkinonke. Isi sammi yaa hasiissannosihunna coyiꞌra hasiissannosihu mamooteetiro afino. (Mat. 26:62-64) Yesuusi isi daafira coyiꞌnanni kaphira baalaho dawaro diqolino. (Mat. 11:19) Isi coyiꞌri woyite beebba assidhinosire dixonino woy diwaajjishiishino. w24.11 4-5 guf. 9-10

Hanni baxatto manchira biifadonna kaaꞌlannosiha mitto baxxino coye oottosi yine hendo. Kuni manchi hakkoye coye mullawa worinotanna horo hawinota afittoro lowo geeshsha dadillatto! Kayinni kuni manchi oottosire dancha gede horoonsiꞌrironna galatu noosita leellishiro hagiidhattoti dihuluullissannote. Tennenni maa ronseemmo? Yihowa Beettosi ninkera yee uyino. Yihowa tenne muxxe eltoranna wodo qixxeessanno gede kakkayisinosi baxillira galatu noonketa leellinsheemmo woyite lowo geeshsha hagiidhanno! (Yoh. 3:16; Rom. 5:7, 8) Ikkirono galle honse wodo mulluri gede assine laꞌꞌa hananfammora dandiineemmo. Hatto assa Maganu uyinonke elto mullawa worre agurate gedeeti. Tenne elto afiꞌnoommo daafira hagiidhinoommo; kayinni horonta hambammora dandiineemmo. Togoori ikkannokki gede, ganyine Maganunna Kiristoosi assitinonkerira galatu noonketa leellisha hasiissannonke. w25.01 26 guf. 1-2

Songote cimeessa ikke shoomamanno rodii, haaro ammanaancho ikka dihasiissannosi. Cuuamittonkunni lowo diro ikka hasiissanno yaa ikka hoogirono, gikki yootto Kiristaancho ikkate kayinni yanna hasiissanno. Songote cimeessa ikkattora albaanni, Yesuusi gede umokki heeshshi assattohanna wole looso uyinahe geeshsha Yihowa agadhattoha ikkoottota leellisha hasiissannohe. (Mat. 20:23; Fil. 2:5-8) Yihowawa gamba yite heedhenna isiha keeraancho biddishsha harunsite hattono isi dirijjitesi widoonni aanno biddishsha harunsite, halaalaancho woy ammanamoottoha ikkakki leellisha dandaatto. Qullaawa Borro, albisa ikkite soqqantannori rosiisa dandiitannore ikka hasiissannonsata xawisse kultanno. Togo yaa lallawo shiqishate fushshiꞌroottoha ikka hasiissannohe yaateni? Deeꞌni. Batinye cimeeyye lallawo shiqishate fushshidhinore ikka hooggurono, sabbakkanno woyite dancha gede rosiissanno hattono roduuwa danchu garinni towaattanno. w24.11 23-24 guf. 14-15

Qullaawa Maxaafa nabbabbanna leellinohekkiri heeꞌriro, borruwanke horoonsidhe xiinxalli. Hakkiinni xiinxalloottorinni Yihowa, Beettisinna insa leellishshinohe baxilli daafira maa rosoottoro barra woꞌma hiinci. (Far. 119:97) Nabbawatto woyite woy xiinxallatto woyite haarore woy dhagge ikkanno roso afiꞌra hoogittoro hexxo mudhitooti. Hanni ateneeto culka hasiꞌranno manchi gede assite hedi. Culka hasiꞌranno manchi shiima culka afiꞌrate nafa lowo saate woy lowo barra cince hasiꞌra hasiissannosi. Ikkirono shiimmaaddu culki nafa lowo waaga afiꞌrino daafira hexxo mudhe hasiꞌra diaguranno. Qullaawu Maxaafi giddo noo jiro culka lowo geeshsha roortanno! (Law. 8:10) Hakko daafira cincattoha ikki hattono Qullaawa Maxaafa xiinxallate fushshiꞌrootto pirogiraame seekkite haꞌrunsi.—Far. 1:2. w25.01 25 guf. 14-15

Yihowa xissiisinonke manna gatona yaate qixxaamboommore ikkinammora hasiꞌranno. (Fa. 86:5; Luq. 17:4; Efe. 4:32) Roorenkanni muli jaalinke woy maatenke miili coyiꞌrannori woy assannori lowo geeshsha xissiisankera dandaanno. (Far. 55:12-14) Mito woyite, lowo geeshsha hanqinsinkero woy xissiinsinkero siwiilunni qansoonninkeha lawankera dandaanno. (Law. 12:18) Xissonke hawate woy lashshi assate woꞌnaalleemmoha ikkara dandaanno. Kayinni hatto assa billawunni qansinkehu gedensaanni billawa hakko madate giddonni fushshinikki agurate gedeeti. Hatteente gede xissonke lashshi assine agurrummoro woyyimma afiꞌneemmo yine heda didandiineemmo. Mittu manchi koffi assannonke woyite hanqa rakkankera dandiitanno. Qullaawu Maxaafi mito woyite hanqinammora dandiineemmota kulanno. Ikkirono hanqine higa giwa woy keeshsha hasiissannonkekkita kuleno qorowisiisannonke. (Far. 4:4; Efe. 4:26) Mayira? Korkaatuno hanqu duucha woyite dancha guma diabbanno. (Yai. 1:20) Mittu coyira hanqa nooreeti; hanqine higa giwa woy keeshsha kayi ninke doorshaati. w25.02 15 guf. 4-6

