INTERNETPI BIBLIOTECA Watchtower
INTERNETPI BIBLIOTECA
Watchtower
Quechua (Bolivia)
  • BIBLIA
  • PUBLICACIONES
  • REUNIONES
  • w26 marzo págs. 20-25
  • Sumajta tanteariyta yachajtinchej allin riwasun

Kay videoqa mana kanchu.

Perdonariwayku, ima problemachá kan.

  • Sumajta tanteariyta yachajtinchej allin riwasun
  • Torremanta Qhawaj Jehová Diospa Gobiernonmanta willashan (Congregacionpaj) 2026
  • Subtítulos
  • Kaykunapiwan tiyan
  • RUNAYKACHANAMANTAQA KʼUMUYKUKOJ SONQO KANA
  • AMA PHIÑAKUYNINCHEJWAN ATIPACHIKUNACHU
  • MANCHACHIKUNAMANTAQA JEHOVAPI ATIENEKUNA
  • ASWAN SUMAJTA TANTEARIYTA YACHANAPAJ KALLPACHAKUNA
  • Naamanwan Israelmanta imillitawan
    Bibliamanta yachakunapaj
  • Imillita machu runata yanapan
    Biblia yachachisqanmanta librituy
  • Jehovaqa “sonqo pʼakisqa runasta sanoyachin”
    Torremanta Qhawaj Jehová Diospa Gobiernonmanta willashan (Congregacionpaj) 2024
  • Diosta kusichej wawas
    Jesusmanta yachakuna
Astawan qhaway
Torremanta Qhawaj Jehová Diospa Gobiernonmanta willashan (Congregacionpaj) 2026
w26 marzo págs. 20-25

25 AL 31 DE MAYO DE 2026

135 TAKIY Jehová munakuywan nisunki: “Yachayniyoj kay wawáy”

Sumajta tanteariyta yachajtinchej allin riwasun

“Sumajta tantearispa imatapis ruwaj runataqa allin renqa” (PRO. 16:20).

TEMA

Mana allin imaspi rikukojtinchej, ¿imaynatá tanteariyta yachay yanapawasunman?

1, 2. ¿Imataj tanteariyta yachay, chanta imaynatá yanapawanchej?

WAKIN kutisqa mana wajkuna respetawasqanchejta reparasunman, wakin kutistaj noqanchejmanta mana allintachu yuyankuman, chayri sufrichiwasunman. Wakin kutistaj allin imasta ruwayta manchachikusunman. ¿Imataj yanapawasun chay kutispi allinta parlanapaj, maychus kajtataj ruwanapaj? Biblia nisqanman jina tanteariyta yachay yanapawasunman.

2 Tanteariyta yachaspaqa mana rikusqanchejman jinallachu imatapis ruwasun, astawanqa sumajtaraj tʼukurisun. Tanteariyta yachaspaqa reparanchej imajtinchus wakin imas pasasqanta, imajtinchus runas wakin imasta uj jinamanta ruwasqankutapis. Chay imasta reparaspataj allin yuyaywan imatapis ruwayta atisun. Tanteariyta yachayqa yanapawasun parlasqanchejta midirikunapaj, ajinamantataj yachasun maykʼajchus chʼinlla kananchejta. Chantapis yanapawasun mana phiñakuyninchejwan atipachikunapaj, wajkunatapis perdonanapaj. Yanapallawasuntaj wajkuna yuyaychawajtinchej, cheqanchawajtinchej tukuy sonqo japʼikunapaj (Sal. 4:4; Pro. 10:19; 19:20). Tanteariyta yachajtinchej ruwasqanchejwan parlasqanchejwanpis Jehová kusikonqa, noqanchejpis, wajkunapis. Tanteariyta yachayqa astawan yanapawanchej imatapis ruwarpanapaj jina kashajtinchej chayri imatapis parlarpanapaj jina kashajtinchej. Kunantaj Bibliapi Diospa wakin kamachisninmanta parlarina. Chaykunapitaj reparasun sumajta tanteayta yachayqa yanapawasqanchejta kʼumuykukoj sonqo kanapaj, mana chay rato phiñakunapaj, Jehovapitaj tukuy sonqo atienekunapaj.

RUNAYKACHANAMANTAQA KʼUMUYKUKOJ SONQO KANA

3. ¿Pitaj Naamán karqa?

3 Allin rinawanchejpajqa mana jatunchakunanchejchu tiyan (1 Ped. 5:5). ¿Tanteariyta yachay yanapawasunmanchu? Naamanmanta parlarina. Payqa may atiyniyoj runa karqa, Siria soldadospa comandantentaj karqa. Chay nacionqa Israelpa norte ladonpi karqa. Jinapis Naamanqa aycha qaranpi millay lepra onqoyniyoj karqa (2 Rey. 5:1).

4. ¿Imaynatá Naamán rikucherqa yachayniyoj kasqanta?

4 Uj israelita imillitaqa Naamanpa warminpa kamachin karqa. Chay imillitaqa patronanman willarqa Israelmanta uj profeta qosanta sanoyachiyta atisqanta (2 Rey. 5:2, 3). Naamanqa ichapis yuyanman karqa: “Kay imillitaqa enemigosniypa nacionninmanta. ¿Ima yachasqanwan yapawanmanri?”, nispa. Jinapis Naamanqa chay imillitaj nisqanpi tʼukurerqa. Jatunchakunanmantaqa kʼumuykukoj sonqowan chay imillitaj nisqanta uyarerqa. Chayrayku Naamanqa Siriaj reyninta nerqa Israelman jampichikoj riyta munasqanta, reytaj kachallarqa (2 Rey. 5:4, 5).

5. ¿Imataj karqa Naamán Israelman chayajtin?

5 Naamanqa mayta sanoyapuyta munaspa Israelman rerqa, rey Jehorampaman. Jinapis rey Jehoramqa yuyarqa Siriamanta rey paywan maqanakuyllata munashasqanta. Profeta Eliseotaj chayta yachaspa nerqa Naamanta payman kachananta (2 Rey. 5:6-9). Naamán Eliseoj wasinman chayajtintaj Eliseoqa mana wasinmanta llojsimullarqapischu paywan parlananpaj. Astawanqa uj kamachillanwan willacherqa imatachus ruwananta sanoyapunanpaj (2 Rey. 5:10).

6. 1) ¿Imajtintaj Naamán Eliseoj kamachinpa nisqanta mana kasukorqachu? 2) ¿Imaynatá Naamanpa kamachisnin tanteayta yachasqankuta rikucherqanku, chanta imataj Naamanwan karqa? (2 Reyes 5:13, 14).

6 Naamanqa Eliseoj kamachinpa nisqanta uyarispa “mayta rabiakorqa”, may phiñasqataj kutipusharqa (2 Rey. 5:11, 12). ¿Imajtín rabiakorqa? Ichapis Naamanqa Siria soldadospa comandanten kasqanrayku jatunpaj qhawanankuta suyarqa. Chantapis Naamanqa Eliseoj kamachinpa nisqanta uyarispa, ichá yuyarqa Eliseoqa Siria nacionta pisipaj qhawasqanta. Chayrayku Naamanqa Siriaman kutipunanpaj kasharqa. Naamanpa kamachisnintaj sumajta tantearispa Naamanta rogakuspa nerqanku sumajtaraj piensarinanta. Naamantajrí sumajta piensarispa manaña may kasqanta yuyakorqachu, kʼumuykukoj sonqowantaj Eliseoj nisqanta kasukorqa. Kasukusqanraykutaj sanoyaporqa (2 Reyes 5:13, 14 leey).

7. ¿Imatá Naamanmanta yachakunchej? (Proverbios 22:4; fotostawan qhawariy).