Yesuusi ‘Maganu albaanni dureessa’ ikkinikkinni woxe duuꞌna gowwimma ikkitinota leellishanno lawishsha coyiꞌrino. (Luq. 12:16-21) Gaꞌa mayi ikkannoro afinohu dino. (Law. 23:4, 5; Yai. 4:13-15) Kiristoosi haꞌrunsaano ikkinoommo daafira calla qarru iillannonke. Yesuusi isi rosaano ikkate noonkere baala ‘agurate’ qixxaamboommore ikka hasiissannonketa kulino. (Luq. 14:33) Umi xibbi diro Yihudaho heeꞌranno Kiristaani hagiirrunni tenne assino. (Ibi. 10:34) Xaa yannarano batinyu roduuwi poletikaho anga wodha gibbino daafira woxensa hooggino. (Aju. 13:16, 17) Insa tenne assitanno gede kaaꞌlinonsari maati? Insa Yihowa “Horo diagureemmohe; dicallachisheemmohe” yee eino qaale woꞌmunni woꞌma addaxxitino. (Ibi. 13:5) Albillitte hasiisannonkeri daafira soma fushshiꞌrate dandiinummore baala assineemmo; hattono hedeweelchu coyi iillannonke woyite Yihowa irkisannonketa addaxxineemmo. w25.03 29 guf. 13-14

Yihowa uminke sharronni calla ayyaanaamittetenni gikki yinammora diagaranno. Kiristaanu songo giddo allaalaasinenna rosiisaano ikkite soqqantannori, ayyaanaamittetenni lophineemmo gede yaano “Kiristoosi guutanna woꞌma ikkinonte gede ninke baalunku woꞌma manna” ikkineemmo gede kaaꞌlitannonke. (Efe. 4:11-13) Qoleno Yihowa ‘Kiristoosi wodani’ woy hedo heedhannonke gede kaaꞌlannonkeha qullaawa ayyaanasi aannonke. (1 Qor. 2:14-16) Hakkiinni saeno isi, Yesuusi uullate aana noo waro hedinore, coyiꞌrinorenna assinore anfeemmo gede kaaꞌlannonkeha shoole Wongeella ayyaanisinni borreessinanni gede assino. Heddinannirinninna assitinannirinni Yesuusi lawishsha harunsitine ayyaanaamittetenni gikki yaate fushshidhinoonni mixo wonshiꞌra dandiitinanni. Kayinni ayyaanaamittetenni gikki yinoommore ikkate, “Kiristoosi daafira uyinoonniha umi roso” yaano Kiristaanunniha xinta ikkino roso rosatenni sainore assa hasiissannonke. w24.04 4-5 guf. 11-12

Barru baala mito doorsha doodha hasiissannonke. Mitu doorshi doodhate hakkeya diqarrisannoho; lawishshaho, afoo seekkiꞌrate maa inteemmoro woy meꞌꞌe saatenni gonxeemmoro doodha qarra diꞌꞌikkitannonke. Mitu coyi kayinni doodhate qarrisannoho. Doodhineemmohu mitu doorshi fayyimmanke, hagiirrinke, banxeemmo manni ledo woy magansiꞌranke ledo xaadooshshe afiꞌrinoha ikkara dandaanno. Doodhineemmo doorshi ninkeno maatenkeno kaaꞌlannoha ikkara hasiꞌneemmo. Baalunkunni roore doodhineemmo doorshi Yihowa hagiirsiisara hasiꞌneemmo. (Rom. 12:1, 2) Dancha coye doodhate kaaꞌlannonkehu mittu coyi woꞌma taje afiꞌrate. Tini hasiissannota ikkitinohu mayiraati? Hanni mittu manchi amadinosihu buutote dhibbi daafira, akimichaho kulino yine hendo. Akimichu konne mancho amadino dhibbi maatiro afikki woy iso mite xaꞌmo xaꞌmikkinni isira xagicho aate kaꞌꞌannoni? Hatto diassanno. Atino doodhatto doorshi daafira balaxxe woꞌma taje afiꞌrittoro, dancha doorsha doodha dandaatto. w25.01 14 guf. 1-3

Yihowa maaro daafira anfoommori maati? Isi ‘aye manchino baꞌꞌara’ hasiꞌrannokkita leellishinohu hiittoonniiti? (2 Ph. 3:9) Hanni Yihowa jawa cubbo loosinoha mito manna maarinohu hiittoonniitiro laꞌno. Moote Daawiti jawa cubbo loosino; lawishshaho foorino hattono lubbo shiino. Ikkirono Daawiti maaro eino daafira Yihowa gatona yiinosi. (2 Sam. 12:1-12) Moote Minaase lubbotenni heeꞌrino diri giddo roore anga jawa bunshe assino. Kuni manchi jawa cubbo loosinoha ikkirono, maaro eino daafira Yihowa gatona yiinosi. (2 Dud. 33:9-16) Kuri lawishshuwa Yihowa maaranno gede assannosiri heeꞌri geeshsha maarannota qaangeemmo gede assitannonke. Togoo mannooti jawa cubbo loossinota huwatte maaro eꞌino daafira Yihowa reyotenni kayisannonsa. w24.05 4 guf. 12