7 ¿Imatá yachakunchej? Allinta tanteariyta yachaspaqa niraj imatapis ruwashaspa allintaraj piensarinchej, nitaj sonqonchejpi imaynachus kashasqanchejman jinachu imatapis ruwanchej. Tanteariyta yachaspaqa kʼumuykukoj sonqo kasunchej, reparakusunchej mana tukuy imatachu yachasqanchejta, wajkuna yanapanawanchejta necesitasqanchejtapis, astawanraj Jehovaj yanapayninta necesitasqanchejta. ¿Imaynatá Naamán tanteariyta yachakushasqanta rikucherqa? Manaraj Jehovata sirvispapis, kʼumuykukoj sonqowan israelita imillitata uyarerqa, kamachisninta, Eliseotapis pichus Jehovaj sutinpi parlaj chayta. Manaña jatunchakusqanraykutaj paykunata kasukorqa, sanoyaporqataj. Chayrayku noqanchejpis niraj imatapis ruwashaspa chayri niraj imatapis nishaspa, sumajtaraj piensarinanchej tiyan. Sichus pipis Bibliawan yuyaychawasunman, nitaj allinchu rijchʼawasunman chayqa, chayri Diospa llajtanpa kamachiykunasninta mana allintachu entiendesunman chayqa tapurikuna: “Imaynatachus kutichisqay chayri imatachus ruwasqay, ¿kʼumuykukoj sonqo kasqaytachu rikuchenqa? ¿Jatunchakusqaytachu?”, nispa (Proverbios 22:4 leey).

Uj hermanoqa tanteariyta yachasqanta rikuchishan wajkunata kʼumuykukoj sonqowan uyarispa: 1) Hermanoqa sumajta uyarishan uj joven hermano “Leellaypuni, yachachillaypunitaj” nisqa folletowan yuyaycharishasqanta. 2) Uj hermanata uyarishan, imaynatachus congregación carritoswan predicasqanmanta parlarishasqanta. 3) Tabletanpi JW Broadcastingta qhawaspa sumajta uyarishan.

Wajkunata Naamán jina kʼumuykukoj sonqowan uyarina yuyaychawajtinchej chayri Diospa llajtan yuyaychaykunata qowajtinchej (7 parrafota qhawariy).


AMA PHIÑAKUYNINCHEJWAN ATIPACHIKUNACHU

8. ¿Ima kutispitaj phiñakuyninchejta mana ñitʼiykukuyta atillasunmanchu?

8 Tukuyninchej phiñakunapaj jina problemaspi rikukunchej. Jinapis tanteariyta yachayqa mana phiñakuyninchejwan atipachikunanchejpaj yanapawanchej. Wakin kutistaj pipis sienterpachiwajtinchej chayri sufrichiwajtinchej, phiñakunanchejpaj razonniyoj kasunman. Chay kutispitaj phiñakuyninchejta mana ñitʼiykukuyta atillasunmachu (Efe. 4:26; Biblia de estudio nisqapi chay versiculoj sutʼinchaynintawan leeriy “Cuando se enojen”). Qhawarina imaynatachus uj jatun problemapi rikukuspa Davidpis Abigailpis tanteariyta yachasqankuta.

9. ¿Imaynatá Nabal Davidta qhawarqa?

9 Davidwan kamachisninwanqa Parán chʼin jallpʼaspi kasharqanku Saulmanta ayqeykachakuspa (1 Sam. 25:1). Chaypi paykunaqa Nabal sutiyoj qhapaj runajta ovejerosninta, ovejasnintawan suwasmanta jarkʼarqanku (1 Sam. 25:15, 16). Ovejasmanta millma ruthuna tiempoña kajtintaj Davidqa wakin kamachisninta Nabalman kacharqa napaykunankupaj, mikhunatawan qorichikunankupaj (1 Sam. 25:6-8). Nabaltajrí payta yanapasqankumanta Davidta, kamachisnintawan agradecekunanmantaqa, paykunata pisipaj qhawarqa, insultarqataj (1 Sam. 25:10, 11).

10. ¿Imaynatá Davidpis Abigailpis tanteariyta yachasqankuta rikucherqanku? (1 Samuel 25:32, 33; dibujotawan qhawariy).

10 David kawaj karqa chay, ¿phiñakuwajchu karqa? Payqa mana qhasillamantachu phiñakusharqa. Jinapis may phiñasqa kashasqanrayku Nabalta wañuchej risharqa (1 Sam. 25:13, 21, 22). Ñanta rishajtintaj Nabalpa warmin Abigaíl Davidta taripaj jamorqa. Abigailqa sumaj yuyayniyoj warmi karqa. ¿Imaynatá sumajta tanteariyta yachasqanta rikucherqa? Abigailqa repararqa David mana locomantachu chayta ruwaj rishasqanta. Abigailqa tantearqa David kʼacha runa kasqanta, chayrayku sonqonta tiyaykuchinanpaj tukuy atisqanta ruwarqa, mikhunankupaj ashkha imasta qorqa, chantá kʼumuykukoj sonqowan yuyaycharerqa (1 Sam. 25:18, 23-31). Davidqa Abigailta sumajta uyarispa, Jehovaj yuyasqanman jina parlashasqanta repararqa, ajinamantataj tanteariyta yachasqanta rikucherqa. Chantá Davidqa phiñakuyninta ñitʼiykukorqa, niñataj Nabalta wañuchej rerqachu (1 Samuel 25:32, 33 leey).

Davidqa Abigaíl qonqor chaki mañakushasqanta sumajta uyarishan. Davidpa kamachisnenqa sumajta qhawamushanku. Abigailpa kamachisnintaj qhepanpi ashkha mikhuna japʼirisqa suyashanku.

Davidwan Abigailwanqa uj problemapi rikukuspa tanteariyta yachasqankuta rikucherqanku, ajinamanta ni pipis wañorqachu (10 parrafota qhawariy).


11. Pillapis chayri imallapis phiñachiwajtinchej, ¿imaynatá tanteariyta yachay yanapawanchej? (Proverbios 19:11).

11 ¿Imatá yachakunchej? Phiñakunanchejpaj razonniyoj kaspapis, tanteariyta yachaspaqa phiñakuyninchejta ñitʼiykukuyta atisunchej. Chantapis piensarillasuntaj phiñakuspa imatapis parlarpajtinchej, chayri imatapis ruwarpajtinchej imachus chaymanta kananta (Proverbios 19:11 leey). Abigailqa Davidta reparacherqa imatachus Jehová yuyasqanta chay ruwasaj nishasqanmanta. Chaytaj Davidta yanaparqa phiñakuyninta ñitʼiykukunanpaj. Sichus imallapis phiñachiwanchej, rabiachiwanchej chayqa, ama usqhayllata phiñakunachu, piensarinaraj (Sant. 1:19). Jehovaman chay phiñakuyninchejmanta willarina. Chantá tiempocharikuna tanteanapaj imatachus Jehová chaymanta piensasqanta. Ajinamanta phiñakuyninchejta ñitʼiykukuyta atisunchej.

12. ¿Imaynatá wajkuna yanapawasunman tanteariyta yachananchejpaj, phiñakuyninchejtapis ñitʼiykukunanchejpaj?

12 Imaynatachus Jehovaqa Davidta Abigailwan yanapacherqa tantearikunanpaj, ajinallatataj noqanchejtapis wajkunawan yanapachiwasunman tanteariyta yachananchejpaj. Chayrayku sichus imallapis phiñachiwanchej chayqa, allin kanman uj wiñay tukusqa cristianowan parlarinanchej. Payqa yanapawasunchej Jehovaj yuyasqanman jina imatapis ruwanapaj (Pro. 12:15; 20:18). Chantapis sichus reparasunman ujnin amigonchej David jina phiñakuyninwan atipachikushasqanta chayqa, Abigaíl jina ruwaspa imaynatachus Jehová yuyasqanta reparachisunman. Sichus wajkunata tanteariyta yachanankupaj, phiñakuyninkuwan mana atipachikunankupaj yanapasunchej chayqa, Jehovaqa bendeciwasunpuni.

MANCHACHIKUNAMANTAQA JEHOVAPI ATIENEKUNA

13. ¿Imaynatá tanteariyta yachay yanapawanchej manchachikusqanchej imasllapi mana anchata yuyanapaj?

13 Wakin problemaspi rikukuspaqa manchachikusunman. Tanteariyta yachaytaj kay jinamanta yanapawanchej: Reparachiwanchej imallapis chayri pillapis sinchʼita mancharichiwajtinchejpis Jehovaj tʼukuna atiyninpa ladonpeqa ni imapischu kasqanta (Sal. 27:1). Uj problemanchej mana allinchakunanpaj jina kajtinpis Jehovaqa yanapayta atiwanchejpuni. Jonaspis ajinapi rikukorqa. Payqa Jehovata mayta munakuspapis manchachikorqa kamachisqanta juntʼayta.

14. ¿Imajtintaj ichapis Jonás Jehovata kasukuyta manchachikorqa?

14 Jehovaqa Jonasman kamacherqa Asiriapi kaj Nínive llajtaman rinanta, chaypi tiyakojkunatataj tukuchisqa kanankuta willamunanta. Jonastaj chayta uyarispa maytachá manchachikorqa (Jon. 1:1, 2). Jonás kawaj karqa chay, ¿manchachikuwajchu karqa? Israelmanta Ninivemanqa uj killa puriy jina karqa. Asiriostaj runasta sufrichisqankumanta, sajras kasqankumantapis may rejsisqa karqanku. Bibliapis Ninivemanta nin ‘yawarta jichʼaj llajta’ kasqanta (Nah. 3:1, 7). Jonastaj Jehovata kasukunanmantaqa waj ladoman ayqerqa (Jon. 1:3).

15. ¿Imataj Jonasta yanaparqa Jehovapi astawan atienekunanpaj? (Jonás 2:6-9).

15 Jehovaqa Jonasman yuyaricherqa imaynapunichus atiynin kasqanta. Jonás ayqekushajtinpis Jehovaqa manchay tʼukunapaj jinapuni payta salvarqa (Jon. 1:15, 17). ¿Imatá Jonás chaymanta yachakorqa? Jonasqa reparayta yachakorqa mana manchachikusqan imasllapichu yuyanan kasqanta. Payqa sutʼita repararqa Ninivitasta mana manchachikunanchu kasqanta. Imajtinchus Jehovaqa ima kajtinpis payta jarkʼayta atinman karqa (Jonás 2:6-9 leey). Aswan qhepaman Jehovaqa watejmanta Jonasta nillarqataj Niniveman rinanta. Jonastaj Jehovata kasukuspa Niniveman rerqa. Ninivemanta runastaj Jonasta uyarerqanku, salvakorqankutaj (Jon. 3:5).

16. ¿Imaynatá tanteariyta yachay mancharinapaj jina imaspi rikukojtinchej yanapawasunman? (Proverbios 29:25; dibujostawan qhawariy).

16 ¿Imatá yachakunchej? Sichus runata manchachikusunman chayqa, manaña Jehovata allintachu kasukusunman. Chayrayku ama runata manchachikunachu (Proverbios 29:25 leey). Jonasqa tanteariyta yachasqanrayku astawan yuyarqa Jehová payta yanapayta atisqanpi, manataj manchachikorqa chay imaspichu. Noqanchejpis ama manchachikusqanchej imasllapichu yuyana, astawanqa yuyarikuna imaynatachus Jehová kunankama yanapashawasqanchejta, cuidashawasqanchejta ima. Chantapis imaynatachus Jehová hermanosninchejta yanapasqanpi tʼukurina. May chhika hermanosninchej, hermanasninchejpis Jehovapi atienekusqankurayku mancharina imaspi rikukuspapis, congregacionpi mana ruwayta atinankupaj jina ruwanasta japʼispapis Jehovata kasukuyta aterqanku (Heb. 13:6).a Jehovapi tukuy sonqo atienekuna, wajkunatapis yanapana ajinata Jehovapi atienekunankupaj. Ajinamanta rikuchisunchej tanteariyta yachasqanchejta.

Dibujos: 1) Profeta Jonasqa Nínive llajtaj punkunman chayashan. 2) Uj joven hermanoqa colegionpa pasillonta pasashan, muyuyninpitaj Jehovaj chejnisqan imas rikukushan. Chay pasilloqa arcoíris banderaswan juntʼa kashan. Uj joventaj waj joventa maqananpaj jina japʼiykushan.

Jonaspa kausaynenqa yachachiwanchej tanteariyta yachaspaqa Jehová kamachiwasqanchejta kasukuyta atinallanchejta, mancharinapaj jina imaspi rikukuspataj allin rinawanchejta (16 parrafota qhawariy).


ASWAN SUMAJTA TANTEARIYTA YACHANAPAJ KALLPACHAKUNA

17. ¿Imatá ruwasunman aswan sumajta tanteariyta yachanapaj?

17 Yachakunchej jina problemaspi kashaspa tanteariyta yachayqa yanapawasun allin kajtapuni ruwanapaj. Jinapis, ¿imatá ruwasunman aswan sumajta tanteariyta yachanapaj? Jehovalla aswan sumajta tanteariyta yachan, kamachisnintapis yanapallantaj tanteariyta yachanankupaj (Sal. 32:8). ¿Imaynatá chayta ruwan? Payqa Palabranwan yuyaychawanchej, allin imastapuni ajllanapaj, manchachikuyninchejwanpis mana atipachikunapaj (Sal. 119:97-101). Chayrayku Bibliata leerispaqa tʼukurinanchejpuni tiyan. Payqa espíritu santonta qollawanchejtaj tanteariyta yachananchejpaj. Chayrayku espíritu santonta mañakunallapuni tiyan (Neh. 9:20). Sichus chay imaswan yanapachikusun chayqa, problemaspi rikukuspa Jehová jina chay imasta qhawayta atisun, allin kajtataj ruwasun (Pro. 21:11).

18. ¿Imatá ruwayta munanchej?

18 Tanteariyta yachayqa noqanchejpaj may valorniyoj. Chayrayku Jehovamanta mañakunallapuni tanteariyta yachachinawanchejta (Sal. 14:2). Chayta ruwaspaqa tanteariyta yachallasunpuni (Pro. 21:16). Imapi rikukuspapis tanteariytapuni munanchej. Ajinamanta allin riwasun, Jehovatataj kusichisun.

YUYARIKUNAPAJ

  • ¿Imatá ruwasunman Naamán jina tanteariyta yachanapaj?

  • ¿Imatá ruwasunman David jina, Abigaíl jina tanteariyta yachanapaj?

  • ¿Imatá ruwasunman Jonás jina tanteariyta yachanapaj?

42 TAKIY Diosta yupaychajkunaj mañakuynin

a Guéorgui Porchulianpa kausayninmanta yachakuwaj. JW Library® nisqapi chayri jw.org nisqapi catálogo de artículos nisqaman yaykuspa “Biografías de testigos de Jehová” nisqapi maskʼay.

    Quechuapi publicaciones (1993-2026)
    Wisqʼanapaj
    Yaykunapaj
    • Quechua (Bolivia)
    • Wajman apachinapaj
    • Configuración
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Condiciones de uso
    • Política de privacidad
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Yaykunapaj
    Wajman apachinapaj